”Ihan koko ala ottaa köniinsä kunnolla”, kuvailee matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta alansa tilannetta koronakriisin puristuksissa.
Eipä matkailun tilannetta osuvammin voisi kuvata.
Euroopan unionin alueella turismi työllistää arviolta noin 13 miljoonaa ihmistä. EU:n arvion mukaan ala menettää joka kuukausi noin miljardin euron edestä tuloja koronakriisin aikana. Parlamentissa on vaadittu koko unionin laajuista konkreettista suunnitelmaa matkailualan tueksi.
Juho Pesonen
YK:n alainen Maailman turismijärjestö puolestaan arvioi, että kansainvälinen matkustaminen saattaa vähentyä noin 20–30 prosenttia tänä vuonna verrattuna vuoteen 2019. Tämä vastaa järjestön mukaan noin 270–407 miljardin euron kassavirtojen menetystä.
Maailman matkailu- ja turismineuvosto (WTTC) varoitti huhtikuun alussa, että maailmanlaajuisesti 75 miljoonan ihmisen työpaikat ovat alalla vaarassa. Näistä noin kuusi miljoonaa EU:ssa.
Kun kriisi on joskus ohitse, mitä matkailusta on enää jäljellä?
”Nyt puhutaan jo vuosista, että matkailu palaisi entisiin mittoihinsa. Esimerkiksi Amerikassa matkailun arvellaan pysyvän aikaisempaa hiljaisempana jopa neljä vuotta”, kertoo Pesonen.
Matkailualalle edessä on täysin uusi tilanne. Historian aikana matkailu on kasvanut 1950-luvulta lähtien pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta, kertoo puolestaan Lapin yliopiston matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja professori Antti Honkanen.
Antti Honkanen
Kriisit ovat vaikuttaneet, mutta suhteellisen lyhytaikaisesti. Matkailu on ollut aina nopea toipumaan kriiseistä.
”Matkailijan muisti on lyhyt”, toteaa Honkanen.
Jotain suuntaa matkailun tulevaisuudelle voidaan hakea aikaisemmista kriiseistä.
Esimerkiksi finanssikriisin aikaan vuonna 2009 kansainväliset turistimäärät laskivat noin neljä prosenttia, kertoo Maailman turismijärjestö. Sars-epidemian aikaan vuonna 2003 tiputus oli vaatimaton 0,4 prosenttia.
Syyskuun 11. päivän terrori-iskut New Yorkissa vuonna 2001 vähensivät kansainvälistä matkailua kaupunkiin kahdeksi vuodeksi. Meni viisi vuotta ennen kuin New Yorkissa vieraili yhtä paljon matkailijoita kuin ennen iskuja.
Koronakriisi on suuruusluokassaan aivan eri mittapuulla kuin mikään aikaisemmin matkailuun vaikuttanut tapahtuma. Honkasen mukaan ei olekaan varmuutta siitä, että turismi lähtisi taas nopeasti nousuun, kunhan rajoitukset saadaan purettua.
”Ajatuksena on ollut, että kotimaanmatkailu voisi kasvaakin, kun ulkomaille ei pääse. Nyt kun kesätapahtumat on peruttu, niin se varmasti tulee vaikuttamaan kotimaanmatkailuun. Ihmisillä ei ole syytä matkustaa”, sanoo Honkanen.
Hän käyttää esimerkkinä 1990-luvun laman vaikutuksia matkailuun. Silloin tutkimuksien mukaan myös ne ihmiset, joihin lama ei suoraan vaikuttanut, vähensivät matkailua. Samaa voisi soveltaa koronapandemiaan: vaikka ihminen ei kuuluisi riskiryhmään, hän vähentää silti matkustamista.
Poliisinauha estää kävelyn Eiffel-tornin lähistöllä Pariisissa 20. huhtikuuta. Kuva: CHARLES PLATIAU / Reuters
”Matkailua on vaikea siirtää verkkoon ja kaikki, mitä ei tällä hetkellä voi viedä verkkoon, kärsii”, kärjistää Honkanen.
Itä-Suomen yliopiston Pesonen on samoilla linjoilla.
”Ei kukaan laita sosiaaliseen mediaan kuvaa siitä, että näin Eiffel-tornin Google Mapsissa”, Pesonen sanoo.
Pesonen arvelee, että tulevaisuudessa liikematkailu saattaa kärsiä, mikäli koronan myötä etätyöskentelystä tulee yleisempää. Myös liiketoimintansa matkustajia täynnä oleville koneille perustaville halpalentoyhtiöille edessä saattaa olla kovat ajat.
”Toisaalta tilanne antaa mahdollisuuden pohtia, millaista matkailu voisi olla”, sanoo Pesonen.
Yleinen näkemys tuntuu olevan, että ensin toipuu kotimaanmatkailu. Kansainvälinen matkailu hitaammin ja asteittain. Maiden välillä avataan yhteyksiä todennäköisesti, jos molemmissa päissä epidemia on saatu suurin piirtein taltutettua.
”Toinen kysymys on sitten, halutaanko siihen palata”, pohtii Lapin yliopiston Honkanen.
Koronakriisi on tuonut helpotusta turismin kuormittamille kohteille. Otetaan esimerkiksi Venetsia, joka ennen kriisiä tuskaili liikaturismin kanssa. Koronaepidemian puhjettua Pohjois-Italiassa alkukeväästä sosiaalinen media täyttyi kuvista ja videoista, joissa Venetsian kanaaleiden vesi on muuttunut kirkkaaksi turistien kaikottua kaupungista.
Venetsian kadut olivat hiljaisia 22. huhtikuuta. Kuva: MANUEL SILVESTRI / Reuters
”Nyt matkailun tuomiin ongelmiin on aika puuttua. Miten sitä voisi kehittää paremmaksi ja kestävämmäksi”, pohtii Honkanen.
Matkailurakenteelle pahinta olisi, että virus jää elämään. Ratkaisevaa on, kuinka kauan kriisi kestää. Pahinta on tällä hetkellä epävarmuus.
”Lapissa pääsiäissesongin peruuntuminen oli paha isku. Kesä on täällä muutenkin hiljainen, mutta usko ensi talveen on olemassa. Tietenkin jos olisi olemassa jonkinlainen aikataulu kriisin kestosta, niin toimintaa olisi helpompi suunnitella. Sitä ei vain nyt ole”, toteaa Honkanen.
Suojamaskein suojautuneet turistit Sagrada Família -kirkon edustalla Barcelonassa maaliskuussa. Kuva: Nacho Doce / REUTERS
Oikaisu 26.4. kello 15.12: New Yorkin vuoden 2001 terrori-iskut tapahtuivat 11. syyskuuta, ei 9. syyskuuta, kuten uutisessa virheellisesti kirjoitettiin.
