Luxemburg toi ensimmäisenä EU-maana siirtolais­lapsia Kreikan leireiltä, pian toimii Saksa – Suomi seuraa ehkä toukokuussa - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Siirtolaiset

Luxemburg toi ensimmäisenä EU-maana siirtolais­lapsia Kreikan leireiltä, pian toimii Saksa – Suomi seuraa ehkä toukokuussa

Turvapaikanhakijalapset testataan koronaviruksen varalta ennen lähtöä Ateenasta.

Ensimmäiset Kreikasta muualle Eurooppaan tuotavat alaikäiset turvapaikanhakijat lähtivät keskiviikkona Ateenasta Luxemburgiin.

Julkaistu: 17.4. 17:15

Yksinäisten lasten pelastaminen Kreikan ylikuormittuneilta pakolaisleireiltä on käynnistynyt tällä viikolla.

Kymmenen EU-valtiota on lupautunut ottamaan vastaan alaikäisiä turvapaikanhakijoita suoraan leireiltä, mutta hanke on edennyt hitaasti ottaen huomioon leirien olosuhteet.

Kaksitoista 11–15-vuotiasta lasta ilman huoltajaa – yksi tyttö ja loput poikia – tuotiin iltapäivällä keskiviikkona Luxemburgiin. Heidät tuotiin Ateenan kautta pakolaisleireiltä Kreikan saarilta Lesbokselta, Samokselta ja Khiokselta.

Lapset ovat lähtöisin Syyriasta ja Afganistanista, ja he ovat olleet saarilla olevilla leireillä kuukausia. Asiasta kertoi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Hanke toteutettiin Kreikan ja Luxemburgin viranomaisten sekä YK:n alaisten UNHCR:n ja Unicefin ja kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n yhteistyönä.

Lauantaina järjestöjen on määrä tuoda Kreikasta 50 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä Pohjois-Saksassa sijaitsevaan Ala-Saksin osavaltioon. Tässäkin ryhmässä suurin osa on poikia. Saksaan tulevat alaikäiset ovat Afganistanista, Syyriasta ja Eritreasta.

Kreikan saarten pakolaisleirien tilanne on ollut humanitäärisesti hälyttävän huono jo pitkään. Koronaviruspandemian takia elämä leireillä on muuttunut entistä vaarallisemmaksi. Kaikkein kiireellisimpänä on pidetty alaikäisten ilman huoltajaa olevien tuomista pois leireiltä.

Esimerkiksi Morian leirillä Lesboksella on noin 20 000 ihmistä osin ilman juoksevaa vettä tai sähköä. Siellä alaikäisiä ilman huoltajaa on järjestöjen mukaan 900.

Avustusprosessi etenee niin, että lapset siirretään ensin järjestöjen ja Kreikan viranomaisten yhteistyönä saarilta Manner-Kreikkaan. Turvapaikanhakijalapsille tehdään ennen Kreikasta lähtöä terveystarkastukset ja koronavirustestit. UNHCR:n mukaan Luxemburgiin tulleiden lasten testitulokset olivat negatiivisia.

IOM valmistaa lapsia matkaan kertomalla, millaiset olot heitä odottavat Euroopassa. Lapsilla on lennon aikana saattajat, jotka varmistavat myös turvallisen luovutuksen vastaanottavan maan viranomaisille.

Järjestöjen mukaan on tärkeää, että lapsia ei sijoiteta suuriin laitoksiin, vaan heidän ikäkautensa mukaiset tarpeet otetaan huomioon kohdemaassa. Koronaviruspandemian aiheuttamat rajoitukset ja karanteenisäännöt otetaan myös prosessissa huomioon.

Luxemburgiin tulleet lapset on sijoitettu maan pohjoisosassa olevaan taloon, kertoo UNHCR:n tiedottaja Elisabeth Arnsdorf Haslund HS:lle. Heidän apunaan on juristeja, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä, jotka puhuvat arabiaa, farsia ja daria.

Saksaan viikonloppuna saapuvia odottaa kahden viikon karanteeni koronaviruspandemian vuoksi.

Kreikassa on YK:n järjestöjen mukaan 5 200 lasta ilman huoltajaa. Vain neljäsosa heistä on suojassa lapsille sopivissa olosuhteissa, UNHCR kertoo.

Alaikäisistä, ilman huoltajaa olevista turvapaikanhakijoista 1 600 on UNHCR:n mukaan Kreikan saarilla hälyttävän huonoissa oloissa, alttiina väkivallalle, hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle. Tämän verran EU-jäsenmaat ovat sitoutuneet tuomaan alaikäisiä pois leireiltä.

Järjestöt auttavat turvapaikanhakijoita yhteistyössä vastaanottavien valtioiden kanssa. Aikataulu on Arnsdorf Haslundin mukaan riippuvainen vastaanottavista valtioista.

Ensimmäiseen 12 alaikäisen turvapaikanhakijan ryhmään kuului 11-15-vuotiaita syyrialaisia ja afganistanilaisia.

Suomi on luvannut ottaa Kreikan leireiltä 175 erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa. Se tarkoittaa ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ja mahdollisesti myös yksinhuoltajaperheitä.

Johtava asiantuntija Kukka Krüger sisäministeriöstä kertoo, että Luxemburgin ja Saksan kokemusten perusteella alaikäisten turvapaikanhakijoiden tuomista pois Kreikasta edistetään pian myös muissa maissa, ja niiden kokemuksia seurataan nyt myös Suomessa.

Krügerin mukaan Suomi saattaa tuoda alaikäisiä turvapaikanhakijoita toukokuussa Kreikasta Suomeen. Suomi on päättänyt käyttää EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston varoista 12 miljoonaa euroa leireiltä tulevien olosuhteiden turvaamiseen.

Hankkeen hitaus johtuu Krügerin mukaan muun muassa Kreikan viranomaisista. Luxemburgin ja Saksan prosessien perusteella voidaan arvioida Kreikan viranomaistoimia, hän sanoo.

Hitauteen on syynä ylipäätään hankkeen monimutkaisuus, muun muassa turvapaikanhakijoiden avuntarpeen arviointi ja heidän tilanteensa kartoittaminen.

Arnsdorf Haslundin mukaan haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijalasten tuomiseen liittyy käytännön järjestelyn lisäksi lasten terveyden, turvallisuuden ja mahdollisten perhesuhteiden arviointia. Koronaviruspandemia on tehnyt prosessista aiempaa hankalamman.

Osa turvapaikanhakijoita auttavista järjestöistä on halunnut toimia nykyistä tahtia nopeammin, ja vastaanottavien maiden viranomaistoiminta on ollut niiden mielestä tuskastuttavan hidasta.

Saksassa toimiva avustusjärjestö Mission Lifeline kertoi jo kaksi viikkoa sitten keränneensä rahat kahteen yksityiskoneeseen, joilla voisi tuoda turvapaikanhakijoita suoraan Eurooppaan. Operaatio ei kuitenkaan ole edistynyt.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat