Ruotsi korjasi virhettä laumasuoja-arviossa: nyt noin neljäsosan tukholmalaisista arvioidaan saaneen tartunnan toukokuun alussa - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Ruotsi korjasi virhettä laumasuoja-arviossa: nyt noin neljäsosan tukholmalaisista arvioidaan saaneen tartunnan toukokuun alussa

Mallinnuksen virhe johtui vanhentuneesta muuttujasta.

Ruotsi on pitänyt koulut auki koko epidemian ajan. Johannes Petrin koulussa Nackassa jonotettiin ruokalaan 17. huhtikuuta turvavälit säilyttäen.

Julkaistu: 23.4. 11:47, Päivitetty 23.4. 15:45

Ruotsi korjasi torstaina arviotaan siitä, kuinka nopeasti koronavirus leviää Tukholmassa. Mallissa oli aiemmin virhe.

Tiistaina Ruotsin kansanterveysviranomainen Folkhälsomyndigheten väitti mallinnuksensa perusteella, että toukokuun alussa noin kolmasosa tukholmalaisista olisi jossain kohtaa kevättä saanut koronaviruksen.

Tämä käynnisti keskustelun siitä, kuinka nopeasti Tukholmassa voitaisiin saavuttaa niin kutsuttu laumasuoja.

Torstaina Folkhälsomyndigheten korjasi arviotaan: nyt se uskoo, että toukokuun alussa 26 prosenttia eli noin neljäsosa tukholmalaisista olisi saanut viruksen.

Tiistaina esitellyn mallin karkein virhe liittyi arvioon siitä, kuinka moni on todella saanut viruksen suhteessa testeissä näkyviin tartuntoihin. Tiistaina kerrottiin, että teisteissä näkyisi Tukholmassa vain yksi tuhannesosa tartunnoista.

Se olisi tarkoittanut, että tartunnan saaneita olisi kolminkertaisesti Tukholman asukaslukuun nähden. Virhe johtui virheellisestä muuttujasta, jota ei ollut malliin päivitetty.

Nyt suhdeluvuksi korjattiin 1/75.

Jos tämä pitää paikkansa, olisi tukholmalaisista noin 480 000 saanut jo tartunnan, sillä testeissä Tukholman alueelta on löydetty noin 6400 tartuntaa.

Tukholman läänissä on 2,3 miljoonaa asukasta, joten näin ollen tartunta olisi jo nyt ollut noin 21 prosentilla.

Valtion varaepidemiologi Anders Wallensten muistutti, että kyseessä on vain mallinnus.

”Tässä on mukana jotakin, mitä tiedämme, ja jotakin, mitä oletamme. Se on hyvä työkalu, mutta se ei ole kovaa faktaa.”

Epäselvää on yhä myös se, millaisen immuniteetin koronavirustaudin sairastanut ihminen saa ja kuinka kauan se kestää. Tämänkin vuoksi keskusteluun laumasuojasta tulee suhtautua varovaisesti.

”Emme tiedä vielä immuniteetista kovinkaan paljon”, Wallensten sanoi.

”Ja vaikka meillä olisi toukokuussa neljäsosa tartunnan saaneita Tukholmassa, meillä olisi yhä paljon niitä, joilla ei ole mitään immuniteettia.”

Wallenstenin mukaan edelleenkään ei tiedetä, kuinka suuri osuus sairastuneita niin kutsuttuun laumaimmuniteettiin vaadittaisiin.

Kansanterveysviranomainen on koko viikon korostanut, että nyt ei ole oikea aika alkaa höllätä rajoituksissa ja tartuntojen välttämisessä.

Torstaina iltapäivällä Folkhälsomyndigheten kertoi myös tuoreimmat tartunta- ja kuolinluvut. 2021 ihmistä on kuollut Ruotsissa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

Wallenstenin mukaan päivittäin ilmenevien uusien tartuntojen määrä ”ei ainakaan vähene”.

Tukholman sairaanhoito työskentelee kovan paineen alla, mutta tehohoitopaikkoja on yhä tyhjänä joitakin kymmeniä. Niiden määrä on nelinkertaistettu epidemian aikana.

”Kattoa ei ole vielä saavutettu”, sosiaalihallinnon edustaja Taha Alexandersson sanoi.

Alexanderssonin mukaan tehohoitoa tarvitsevien määrä Ruotsissa on viime päivät pysynyt hieman yli 500 henkilössä.

Tukholmasta on luettu raportteja sairaanhoitajista, jotka alkavat väsyä viikkoja jatkuneen taakan alla. Tukholman läänissä ovat voimassa kriisiasetukset, joiden nojalla henkilökunnalta voidaan vaatia tavallista pidempiä työviikkoja.

Ruotsin kansanterveysviranomaisen mallinnuksen virhe ei ollut ainut laumasuojalaskelmiin vaikuttanut virhe, joka Ruotsissa viime päivinä on havaittu.

Karoliinisen instituutti kertoi viime viikolla verenluovuttajilta otettuihin näytteisiin perustuen, että vähintään 11 prosentilla tukholmalaisista olisi vieraillut koronavirus elimistössään jo viikkoja sitten.

Näytteitä oli sain sata kappaletta, mutta Karoliininen instituutti piti tietojaan liian merkittävinä, että niistä olisi voinut jättää kertomatta.

Keskiviikkona myös Karoliininen instituutti joutui toteamaan, että sen lukuihin ei ollutkaan luottamista.

Instituutissa havaittiin, että satunnaiseksi tarkoitetun verenluovuttaja-aineiston joukkoon oli saattanut päätyä verinäytteitä tiedossa olevilta koronapotilailta.

Tämä johtui siitä, että satunnaisvalinta oli tehty nimettömistä näytteistä verta antaneiden yksityisyyden suojaamiseksi.

Todellinen koronan sairastaneiden osuus voi siis olla Tukholman väestössä pienempi kuin mitä tämä vääristynyt otos antoi ymmärtää.

Folkhälsomyndighetenin aiempi satunnaistutkimus, jossa 738 tukholmalaiselle lähetettiin näytteenottovälineet kotiin, antoi positiivisen tuloksen 2,5 prosentille mukaan valituista. Näytteet otettiin maaliskuun viimeisellä viikolla ja huhtikuun alussa.

Kaikki positiivisen näytteen antaneet raportoivat vähintäänkin jonkinlaisia oireita.

Tämä tutkimus oli metodiltaan erilainen kuin vasta-ainetutkimus, eikä sitä siksi voi suoraan verrata Karoliinisen instituutin tutkimuksen 11 prosenttiin.

Vasta-ainetutkimuksessa näkyvät taudista jo parantuneet ihmiset, kun taas tämä testi näytti vain ne tartunnat, joissa infektio oli sillä hetkellä käynnissä.

Karoliinisen instituutin testeistä vastuussa ollut professori Jan Albert oli sekaannuksesta syvästi pahoillaan.

”Tämä ei todellakaan tunnu hauskalta”, hän sanoi Ruotsin television SVT:n haastattelussa.

Albertin mukaan Karoliininen instituutti aloittaa työn verinäytteiden parissa alusta. Tähän mennessä tehtyjä testejä ei enää oteta laskelmissa huomioon.

Lisäys klo 14.25: Tarkennettu kohtaa, jossa kerrotaan Folkhälsomyndighetenin aiemmasta tutkimuksesta ja sen vertailtavuudesta Karoliinisen instituutin tutkimuksen kanssa.

Koronavirus|Kuvia Ruotsista: HS kuvasi Tukholmassa näkyjä, jotka eivät Suomessa olisi nyt mahdollisia

HS-analyysi|Eniten koronakriisissä on yllättänyt Ruotsin kyky katsoa pois päin kuolleistaan

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat