Hoitajapula vaivaa nyt koko maailmaa – osalle tarjotaan satumaisia palkkioita, ilmaislentoja ja luksushotelleja, samalla kymmeniätuhansia irtisanotaan - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Hoitajapula vaivaa nyt koko maailmaa – osalle tarjotaan satumaisia palkkioita, ilmaislentoja ja luksushotelleja, samalla kymmeniätuhansia irtisanotaan

Sairaanhoitaja voisi tienata New Yorkissa nyt satumaisesti – Suomessa valmiuslaki velvoittaa hoitohenkilökuntaa ja työehtosopimusvääntö jatkuu.

Hoitohenkilökunta desinfioi kalustoa Wuhanissa Kiinassa 1. huhtikuuta. Tutkimuksen mukaan puolet koronaviruspotilaita hoitaneesta kiinalaisesta henkilökunnasta kärsii nyt masennuksesta ja yli kolmannes unettomuudesta. Kuva: Noel Celis / AFP

Julkaistu: 8.4. 20:07, Päivitetty 9.4. 11:55

Maailmassa on tällä hetkellä alle 28 miljoonaa sairaanhoitajaa, ja luvun pitäisi olla ainakin 5,9 miljoonaa korkeampi, kansainvälinen terveysjärjestö WHO arvioi.

WHO julkisti tällä viikolla Maailman sairaanhoito 2020 -raportin ja patisti myös Eurooppaa kiihdyttämään sairaanhoitajien koulutusta ja investoimaan työpaikkojen lisäämiseen. Raportin Suomi-osuus löytyy suoraan tämän linkin takaa.

Suurin pula hoitajista on Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja joissakin osissa Latinalaista Amerikkaa.

Pandemia ei ole Afrikassa levinnyt vielä yhtä paljon kuin Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Työntekijä opetti kenialaislapsille käsihygieniaa Mbagathin sairaalassa Nairobissa. Kuva: Luis Tato / AFP

Euroopassa hoitajia on 7,3 miljoonaa eli noin 79 hoitajaa kymmentätuhatta ihmistä kohti. Maailmanlaajuisesti suhdeluku on vain puolet tästä.

Silti vauras Eurooppa osoittautui sairaanhoidon suhteen yllättävän haavoittuvaksi pandemian iskiessä, WHO ja kansainvälinen työjärjestö ILO kertoivat Euroopan julkisten alojen ammattiliittojen kattojärjestö EPSU:n sairaalasektorin pysyvän komitean äskeisessä kokouksessa.

Valmiusvarastot, hengityskoneet, tehohoitopaikat ja henkilökunnan määrä ovat osoittautuneet useissa maissa ja kaupungeissa riittämättömiksi.

Lääkärien ja sairaanhoitajien sairastumisriski on myös kohonnut. Suojavarusteista on ollut pulaa, mitä on myös peitelty.

Bloomberg kertoi maalis-huhtikuun vaihteessa hoitajista, joille on annettu potkut tai uhattu irtisanomisilla, jos he kertovat julkisesti työpaikkojensa riittämättömistä suojavarusteista Yhdysvalloissa.

Pula kasvomaskeista ja käsidesistä piinaa myös Suomen lähi- ja sairaanhoitajia, HS kertoi maanantaina.

”Hoitajapula on ollut jo alun perin globaali. Osaajista kilpailevat kaikki maat erityisesti tehohoidon osalta”, Tehyn yhteiskuntasuhteiden ja kehittämisen johtaja Kirsi Sillanpää kertoo. Hän osallistui EPSU:n sairaalasektorin pysyvän komitean äskettäiseen kokoukseen.

”Esimerkiksi Italia kertoi kokouksessa hyvin selvästi, miten vaikeaa on pystyttää uudelleen vähittäisillä leikkauksilla purettua infrastruktuuria nyt, kun tarve on valtava.”

Suojapukuun verhottu lääkäri antoi todistuksen koronavirustestistä Cinisellossa Italiassa 7. huhtikuuta. Kuva: Emanuele Cremaschi / Getty Images

Sillanpään mukaan Pohjoismaat ovat tehneet toistaiseksi hyvin samankaltaisia ratkaisuja.

”Tehohoidon kapasiteettia kasvatettiin ja vähemmän kiireellisiä tehtäviä siirrettiin. Samalla tehohoidon koulutusta on lisätty.”

Se ei kuitenkaan ole helppoa, sillä tehohoitajaksi kouluttautuminen vaatii pitkän perehdytyksen vielä sairaanhoitajaksi valmistumisen jälkeen.

”Osaamisvaatimukset ovat moninkertaiset tehohoitoympäristössä.”

Hoitohenkilökunnan eläköitymisiä on samalla siirretty ja eläkeläisiä on kutsuttu takaisin työhön ympäri maailmaa.

Lisäksi aivan toisiin tehtäviin siirtyneitä on palannut hoitotyöhön Irlannin pääministeriä Leo Varadkaria myöten.

Varadkar toimi seitsemän vuotta lääkärinä ennen siirtymistä politiikkaan ja tekee nyt yhden lääkärivuoron viikossa jatkaen samalla maansa johdossa.

”Tanskassa perustettiin nopeasti alueellisia työvoimapankkeja, joihin työttömät ja eläköityneet sairaanhoitajat, lääkärit ja muu hoitohenkilö sekä alan opiskelijat ovat tietääkseni ilmoittautuneet runsain määrin”, Sillanpää sanoo.

Samoin kävi Britanniassa, jossa arviolta 20 000 NHS:n (National Health Service) eläköitynyttä työntekijää on ilmoittanut olevansa käytettävissä.

Myös Yhdysvalloissa jo kymmeniätuhansia eläköityneitä lääkäreitä ja hoitajia on kiinnostanut paluu työelämään kriisin ajaksi.

Samalla hoitohenkilökuntaa siirretään myös pakolla muista tehtävistä taisteluun koronavirusta vastaan. New York Times kertoi äskettäin suuresta newyorkilaisesta sairaalaketjusta, joka kieltäytyy maksamasta lääkäreille palkkaa, jos he eivät siirry koronaviruksesta johtuvan covid-19-sairauden hoitotehtäviin.

Erikoisia tilanteita syntyi esimerkiksi, kun ortopedian osaaja löysi itsensä tehohoitoyksiköstä. ”Olen aika pihalla”, tämä myönsi New York Timesille.

Kovin pula onkin työelämässä aktiivisesti olevista ja matkustuskykyisistä lääkäreistä ja hoitajista, joilla on pandemian hoitoon soveltuva työkokemus.

Yhdysvalloissa maksettiin jo muutama viikko sitten 5 000 euron viikkopalkkioita keikkatyöläisille, joskin hoitohenkilökunnan välityspalvelut toki ottavat osansa.

Nyt rikkaassa New Yorkissa raportoidaan jo yli 10 000 euron viikkopalkkioista hoitajille ja 100 000 euron palkkioista niille, jotka sitoutuvat 13 viikon työkomennukseen.

Lisäksi monet hotellit Four Seasonsia myöten tarjoavat hoitajille huoneita ilmaiseksi ja Deltan sekä JetBluen kaltaiset lentoyhtiöt tarjoavat hoitohenkilökunnalle ilmaislentoja.

Samaan aikaan Yhdysvalloissa menetettiin kuitenkin maaliskuussa tuoreen tilaston mukaan peräti 42 000 terveydenhuollon työpaikkaa. Näistä 17 000 liittyi hammaslääkärien vastaanottojen työpaikkoihin.

Axiosin selvityksen mukaan potkuja on annettu taloudellisiin syihin vedoten myös henkilökunnalle, jolla olisi osaamista koronavirusepidemiaan liittyvissä tehtävissä.

Niin New Yorkissa kuin köyhemmissä kaupungeissa ongelmaksi voi tulla myös hoitohenkilökunnan kasvava kuolleisuus, sairastumiset ja muut ongelmat.

Kiinassa tehtiin pienehkö, suuntaa-antava kysely 1 300 sairaanhoitajan ja lääkärin oireilusta tammi–helmikuussa. Kyselyyn vastanneet työskentelivät koronaklinikoilla ja -osastoilla.

Vastanneista puolet kärsi masennusoireista, 45 prosentilla oli ahdistuneisuutta, 35 prosentilla unettomuutta ja 70 prosentilla huomattavaa psyykkistä kuormitusta ja huolestuneisuutta.

Vastaavaa on pelättävissä myös esimerkiksi Italiassa, jossa Politicon mukaan hoitohenkilökuntaa on jo opastettu keskittymään nuorempiin potilaisiin erityisesti hoitotoimenpiteissä, joita vanhemmat potilaat eivät ehkä kestäisi.

”Juuri nyt tarvitaan toimenpiteitä terveydenhuollon ammattihenkilöiden terveyden ja työturvallisuuden parantamiseksi”, Tehyn Sillanpää arvioi.

Ruotsissa kriisinhalintalaki mahdollistaa hoitohenkilökunnan työajan pidentämisen 48 tuntiin viikossa ja tuntipalkan yli kaksinkertaistamisen 220 prosenttiin yhden kuukauden ajaksi, kertoo SVT.

Seuraavat päivät ja viikot ratkaisevat, missä määrin lakia lähdetään soveltamaan.

Suomessa palkoilla on jo aiemmin ollut vaikea kilpailla. Hoitajien ostovoimakorjattu tulotaso on esimerkiksi kalliissa Norjassa ja Ruotsissa keskimäärin 15 prosenttia korkeampi kuin Suomessa, Tehyn pääekonomi Ralf Sund kertoo.

Yksi hallituksen vastauksista tähän on valmiuslaki ja sen tuomat pakkotoimenpiteiden mahdollisuudet.

Valmiuslain nojalla periaatteessa kaikki 18–67-vuotiaat terveydenhuoltoalan koulutusta saaneet henkilöt voidaan kutsua töihin.

”Kyse on erittäin pitkälle menevästä toimenpiteestä, jolla puututaan syvällä tavalla oikeusvaltion perusrakenteisiin. Tämä vastaa reservin nostoväen aseisiin ottamista sotilaallisessa uhassa”, Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen kommentoi HS:lle viime kuussa.

Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa käydään myös hoitoalan työehto- ja palkkaneuvotteluja.

Tulevat viikot näyttävät missä määrin suomalainen yhteiskunta haluaa lisätä sairaanhoitoa palkkaporkkanoiden avulla ja missä määrin pakolla kepittäen.

Helsingissä Finlandia-talon julkisivu on valaistu siniseksi kunnianosoituksena hoitohenkilökunnalle ja muille kriittistä työtä tekeville. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Oikaisu 9.4. 2020. klo 11.50. Korjattu valmiuslaissa mainitut ikärajat. Jutussa mainittiin aluksi 18–68-vuotiaat. Laissa mainitaan henkilöt, jotka ovat täyttäneet 18, mutta eivät 68 vuotta.

Hoito|Terveydenhoidon ”pakkotöihin” voidaan nyt värvätä myös opiskelijoita ja eläkeläisiä – Valtio toivoo vapaaehtoisia

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat