Italialaiset jakautuivat viime vuosien aikana vahvasti Euroopan unionin kannattajiin ja vastustajiin, mutta koronaviruksen aiheuttama kriisi on siirtänyt jakolinjan Italian ja muiden EU-maiden väliin.
Italia jäi ensimmäisenä Euroopan maana taudin jalkoihin. Se odotti silloin vahvaa tukea kumppaneiltaan, joita virus ei vielä koetellut, mutta joutui pettymään.
Kokemus sai suuren osan EU-mielisimmistäkin italialaisista tulkitsemaan, että naapurit jättivät Italian kylmästi yksin.
”Italiassa on käynnissä valtava, valtava muutos. Tuhannet Euroopan-mieliset vaihtavat kantaansa”, Italian entinen EU-suurlähettiläs, europarlamentaarikko Carlo Calenda sanoi huhtikuun alussa Financial Times -lehdelle.
Italian presidentti Sergio Mattarella ja pääministeri Giuseppe Conte ovat varoittaneet, että kriisin paljastama luottamuspula uhkaa romuttaa koko EU:n.
Noin 60 miljoonan asukkaan Italia on väkiluvultaan ja taloudeltaan kolmanneksi suurin EU-maa.
Italian pääministeri Giuseppe Conte osallistui EU:n ja jäsenmaiden johtajien videokokoukseen virka-asunnossaan Chigin palatsissa Roomassa torstaina.
Italian ja EU:n suhdetta olivat jo aiemmin koetelleet riitely talouskurista sekä sadattuhannet turvapaikanhakijat, joita Italia on turhaan pyytänyt jaettavaksi reilummin jäsenmaiden kesken. Brysseliä syyttelevät populistipuolueet nousivat valtaan Italiassa toissa vuonna, mutta samalla se tiivisti Euroopan-mielisten rintamaa.
Tämä rintama on nyt murskana.
Italialaisen Tecnè-tutkimuslaitoksen kyselyssä maaliskuussa 88 prosenttia vastaajista koki, että Eurooppa ei auttanut Italiaa kriisissä. Jäsenyys EU:ssa oli 67 prosentin mielestä haitaksi Italialle, kun marraskuussa 2018 samoin ajatteli 47 prosenttia.
”Italia oli rakastunut eurooppalaiseen projektiin, ja rakkaus on loppunut”, pariisilaisen Sciences Po -yliopiston historian professori Marc Lazar sanoi viikko sitten uutistoimisto Bloombergille.
”En tiedä, pystyykö Eurooppa enää uudestaan saavuttamaan sitä luottamusta.”
Jacopo Mastrangelo esitteli Italian lippua soitettuaan kitaraa kattoterassillaan Piazza Navonan laidalla Roomassa.
Maanantaihin mennessä Italiassa oli vahvistettu yli 26 000 koronaviruksen aiheuttamaa kuolemaa. Niistä noin puolet on todettu Lombardian alueella, jonka keskuskaupunki on Milano.
Kun Pohjois-Italian sairaanhoitojärjestelmä mureni potilaiden vyöryn alla, naapurimaat keskittyivät omaan varautumiseensa. EU:n johtovaltio Saksa kielsi suojavarusteiden viennin, ja Italia sai niitä Kiinalta.
Maalis–huhtikuun vaihteessa Italiassa tehdyssä SWG- ja Kratesis-tutkimusyhtiöiden kyselyssä 54 prosenttia vastaajista nimesi Kiinan ystäväksi ja 45 prosenttia Saksan viholliseksi.
”Historiallisessa muistissamme Saksa on aina ollut vastustaja vaikeiden aikojen keskellä”, Italian talousministeriön alivaltiosihteeri Pier Paolo Baretta sanoi Bloombergille.
Italialaisia suututti myös Euroopan keskuspankin ranskalainen johtaja Christine Lagarde, joka maaliskuun puolivälissä vaikutti vähättelevän Italian huolia sen talouden romahtamisesta ja sai siksi Italian joukkolainojen markkinakorot kohoamaan.
”Se oli viime vuosien kovimpia iskuja vasten Italian kasvoja”, kirjoitti European Council on Foreign Relations -ajatushautomon (ECFR) italialainen ohjelmajohtaja Teresa Coratella.
Lagarde pahoitteli lausuntoaan jälkikäteen.
Euroopan komission saksalainen puheenjohtaja Ursula von der Leyen on puolestaan pyydellyt anteeksi solidaarisuuden hidasta heräämistä.
Huhtikuun alussa von der Leyen kirjoitti italialaisessa La Repubblica -sanomalehdessä, että liian moni jäsenmaa keskittyi kriisin alkuvaiheessa vain omiin ongelmiinsa. Toissa torstaina puheessaan europarlamentissa hän sanoi, että ”Euroopan on kokonaisuudessaan syytä tarjota anteeksipyyntö suoraan sydämestä, mutta anteeksi pyytämisellä on merkitystä vain, jos se muuttaa käytöstä”.
Viime torstaina EU-maiden johtajat vahvistivat perustavansa elvytysrahaston kriisin taloudellisten haittojen paikkaamiseksi. Sen on tarkoitus auttaa erityisesti pahimmin kärsineitä maita kuten Italiaa. Rahaston yksityiskohdat ovat kuitenkin yhä epäselvät.
Lue myös: EU-johtajat päättivät perustaa yhteisen elvytysrahaston – koosta ja ehdoista ei vielä sopua
Pohjoiset jäsenmaat kannattavat pääsääntöisesti lainamallia ja eteläiset suoran tuen mallia. Suomellekin on tärkeä kysymys, miten paljon rahastoon liittyy yhteisvastuuta.
Pohjois-Euroopan maat näkevät, että Etelä-Euroopan maiden kuten Italian ja Espanjan talous oli monia muita alttiimpi horjumaan pandemian seurauksena, koska ne olivat aiemmin päästäneet sen huonoon kuntoon.
Italian kahden suuren populistipuolueen, Viiden tähden liikkeen ja Legan, hallitus hajosi viime syksyn kynnyksellä.
Viiden tähden liike liittoutui perinteisen kiistakumppaninsa, keskustavasemmistolaisen Demokraattisen puolueen (PD) kanssa. Se suisti oppositioon kansalliskonservatiivisen Legan, joka oli ollut Brysselin suurin kauhistus.
Italian ja EU:n suhde parani kuin taikaiskusta. Syksy ja talvi olivat uudelleen löytyneen ystävyyden aikaa. Italian entisen pääministerin Paolo Gentilonin nimitys talouskomissaariksi vaikutti EU:n palkinnolta Italialle oikeistopopulistien syrjäyttämisestä.
”Vallitsi tunne, että poliittinen järjestelmä oli painanut EU-vastaiset voimat marginaaliin”, Lorenzo Pregliasco Youtrend-tutkimusyhtiöstä sanoi Financial Timesille.
”Nyt jos Euroopan-mieliset puolueaktiivit ja poliitikot eivät ole varmoja, miltä heistä tuntuu, kuvitelkaapa, mitä äänestäjät ajattelevat.”
Lega on kaiken myllerryksen keskellä pysynyt Italian selvästi suosituimpana puolueena. Sen kannatus on 30 prosentin tuntumassa, kun PD:tä äänestäisi useimpien kyselyjen mukaan runsaat 20 prosenttia italialaisista ja Viiden tähden liikettä alle 15 prosenttia.
Etumatkastaan huolimatta Legan suosio on hiipunut koronaviruskriisin aikana.
ECFR-ajatushautomon Coratella selitti asiaa sillä, että Lega johtaa taudin pahasti koettelemia Lombardian ja Veneton alueita, joiden viranomaisia on syytetty virheistä epidemian hallinnassa. Samalla puolueen valovoimainen johtaja Matteo Salvini on jäänyt hätätilan keskellä pimentoon. Lisäksi on yleismaailmallinen ilmiö, että hallituspuolueiden nauttimalla luottamuksella on tapana vahvistua kriisiaikana.
Toisaalta Legaakin laitaoikeistolaisemman Italian veljet -puolueen kannatus on kasvanut hurjasti viime syksystä lähtien ja yhä vain kriisin aikana. Se uhkaa syrjäyttää Viiden tähden liikkeen kolmanneksi suosituimman puolueen paikalta.
Kansalliskonservatiivisen Italian veljet -puolueen kansanedustajalla Federico Molliconella oli kasvosuojaimessaan Italian lipun värit parlamentin alahuoneen istunnossa Roomassa tiistaina.
Coratella listasi selityksiksi, että Italian veljien kannatus pohjautuu Rooman seudulle Lazioon sekä muille alueille, jotka ovat säästyneet taudilta suhteellisen hyvin. Puolueen johtaja Giorgia Meloni on näyttänyt Salvinia vastuullisemmalta ja varovaisemmalta. Puolue ei myöskään johda yhtään aluehallintoa, joten sitä ei voi syyttää epäonnistumisesta kriisinhoidossa.
Italia on syöksymässä talousahdinkoon, jota se ei ole kokenut rauhan aikana vuosisataan. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Italian talouden supistuvan tänä vuonna yli yhdeksällä prosentilla. Osa asiantuntijoista uskoo, että syöksy suuntautuu laitaoikeiston pussiin.
”Jos ihmiset alkavat kärsiä vakavasti, raivo voi levitä läpi maan – – ja siinä vaiheessa äärioikeiston propagandasta tulee hyvin tehokasta”, politiikan tutkija Giovanni Orsina roomalaisesta Luiss-yliopistosta sanoi uutistoimisto AFP:lle.
