Suomi sai osansa Venäjän kampanjasta, kun rikostutkinta kansanmurhasta avattiin - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Kommentti

Suomi sai osansa Venäjän kampanjasta, kun rikostutkinta kansanmurhasta avattiin

Tutkintakomitea on aloittanut muitakin kansanmurhatutkintoja, muun muassa latvialaisista. Latviasta kerrotaan, ettei tukinta ole näkynyt suhteissa juuri lainkaan, mikä vahvistaa kuvaa informaatio-operaatiosta.

Venäläisnaisia aamiaisella keskitysleirillä Äänislinnassa eli Petroskoissa huhtikuussa 1942.

Julkaistu: 25.4. 2:00, Päivitetty 25.4. 9:58

Venäjän fede­raation tutkinta­komitea on avannut rikos­tutkinnan.

Sen mukaan suoma­laiset syyllistyivät siviili­väestön kansan­murhaan jatko­sodassa valtaa­massaan Karjalassa. Kertoessaan torstaina rikos­tutkinnasta se myös sanoi suomalaisten surmanneen Karjalassa 7 000 sotavankia ”hautaamalla elävältä, tappamalla kaasu­kammioissa ja ampumalla”.

Jussi Niemeläinen.

Väitteet kaasu­kammioista ovat uusia. Suoma­laisten asian­tuntijoiden mukaan viimeis­tään ne vievät tutkinnalta uskot­tavuuden.

Suomi perusti jatko­sodassa valloit­tamaansa Karjalaan leirejä, joihin vangittiin venäläistä siviili­väestöä. Varsinkin nälkä­talvena 1941–42 kuolleisuus niillä oli suurta.

Leirien huollon pettäminen on yksi Suomen historian häpeäpisteistä. Suomi on myöntänyt sen, kuten myös vankileirien etnisyyden ja noin 4 000 siviilin kuoleman. Arkistot ovat auki, valtio tukee myös aihetta käsittelevää kriittistä tutkimusta.

Suomen mukaan asia käsiteltiin sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä ja Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947. Neuvostoliittokaan ei esittänyt vaatimuksia sen jälkeen.

Viime aikoina Petroskoissa on kuitenkin palattu aiheeseen. Yhden, ilman todisteita esitetyn, teorian mukaan Stalinin vainojen uhrien joukkohaudassa Sandarmohissa olisi myös suomalaisten teloittamia sotavankeja.

Turvallisuuspalvelu FSB:n sikäläinen konttori on myös alkanut julkaista arkistoistaan edeltäjänsä NKVD:n sodan jälkeen keräämiä todistajalausuntoja leireillä olleilta. Myös vielä elossa olevat leireille joutuneet ovat kertoneet julkisuudessa kokemuksistaan.

Suomessa on ymmärretty leireillä olleiden katkeruus. Sen sijaan NKVD:n raportteja ei pidetä luotettavina, sillä todistajat tiesivät neuvostovallan raa’an suhtautumisen leireille joutuneisiin. Tutkintakomitea kuitenkin vetoaa niihin ja puhuu 8 000 siviiliuhrista.

Suomi sai nyt siis osansa siitä kampanjasta, jota Venäjällä käydään toisesta maailmansodasta.

Sota ja siinä saavutettu voitto ovat aina olleet venäläisille tärkeitä, sillä kärsimykset olivat niin isoja. Viime aikoina vallanpitäjät ovat tehneet sodasta aiempaa keskeisempää kansallisen identiteetin osaa, joten siitä on tullut myös keskeinen osa historiapolitiikkaa.

Tutkintakomitea on aloittanut muitakin kansanmurhatutkintoja, muun muassa latvialaisista. Latviasta kerrotaan, ettei tutkintaa kuitenkaan ole otettu esiin esimerkiksi diplomaattien keskusteluissa tai edes poliisiyhteistyössä.

Niin voi käydä Suomenkin kohdalla. Tärkein on jo saavutettu. Väitteet on saatu julkisuuteen, moni on todistanut olevansa informaatiosodan rintamassa ja muistavansa sodan merkityksen.

Virallinen Suomi kommentoi asiaa ulkoministeriön suulla jo alkuviikosta Tutkintakomitean ensimmäisen tiedotteen jälkeen. Ulkoministeriö muistutti varsin tiukasti Andrei Ždanovin johtaneen valvontakomiteaa, jonka alaisuudessa sotasyyllisyysoikeudenkäynnit käytiin. Ministeriö myös totesi sodan aiheuttaneen ”suunnattomasti kärsimystä ja valtavasti ihmisuhreja” kaikille osapuolille, mutta asian kuuluvan nyt historioitsijoille.

Sen korkeammalle tasolle asia tuskin nousee ainakaan Suomen aloitteesta. Vaikka Venäjällä jotkut sitä toivoisivatkin.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat