Planeetan rikkaimmat ihmiset lupailevat apua, mutta Afrikan mahdollisuudet koronaa vastaan näyttävät lohduttomilta - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Planeetan rikkaimmat ihmiset lupailevat apua, mutta Afrikan mahdollisuudet koronaa vastaan näyttävät lohduttomilta

Useimmissa Afrikan maissa on olematon terveydenhuoltojärjestelmä. Ainakin 300 000 ihmistä on vaarassa kuolla Afrikassa, WHO varoittaa.

Kiberan slummin asukkaita Keniassa jonottamassa terveystarkastukseen koronaviruksen leviämisen estämiseksi maaliskuun 20. päivänä.

Julkaistu: 18.4. 10:29, Päivitetty 18.4. 11:14

Afrikka on matkalla seuraavaksi koronakatastrofin keskukseksi, varoittaa Maailman terveysjärjestö WHO. Jopa 300 000 voi kuolla, WHO sanoo Britannian yleisradion BBC:n mukaan.

Mantereella on todettu vasta noin 19 000 tartuntaa, mutta yli tuhat ihmistä on kuollut. Testaaminen on Afrikan valtioissa ollut lähes olematonta, joten todellinen tilanne on paljon pidemmällä.

Tautia on jo tavattu lähes jokaisessa valtiossa Algeriasta Etelä-Afrikkaan.

WHO:n mukaan tauti leviää myös metropolien ulkopuolella, mikä kertoo siitä, että toiveet epidemian pysäyttämisestä ovat pahasti myöhässä.

Afrikassa ei käydä samaa taistelua kuin muussa maailmassa. Muilla mantereilla on pyritty tasoittamaan epidemiahuippua eli ”loiventamaan käyrää”, jotta sairaanhoidon kapasiteetti kestäisi valtavan paineen tautipiikin aikana.

Afrikassa ”käyrän loiventaminen” ihmisten välisiä kontakteja vähentämällä ei ole samalla tavalla mahdollista, koska ihmiset asuvat ahtaasti eikä äärimmäisessä köyhyydessä jo valmiiksi eläville ihmisille ole minkäänlaista sosiaaliturvaa.

Toisaalta Afrikassa ei ole terveydenhoitojärjestelmää, jonka kapasiteettia voisi varjella. Monessa valtiossa hengityskoneita saattaa olla yhden käden sormin laskettava määrä.

Esimerkiksi Zimbabwessa ensimmäisiä virukseen kuolleita oli tunnettu tv-toimittaja Zororo Makamba. Makamba palasi kotimaahansa New Yorkista flunssaoireisena maaliskuun lopussa.

Hänet otettiin sairaalaan, mutta siellä ei ollut hengityskonetta. Zororo kuoli veljensä sanoin ”yksin ja peloissaan”, Britannian yleisradio BBC kertoi. Hararen terveysviranomaiset kiistävät toimineensa tilanteessa väärin: hoito ilman laitteistoa ei vain ollut mahdollista.

Terveydenhuollossa puuttuvat usein alkeellisetkin suojavarustukset. Tilanteessa, jossa Suomen ja Yhdysvaltain kaltaiset rikkaat maat taistelevat epätoivoisesti hengityssuojaimista, köyhät Afrikan valtiot ovat heikoilla.

Afrikan valtioiden syvä eriarvoisuus pahentaa tilannetta. Jos hyväosainen New Yorkiin lentelevä nuori menestyjä kuolee sairaalassa maansa pääkaupungissa, mantereen köyhillä ei ole paljon tehtävissä. Esimerkiksi Nigerian 200 miljoonasta asukkaasta yli puolet on niin köyhiä, ettei heillä ole mahdollisuutta kunnollisiin terveyspalveluihin.

Afrikkaan tarvittaisiin tarvikkeita, hoitohenkilökuntaa ja rahaa.

Microsoftin perustaja Bill Gates ja Twitterin toimitusjohtaja Jack Dorsey ovat luvanneet Afrikkaan korona-apua.

Afrikan unioni on käynnistänyt kampanjan saadakseen 400 miljoonan dollarin rahaston valtioilta, sijoittajilta ja hyväntekijöiltä. Alku on ollut vaikea eivätkä lupaukset ole muuttuneet teoiksi.

”Toistaiseksi kukaan ei ole oikeastaan osallistunut”, eräs Afrikan unionin korkea virkamies kertoi uutistoimisto AFP:lle.

Tosin Kiinan rikkain mies, verkkokauppa Ali Baban perustaja Jack Ma on lahjoittanut Afrikkaan miljoona testauskittiä ja suojavarusteita.

”Nopeimmin apua voi yleensä saada kiinalaisilta. Siksi kysyimme Jack Malta. Haluaisimme, että afrikkalaiset miljardöörit seuraisivat esimerkkiä, mutta valitettavasti täällä on usein kyse julkisuudesta.”

Monet afrikkalaisetkin ovat lahjoittaneet. Ongelma on sama kuin normaalistikin: eliitti on ohut.

Nigerialainen Aliko Dangote perusti helmikuussa 53 miljoonan euron rahaston. Dangote on Afrikan rikkain mies, jonka omaisuuden arvoksi talouslehti Forbes on arvioinut noin kahdeksan miljardia dollaria.

Dangote on myös rakennuttanut 5 000 potilaan tilapäissairaalaa Kanon kaupungissa Pohjois-Nigeriassa, josta hän on kotoisin. Joka kaupungille vain ei ole oman kylän miljardööriä edes Nigeriassa, saati 1,3 miljardin asukkaan maanosassa.

Afrikan monista ongelmista yksi on se, että apua ja investointeja ei ole saatu koordinoitua kunnolla. ”Jos kaikki tekevät omiaan, seuraa vain kakofoniaa”, Dongoten säätiön pääjohtaja Zouera Youssofou sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Toinen nigerialaismiljardööri Tony Elumelu on ehdottanut ”Marshall-apua”. Marshall-apu oli Yhdysvaltain Euroopan maille toisen maailmansodan jälkeen maksama jälleenrakennusavustus.

Avunantajia on tuskin jonoksi asti. Kun läntinen maailma on syöksymässä taloustaantumaan, jonka vertaista ei ole nähty 90 vuoteen, avustusrahojen irrottaminen Afrikkaan ei tule olemaan helppoa.

Sekään ei olisi lähimainkaan tarpeeksi.

Afrikka tarvitsee vähintään 200 miljardia dollaria koronapandemian hoitoon, YK:n pääsihteeri Antonio Guterres sanoi perjantaina uutistoimisto Reutersin mukaan. Köyhimmillä mailla on jo nyt vaikea maksaa velkojaan, joten Guterres ehdotti kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tarkastelevan erityisnosto-oikeutta. Se tarkoittaisi ”rahan painamista”. Erityisesti Yhdysvallat on vastustanut ajatusta.

Oikaisu 14.4.2020 kello 11.10: Aliko Dangoten omaisuuden arvoksi on arvioitu noin kahdeksan miljardia dollaria, ei kahdeksan miljoonaa dollaria kuten jutussa ensin virheellisesti kirjoitettiin.

Opiskelija skeittasi hengityssuojainta käyttäen Johannesburgin Newtownissa maaliskuun.

Rakentajat muunsivat stadionia koronaviruskaranteeniksi Nigerian Kanossa huhtikuun 7. päivänä. Koronakeskuksen on rakennuttanut nigerialainen miljardööri Aliko Dangote.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat