Valvontajärjestö syytti ensimmäisen kerran suoraan Syyriaa kemiallisten aseiden käytöstä - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Syyria

Valvontajärjestö syytti ensimmäisen kerran suoraan Syyriaa kemiallisten aseiden käytöstä

Haman alueen pikkukaupungin sariini- ja kloori-iskut jäivät 2017 muiden sotauutisten jalkoihin.

YK:n kemiallisten aseiden asiantuntijoita Damaskosessa elokuussa 2013. Kuva: STRINGER / Reuters

Julkaistu: 8.4. 21:50

Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW julkaisi keskiviikkona raportin, jossa toteaa yksiselitteisesti Syyrian ilmavoimat syylliseksi kemiallisten aseiden käyttöön ilmapommituksessa Haman alueella Länsi-Syyriassa 2018.

OPCW on raportoinut aiemmin useista tapauksista, joissa kemiallisia aseita on Syyrian sodan aikana käytetty. Järjestön uusi tutkinta- ja tunnistusryhmä julkaisi saamiensa laajennettujen valtuuksien nojalla nyt ensi kerran mustaa valkoisella siitä, kuka kaasuiskuun on syyllistynyt.

Kieltojärjestö julkaisi ensi raporttinsa ilmaiskusta Haman pohjoispuolella sijaitsevaan Ltamenahin kaupunkiin jo kesällä 2018. Tämän ensimmäisen raportin mukaan Ltamenahin 16 000 asukkaan pikkukaupungin eteläpuolelle tehtiin maaliskuun 24. päivänä vuonna 2017 ilmaisku, jossa ”hyvin todennäköisesti” käytettiin kiellettyä myrkkykaasua sariinia.

Damaskoslaisesta rakennuksessa löytyneitä OPCW:n tarroja huhtikuussa 2018. Kuva: Ali Hashisho / REUTERS

Järjestö raportoi samalla, että seuraavan päivän iskussa Ltamenahin sairaalaan ja sitä ympäröivälle alueelle käytettiin hyvin todennäköisesti klooria. Samalle alueelle tehtiin vielä kolmas kaasuisku muutamaa päivää myöhemmin. Kuka pommitti, siihen runsaan kahden vuoden takainen teksti ei ottanut kantaa.

Kansainvälisessä julkisuudessa Ltamenahin iskut jäivät varjoon, kun suurin skandaali nousi väitetystä kaasun käytöstä siviilien pommittamiseen Duman kaupungissa Itä-Ghoutassa, pääkaupunki Damaskoksen kupeessa. Syyrian presidentti Bashar al-Assad kiisti väitteet jyrkästi, ja Venäjä torjui Yhdysvaltain ehdotuksen tutkimuksen järjestämisestä.

Kieltojärjestön tuoreen raportin mukaan ”Syyrian ilmavoimien Suhoi-22-sotilaskoneita ja helikopteria lentäneet pilotit pudottivat myrkyllistä klooria ja hermokaasu sariinia kylään maan läntisellä Haman alueella maaliskuussa 2017”. Yli sata ihmistä joutui pommituksissa kaasujen vaikutuksen alaiseksi.

Todennäköisessä kaasuiskussa loukkaantunut Aleppon sairaalassa marraskuussa 2018. Kuva: Sana Sana / REUTERS

Raportin mukaan Syyrian ilmavoimien 22. divisioonan 50. prikaati pudotti kaupunkiin aluevaikutteisia M4000-pommeja, joissa oli sariinia. Sairaalaan pudotettiin säiliö, jossa oli klooria. Koneet lähtivät pommituslennoilleen Sharatin ja Haman lentotukikohdista.

Raportin mukaan ”strategiselta luonteeltaan” tämän tapainen hyökkäys on mahdollinen vain Syyrian asevoimien korkeimman johdon määräyksestä.

”On täysi syy epäillä, että syylliset ovat Syyrian ilmavoimiin kuuluvia henkilöitä”, OPCW:n tutkimusryhmän johtaja Santiago Onate-Laborde kommentoi Reutersille.

”Valvontajärjestön raportti on uusin osa laajaa ja yhä kasvavaa todistusaineistoa, jonka mukaan al-Assadin hallinto käyttää kemiallisia aseita”, Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kommentoi Reutersin mukaan. Venäjän ja Syyrian edustajat eivät tuoreeltaan kommentoineet raporttia.

Kemiallisten aseiden kieltojärjestö perustettiin 1997 valvomaan neljä vuotta aiemmin solmittua kieltosopimusta. Järjestöllä on 193 jäsenmaata ja se toimii yhteistyössä YK:n kanssa.

YK:n sotarikostutkijat ovat aiemmin kertoneet löytäneensä todisteet 33 tapauksesta, joissa Syyrian hallinto on käyttänyt kemiallisia aseita iskuissaan vuoden 2013 jälkeen.

Syyrian sodan tiettävästi tuhoisin kemiallinen isku tehtiin Itä-Ghoutaan elokuussa 2013, jolloin sariinia sisältäneet raketit tappoivat vähintään satoja ihmisiä. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama oli aiemmin uhannut sotilaallisella väliintulolla, jos Damaskos käyttää kemiallisia aseita. Obama ei kuitenkaan joukkoja Syyriaan lähettänyt.

Kansainvälinen yhteisö painosti kuitenkin iskun seurauksena Syyriaa hävittämään kemialliset aseensa kansainvälisessä valvonnassa. Myös Suomi osallistui aseiden tuhoamiseen. Kemialliset iskut jatkuivat tästä huolimatta Syyriassa vuosia.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat