Trump leipoo terveys­järjestöstä korona­kriisin kuoleman­enkeliä – Onko ennen­näkemättömän rajuissa syytöksissä mitään perää? - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|HS-analyysi

Trump leipoo terveys­järjestöstä korona­kriisin kuoleman­enkeliä – Onko ennen­näkemättömän rajuissa syytöksissä mitään perää?

Trump syyttää Maailman terveysjärjestöä WHO:ta katastrofaalisista virheistä. Lancet-lehden päätoimittajan mielestä Trump syyllistyy järjestön tuen jäädyttämisellä ”rikokseen ihmisyyttä vastaan”. Mutta onko Trumpin kritiikissä perää, kysyvät analyysissään HS:n toimittajat Pekka Mykkänen ja Katriina Pajari.

Maailman terveysjärjestö WHO:n logo kuvattuna järjestön pääkonttorilla Genevessä. Kuva: Fabrice Coffrini / AFP

Julkaistu: 15.4. 19:59

”Niin paljon kuolemaa heidän virheidensä takia.”

Näin hurjan syytöksen esitti Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskiviikkoaamuna Suomen aikaa, kun hän ilmoitti jäädyttävänsä toistaiseksi maansa rahoituksen Maailman terveysjärjestölle WHO:lle keskellä maailmaa ravistelevaa pandemiaa.

Trumpin mukaan WHO on syyllistynyt ”tietojen pimittämiseen” sekä ”vaarallisiin” ja ”katastrofaalisiin virheisiin” koronaviruskriisin hoidossa. Trumpin mielestä järjestö on totellut kiltisti taudin alkuperämaata Kiinaa tuhoisin seurauksin. Tartuntoja on WHO:n virheiden takia ”20-kertainen määrä tai jopa enemmänkin”, Trump väitti.

Syytökset ovat ennennäkemättömän rajuja ja tuntuvat vielä hurjemmilta, kun niitä vertaa vuonna 1948 perustetun YK-järjestön tavoitteisiin.

”WHO tekee maailmanlaajuista työtä edistääkseen terveyttä, pitääkseen maailman turvallisena ja palvellakseen heikompia ihmisiä”, WHO kertoo verkkosivullaan.

Trumpin rajua WHO-mätkimistä ei allekirjoitettu ollenkaan esimerkiksi Suomen hallituksessa. Se ilmoitti heti keskiviikkona lisäävänsä järjestön rahoitusta vuoden 2015 tasolle eli noin 5,5 miljoonaan euroon. Sen lisäksi ulkoministeriö on myöntänyt tänä vuonna miljoona euroa covid-19-taudin varautumis- ja vastesuunnitelman rahoittamiseksi.

Viime vuonna Suomi maksoi WHO:lle eri maksuina yhteensä noin 3,55 miljoonaa euroa.

”WHO johtaa maailmanlaajuista varautumista ja vastetta koronapandemiaan. Suomi tukee vahvaa WHO:ta”, Valtioneuvoston kanslia tiedotti.

Tampereen yliopiston kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo arvioi, että WHO on selvinnyt koronaviruskriisistä tähän mennessä kohtuullisen hyvin ottaen huomioon sen voimavarat ja järjestön aiempaan toimintaan liittyvän kritiikin.

Koivusalo muistuttaa, että kyse on maailmanlaajuisesta asiantuntijafoorumista, jolta ei voi vaatia erehtymättömyyttä nopeasti muuttuvassa ja aiemmin tuntemattoman virustaudin ympärille kietoutuvassa kriisissä.

”Joskus asiantuntijaorganisaatio joutuu korjaamaan käsityksiään, kun lisätietoa tulee. Siihen täytyy olla mahdollisuus.”

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ajattelee, että Trumpin ilmoitus oli enimmäkseen sisäpolitiikkaa, jolla hän yritti kääntää katseet pois omista virheistään. Trumpin oma vitkastelu koronakriisin hoidossa ja Yhdysvaltain synkkä tartuntatilanne saattavat nakertaa marraskuun vaaleihin valmistautuvan presidentin kannatusta.

 ”WHO:n toiminnassa on ollut paljon hutilointia ja takakenoisuutta.”

Silti Trumpin esittämässä kritiikissä on Aaltolan mukaan myös perää. Hänen mukaansa WHO odotti liian pitkään Kiinan vahvistusta esimerkiksi sille, tarttuuko uusi covid-19-tauti ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

”WHO olisi voinut enemmän nuhdella Kiinaa tammikuun alkupuolella viivyttelystä, mutta se lähti toiselle tielle. Vielä helmikuun puolivälissä WHO sanoi, ettei se suosittele lentorajoituksia, koska niistä ei enää olisi hyötyä. Toiminnassa on ollut paljon hutilointia ja takakenoisuutta”, Aaltola sanoo.

Trump soimasi WHO:ta siitä, että järjestö olisi kritisoinut hänen päätöstään rajoittaa lentomatkailua Kiinasta Yhdysvaltoihin jo tammikuun lopulla. WHO ei varsinaiset soimannut Yhdysvaltain päätöstä, mutta linjasi vielä helmikuun lopullakin, että tutkimustieto ei yleensä ottaen tue matkustusrajoitusten käyttöönottoa.

Aaltolan mukaan Kiinan toimissa on paljon arvosteltavaa, sillä maa on tämänhetkisessä tilanteessa ”raflaavasti sanottuna rikoksen uusija”. Myös vuoden 2003 sars-epidemiassa se pimitti pitkään tietoja muulta maailmalta, mikä osaltaan johti uusiin tartuntoihin ja kuolemantapauksiin.

Turun yliopiston kollegiumtutkijan Mikael Mattlinin mielestä WHO:n käytöstä Kiinan suhteen voi sekä arvostella että ymmärtää. Kiina kertoi WHO:lle ensi kertaa uudesta virustaudista 31. joulukuuta viime vuonna, vaikka ensimmäinen tapaus oli kiinalaisviranomaisten tiedossa jo ehkä marraskuun puolivälissä.

”Taustalla oli sars, jonka aikana oli paljon vaikeuksia saada tietoja. WHO yritti ylläpitää toimivaa yhteistyötä Kiinan kanssa”, Mattlin sanoo.

Toisin sanoen WHO oli Kiinan yhteistyökyvyn armoilla kriisin alkuvaiheessa. Ja nyt sen rahoitus on vaarassa maailmanpolitiikan toisen pääpelurin Yhdysvaltain takia.

Professori Koivusalo sanoo myös, että WHO joutuu taiteilemaan joka ilmansuuntaan. Yhtä lailla sen täytyy pysyä väleissä niin Kiinan kuin Yhdysvaltainkin kanssa.

WHO:n jäsenmaiden välisestä niin sanotusta kohdennetusta ohjelmatuesta vajaat 31 prosenttia tulee Yhdysvalloista ja hieman alle puoli prosenttia Kiinasta, Koivusalo laskee sekavan oloisista tilastoista.

”Rahoituksen perusteella edellisellä voisi olettaa olevan merkittävästi enemmän vaikutusvaltaa kuin jälkimmäisellä. Kiinan suhteen en olisi niin huolissani rahoitukseen liittyvästä ohjailusta. Enemmän huolta herättää se, onko WHO Yhdysvaltain ohjattavissa.”

Sveitsin Genevessä päämajaansa pitävällä WHO:lla on toimistot noin 150 eri maassa ja järjestössä työskentelee noin 7 000 ihmistä. Sen jäsenmaille esittämä ohjelmabudjetti vuosille 2018 ja 2019 on noin 4,4 miljardia dollaria eli nelisen miljardia euroa.

Budjetti on samaa suuruusluokkaa kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä pyörittävällä Hus-kuntayhtymällä. Vertailu ei tosin ole parhaasta päästä, sillä toisin kuin Husilla, WHO:lla ei ole operatiivista sairaalatoimintaa.

Maailman terveysjärjestön Who:n pääkonttori Genevessa. Kuva: Denis Balibouse / REUTERS

Moni suomalainen ei välttämättä tunne WHO:n työtä, mutta saattaa tuntea sen kerran vuodessa pienenä nipistyksenä käsivarressaan. WHO määrittelee esimerkiksi influenssarokotteissa käytettävät viruskannat.

WHO:ssa joka maalla on yksi ääni – Kiinalla, Yhdysvalloilla ja vaikkapa Suomella. Se voi olla Trumpin hallinnon näkökulmasta turhauttavaa, kun päätöksenteko ei ole sanelupolitiikkaa, sanoo Koivusalo.

”Jos Yhdysvallat eroaisi WHO:sta, se olisi ongelma myös Yhdysvalloille itselleenkin. WHO on kuitenkin eri maiden terveysviranomaisten yhteinen foorumi. Sen kautta jaetaan olennaista tietoa ja neuvotellaan ja sovitaan terveysalan toimista ja linjauksista eri maiden välillä.”

Mikael Mattlin näkee WHO-kiistassa heijastuksia moniin muihinkin kiistoihin, joissa Trump on vetänyt edeltäjiinsä nähden aggressiivisempaa linjaa. Hän on esimerkiksi kovistellut Kiinaa epäreilusta kaupankäynnistä ja Euroopan maita Yhdysvaltain lypsämisestä sotilasliitto Naton puolustusjärjestelyissä.

”Vaikka presidentti Trumpin retoriikka ja toimintatapa herättävät lähes automaattisen vastareaktion monissa, rehellisyyden nimissä on todettava, että hän on myös ikään kuin nostanut kissan pöydälle monista sellaisista asioita, jotka kaipaavat enemmän keskustelua.”

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti jäädyttävänsä maansa rahoituksen Maailman terveysjärjestölle WHO:lle. Kuva: Stefani Reynolds / Zuma

Mattlin ajattelee Trumpin aistineen sen, ettei Kiinalle enää kelpaa status quo eli entinen meno maailmanjärjestyksessä. Mattlinin mukaan Kiina tekeekin hartiavoimin töitä saavuttaakseen lisää vaikutusvaltaa kansainvälisissä järjestöissä.

Kymmenisen vuotta sitten Kiina tunnettiin jo hyvinkin omien etujensa edistäjänä, mutta se harvemmin kaipasi itselleen näkyvää roolia vaikkapa WHO:ssa.

”Mutta viime vuosina Kiina on ollut hyvin aktiivisesti esillä, hyvin valmistautuneena ja hyvillä resursseilla. He ovat aktiivisesti mukana ja määrittelemässä asioita”, Mattlin sanoo.

Meri Koivusalon mukaan WHO:ta arvostellessa on muistettava, että parempaakaan mallia ei ole keksitty.

”On mielekästä, että kansainvälisen kansanterveysuhan julistuspäätös tehdään ennemmin terveysministeriöiden välisen organisaation asiantuntijakomitean pohjalta kuin diplomaattisten valtasuhteiden tai YK:n turvallisuusneuvoston kautta.”

Mika Aaltola ajattelee, että koronavirus ”on WHO:lle ison kriisin paikka” ja pandemian laantumisen jälkeen on kiinnostavaa nähdä, onko järjestön uudistamiselle haluja.

”WHO on jäsenvaltioidensa armoilla ja sillä on liian laaja agenda. Sen toimenkuva on vähän hahmoton, kun se on niin laaja. Eivätkä nämä pandemiauhat ole olleet siellä keskiössä”, Aaltola sanoo.

Aaltolan mukaan Trumpin viimeinen tempaus on tuskin merkki siitä, että hän olisi erityisen kiinnostunut luomaan varmempaa järjestelmää tuleville pandemioille.

Skeptisiä ääniä on kuultu myös Yhdysvalloissa. The New York Times -lehti huomautti, että Trump oli pandemian alkuvaiheessa hyvinkin tyytyväinen sekä Kiinan että WHO:n tekemisiin.

Tammikuun 24. päivä hän esimerkiksi totesi Twitterissä, että Kiina on tehnyt kovasti töitä koronakriisissä ja toiminut hyvin avoimesti.

Tasan kuukautta myöhemmin hän ylisti Yhdysvaltain tautienhallintaviraston CDC:n ja WHO:n ”älykästä kovaa työtä”, joiden ansiosta tilanne on ”erittäin hyvin aisoissa Yhdysvalloissa”.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres totesi Trumpin ilmoituksesta, että ”nyt ei ole aika” nipistää rahoitusta WHO:lta tai muiltakaan järjestöiltä, jotka yrittävät taistella akuutin kriisin keskellä.

Lääketieteellisen Lancet-lehden päätoimittaja Richard Horton muotoili mietteensä vielä jyrkemmin. Hänen mukaansa Trumpin päätös keskeyttää WHO:n rahoittaminen on ”rikos ihmisyyttä vastaan” ja ”tyrmistyttävä globaalin solidaarisuuden vastainen petos”.

Koronavirus|Yhdysvaltojen presidentti Trump aikoo lopettaa WHO:n rahoituksen, Suomen hallitus sopi lisäävänsä järjestön rahoitusta

Torjunta­toimet|Yli 20 ruotsalais­tutkijaa vaatii mieli­pide­kirjoituksessaan Ruotsia siirtymään Suomen linjalle – tutkijoiden mukaan maan strategiassa on sivuutettu kaksi asiaa

Poikkeusolot|Saksa päätti avata julkista elämää asteittain, hengitys­suojan käyttöä suositellaan ja yleisö­tapahtumat perutaan elokuun loppuun asti

Tartunnat|Saksalaistutkijoilla alustavaa näyttöä: Koronavirus leviää ensisijaisesti pisaratartuntana, ei niinkään ostoskärryistä, seteleistä tai ovenkahvoista

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat