Alle 1 500 tartuntaa ja vain 14 kuolemaa – Mitä Suomen kokoisessa Uudessa-Seelannissa on tehty toisin kuin muualla? - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Alle 1 500 tartuntaa ja vain 14 kuolemaa – Mitä Suomen kokoisessa Uudessa-Seelannissa on tehty toisin kuin muualla?

Keskiviikkoon mennessä väkiluvultaan lähes Suomen kokoisessa saarivaltiossa oli miljoonaa asukasta kohden 301 tartuntaa, kun Suomessa vastaava luku on 724.

Autossa istuvalta mieheltä otettiin näyte koronavirustestiä varten klinikalla Lower Huttin kaupungissa, lähellä pääkaupunki Wellingtonia Uudessa-Seelannissa 20. huhtikuuta.

Julkaistu: 22.4. 8:41, Päivitetty 22.4. 9:43

Uusi-Seelanti on lähtenyt koronaviruksen torjunnassa omille kunnianhimoisille teilleen. Viruksen leviämisen hidastamisen sijaan Uuden-Seelannin tavoitteena on eliminoida tartuntaketjut maan rajojen sisällä kokonaan. Eliminointistrategiaan kuuluu laaja testaus sekä tiukat karanteenitoimenpiteet. Ne näyttävät tuovan tulosta.

Noin 4,9 miljoonan asukkaan maassa on keskiviikkoon mennessä vahvistettu 1 451 varmaa tai todennäköistä koronavirustartuntaa, kertoo Uuden-Seelannin terveysministeriö sivuillaan. Virus on aiheuttanut maassa 14 ihmisen kuoleman.

Miljoonaa asukasta kohden Uudessa-Seelannissa on siis 301 tartuntaa. Suomessa noin 724. Kuolemia miljoonaa asukasta kohden puolestaan Uudessa-Seelannissa on vain noin kolme ja Suomessa 25, kertoo Worldometers-sivuston vertailu.

”Uuden-Seelannin etuja ovat asiantuntijapanostus koronapolitiikan laatimiseen sekä pääministeri, joka on hyvä viestijä ja johon ihmiset luottavat”, kertoo uusiseelantilaisen Otagon yliopiston kansanterveysasiantuntija Nick Wilson Business Insiderin haastattelussa.

”Uuden-Seelannin kohdalla kyse [epidemian hidastamisessa] on suhteellisen nopeista toimista edetä maan vahvaan sulkemiseen”, sanoo Wilson.

Saarivaltio asetettiin tiukkaan karanteeniin neljäksi viikoksi 25. maaliskuuta. Sitä ennen maan rajat oli jo suljettu ulkomaalaisilta. Uudessa-Seelannissa oli rajoitusten voimaan tullessa 294 vahvistettua tartuntaa.

Maa otti käyttöönsä neliasteisen valmiusportaikon, josta valmius nostettiin heti rajoituksia asetettaessa korkeimmalle, eli viruksen ”eliminointiin” tähtäävälle, tasolle.

Maanantaina 20. huhtikuuta rajoituksia jatkettiin vielä ylimääräisellä viikolla eli ainakin ensi maanantaihin asti. Silloin Uuden-Seelannin pitäisi siirtyä portaikossa tasoon kolme eli ”rajoita”, jonka toimenpiteet ovat samankaltaisia kuin Suomessa nyt.

Karanteenin aikana uusiseelantilaiset eivät ole saaneet poistua kotoaan muuta kuin kauppaan tai ulkoilemaan lähelle kotiaan. Välttämättömille työntekijöille, kuten terveydenhuollon henkilökunnalle, töissä käyminen on sallittua.

Kyltti moottoritiellä kiitti välttämättömiä työntekijöitä Wellingtonissa 20. huhtikuuta.

Rajoitusten astuessa voimaan maan hallitus lähetti kaikille uusiseelantilaisille ilmoituksen puhelimeen.

”Käyttäydy kuin sinulla olisi covid-19. Tämä tulee pelastamaan henkiä”, hallituksen ilmoituksessa luki.

Uusiseelantilaiset ovat olleet tunnollisia rajoitusten noudattamisessa.

Googlen julkaisemien liikkumistietojen mukaan asukkaiden aktiivisuus tippui keskimäärin 73 prosenttia rajoitusten asettamisten jälkeen, kerrotaan Otagon yliopiston sivuilla julkaistussa analyysissä.

Jotain rajoitusten noudattamisen tärkeydestä kertoo, että maan terveysministeri David Clark alennettiin sen jälkeen, kun hänet oli ensin kuvattu huhtikuun alussa pyöräilemässä kaksi kilometriä kotoaan ja viikko myöhemmin viemässä perhettään rannalle 20 kilometrin päähän.

Clark tarjoutui itse eroamaan tapausten jälkeen, mutta hänen roolinsa katsottiin liian tärkeäksi epidemian torjumisessa.

Uusi-Seelanti on myös ottanut käyttöönsä laajan testauksen koronaviruksen varalta. Miljoonaa asukasta kohden testejä on tehty noin 18 600. Vertailun vuoksi testauksen mallimaassa Etelä-Koreassa on tehty noin 11 100 testiä miljoonaa asukasta kohden. Suomessa ei olla kaukana Etelä-Korean luvuista 10 700 testillä miljoonaa asukasta kohden.

Uuden-Seelannin terveysviraston tilastojen mukaan suuri osa tartunnan saaneista on 20–29-vuotiaita, ja heistä enemmistö on naisia. Kaksitoista ihmistä oli tiistaina sairaalassa hoidossa koronaviruksen vuoksi. Kaikki kuolleet ovat ministeriön tilastojen mukaan yli 70-vuotiaita.

Koronavirusepidemian hoitaminen Uudessa-Seelannissa henkilöityy vahvasti maan pääministeriin Jacinda Arderniin, joka muistuttaa julkikuvaltaan Suomen pääministeri Sanna Marinia.

Nyt 39-vuotias yksivuotiaan tytön äiti Ardern on johtanut Uutta-Seelantia vuodesta 2017, ja koronakriisin aikana hänen johtamistyylinsä on saanut kehuja useissa kansainvälisissä medioissa.

Pääministeri Jacinda Ardern puhui lehdistötilaisuudessa Wellingtonissa 20. huhtikuuta. Ardern kertoi tilaisuudessa viruksen leviämisen estämiseksi asetettujen rajoitusten jatkuvan vielä ainakin viikon.

”Uuden-Seelannin pääministeri saattaa olla kaikkein vaikuttavin johtaja maailmassa”, kirjoittaa the Atlantic sunnuntaina ilmestyneessä artikkelissaan. Lehti kehuu artikkelissaan Ardernia empaattisesta johtamistyylistään ja hyvästä viestinnästään.

”Jacinda lähestyi tätä päättäväisesti ja yksiselitteisesti ja kohtasi uhan”, toteaa Otagon yliopiston kansanterveyden professori Michael Baker the Washington Postille.

Viestintää yliopistossa opiskelleen Ardernin tapa puhua uusiseelantilaisille on toden totta kaukana kuivista poliittisista puheista. Koronakriisin aikana Ardern on pitänyt suoria lähetyksiä Facebookissa rennosti kotoaan.

Pääsiäisen aikaan Ardern lupasi Uuden-Seelannin lapsille, että suklaamunia piilottava pääsiäispupu kuuluu välttämättömien työntekijöiden piiriin – samoin kuin hammaskeiju.

Koronavirus|Etelä-Korea on onnistunut pitämään koronan aisoissa ja yhteiskunnan melko auki – Petri Kalliola kertoo, millaista on elämä maassa, josta muu maailma ottaa nyt mallia

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat