Ruotsissa koulujen sulkemiselle ei edelleenkään nähdä syytä – Tukea maa saa kansain­välisistä tutkimuksista - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Ruotsissa koulujen sulkemiselle ei edelleenkään nähdä syytä – Tukea maa saa kansain­välisistä tutkimuksista

Ruotsi pitää luottavaisesti koulut auki. Tukea päätökselle maa saa kansainvälisistä tutkimuksista, mutta omaa kouluselvitystä Ruotsi ei ole tehnyt.

Elin Maria Örneskans opetti viidesluokkalaisia Tukholmassa maaliskuun lopulla.

Julkaistu: 28.4. 2:00, Päivitetty 28.4. 9:07

Suomessa pohditaan nyt, voisiko koulut avata uudelleen jo toukokuussa vai onko varmempaa odottaa syksyyn.

Ruotsissa kanta asiaan on ja pysyy samana: koulujen sulkeminen on tämän koronaviruksen torjunnassa tarpeetonta ja ylimitoitettua. Maa on pitänyt peruskoulut auki koko epidemian ajan. Vain lukiot ja yliopistot on määrätty etäopetukseen.

HS selvitti Ruotsin kokemuksia koulujen auki pitämisestä. Johtopäätös on, että Ruotsissa ei ole törmätty ainakaan ilmeisiin ongelmiin.

Ruotsissa on kuollut koronaviruksen vuoksi huomattavasti enemmän ihmisiä kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa eron ei kuitenkaan ajatella selittyvän kouluilla vaan pikemmin vanhusväestön suojelun ongelmilla.

Ruotsin kouluja ei ole jouduttu tartuntojen vuoksi sulkemaan kuin yksittäisissä tapauksissa, eikä lapsilla ole havaittu suurta määrää tartuntoja. Koulujen henkilökunnalla koronavirustapauksia ei ole tullut ilmi ainakaan niin paljon, että ne olisivat nousseet puheenaiheeksi mediassa.

”Koulujen osalta voimme todeta, että meillä on ollut hyvin vähän todettuja tapauksia lasten keskuudessa, ihan kuten muissakin maissa”, kirjoittaa HS:lle Ruotsin kansanterveysviranomaisen Folkhälsomyndighetenin epidemiologi Jerker Jonsson.

Jonsson huomauttaa kuitenkin, että koulujen tilannetta ei ole perattu testein ja tutkimuksin.

”Testauskapasiteetti on ollut alusti asti rajallinen. Vaihdoimme prioriteetteja varsin nopeasti niin, että testaamme vain hoitoa tarvitsevia ja hoitohenkilökuntaa. Siksi tartuntaketjuja ei ole voitu varmentaa muualla testien avulla.”

Jonssonin mukaan Ruotsissa ei ole tehty vielä mitään systemaattista analyysiä koulujen roolista taudin leviämisessä.

”Valitettavasti”, hän lisää.

Oppilaat jonottivat ruokalaan Johannes Petrin koulussa Tukholmassa 17. huhtikuuta.

Ruotsin hallitus sääti maaliskuussa lain, jonka nojalla kunta tai hallitus voi sulkea koulun tai kouluja, jos epidemiatilanne sitä vaatii.

Toistaiseksi laille ei ole juuri ollut käyttöä.

”Yksittäisiä kouluja on suljettu lyhyiksi ajoiksi. Silloinkin kyse on ollut yleensä siitä, että henkilökunnasta niin iso osa on joutunut jäämään kotiin”, kertoo Ruotsin opetusviraston viestintäjohtaja Mattias Ragert.

Ruotsissa työntekijöitä ja lapsia on neuvottu jäämään kotiin pienimpienkin flunssaoireiden vuoksi.

Opetusvirasto ei ole kuitenkaan koonnut tilastoja suljetuista kouluista tai kouluissa havaituista tartunnoista. Näitä tilastoja ei löydy myöskään kunta-alan työnantajajärjestöltä SKR:ltä.

Mediassa on tullut ilmi joitakin tapauksia, joissa koulun oppilaalla tai työntekijällä on varmistettu koronatartunta.

Iltapäivälehti Aftonbladet kirjoitti Pohjois-Tukholman lähiössä sijaitsevasta peruskoulusta, jossa kahdella työntekijällä todettiin koronavirus ilman, että asiasta olisi kerrottu koululaisten vanhemmille.

Skellefteån kunnassa Pohjois-Ruotsissa puolestaan kuoli viime viikolla noin 60-vuotias peruskoulunopettaja koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Viranomaiset eivät halunneet jakaa asiasta tietoa, mutta tapauksen varmisti läheisten avulla Ruotsin televisio SVT.

Koulun henkilökunnan jäsenistä testattiin 60, ja kymmeneltä löytyi tartunta. Lapsia ei testattu.

Läänin tartuntatautilääkärin Gunilla Perssonin mukaan kyseessä oli poikkeus.

”Viranomaisilla ei ole tiedossa toista koulua tässä läänissä tai koko maassa, jossa olisi ollut samanlainen tilanne”, Persson sanoi SVT:n mukaan.

Ruotsi perustelee koulujen auki pitämistä kolmella syyllä.

Ensinnäkin sulkeminen sitoisi lastenhoitotehtäviin terveydenhuollon työntekijöitä, joita tarvitaan töissä. Toiseksi lähiopetus edistää lasten ja perheiden terveyttä ja on lasten perusoikeus. Kolmanneksi ei ole tieteellistä näyttöä sen puolesta, että lapset olisivat uuden koronaviruksen merkittäviä levittäjiä.

Sitä vastoin näyttöä kertyy lasten tartuttavuutta vastaan.

Karoliinisen instituutin globaalin terveyden tutkija Helene Nordenstedt viittaa tuoreeseen tutkimukseen Australiasta.

Tutkimuksessa jäljitettiin 18 koronavirustartunnan saaneen ihmisen kontakteja kouluympäristössä. Viruksen saaneista yhdeksän oli oppilaita ja yhdeksän työntekijöitä. Tapaukset olivat 15:stä eri koulusta.

Kävi ilmi, että 735 oppilaalla ja 128 työntekijällä oli ollut läheisiä kontakteja tartunnan saaneisiin. Silti testauksissa löydettiin vain yksi alakoulun oppilas ja yksi yläkoulun oppilas, jotka olivat mahdollisesti saaneet koronaviruksen näiltä 18 ihmiseltä.

”Australia sopii tällaisen tutkimuksen tekoon hyvin”, Nordenstedt sanoo.

Australiassa tartuntaa ei ole vielä kaikkialla yhteiskunnassa, joten tartuntaketjuja on helpompi jäljittää. Ruotsissa harva kykenee enää jäljittämään tartuntansa alkuperää.

Esimerkiksi Skellefteåssa kuolleen opettajan tartunta on hyvin voinut tulla muualta kuin koulusta.

Ruotsin koulujen osalta tutkija Nordenstedt ei uskalla vetää vahvoja johtopäätöksiä.

”Emme ole nähneet mitään suurempaa tartuntojen leviämistä lasten keskuudessa. Sen voi sanoa. Se voi kuitenkin johtua myös siitä, että lapset saavat niin vähän oireita ja että heitä testataan niin vähän.”

Nordesentedt muistuttaa, että Ruotsikaan ei pidä kouluja ja päiväkoteja auki kuten ennen. Kouluissa on lisätty turvavälejä kouluruokailussa ja jonottamisessa.

Tukholman alueen päiväkodeissa taas on siirrytty pienempiin ryhmiin. Lisäksi on tehty uusia sääntöjä lasten hakemiseen ja jättämiseen. ”Minäkin haen ja jätän lapseni aina ulkotiloissa”, Nordenstedt kertoo.

Simon Laupa harjoitteli käsilläseisontaa kaverinsa kanssa välitunnilla Johannes Petrin koulussa Tukholmassa. Ruotsissa koulut ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta pysyneet auki koronaepidemian aikana.

Ruotsin koronalinjausten näkyvin edustaja on valtionepidemiologi Anders Tegnell. Hän puolustaa koulujen auki pitämistä.

Maaliskuun alussa Tegnell avasi perustelujaan Dagens Nyheter -lehdelle.

Hän viittasi Maailman terveysjärjestön WHO:n Kiinassa tekemiin selvityksiin. Niiden mukaan Kiinan edustajat eivät pystyneet kertomaan yhdestäkään varmistetusta tapauksesta, jossa lapsi olisi tartuttanut aikuisen.

Lisäksi Tegnell totesi, että Ruotsin ensimmäisten, ulkomailta tulleiden tapausten joukossa ei ollut juuri lainkaan lapsia, vaikka Italian hiihtolomamatkoilta palasi kokonaisia perheitä.

”Tämä tukee vahvasti meidän perusarviotamme: koulujen sulkeminen ja lasten kotona pitäminen ei ole kohtuullinen toimenpide”, Tegnell sanoi lehdelle.

Kokemukset Helsingin päiväkodeista puhuvat myös sen puolesta, että lapset eivät voi olla ainakaan kovin merkittäviä uuden koronaviruksen levittäjiä.

Helsingissä tartuntoja on löydetty 24 työntekijältä ja kahdelta lapselta. Luvut ovat varsin pieniä ottaen huomioon, että päiväkodeissa on yli viisituhatta työntekijää ja normaalioloissa noin 27 000 lasta. Koronavirusepidemian aikana päiväkodissa käyntiä on jatkanut noin viidesosa lapsista.

Helsingissä arvioidaan, että työntekijöiden tartunnat on saatu päiväkotien ulkopuolelta.

Ruotsissa opettajat ovat suhtautuneet koulujen auki pitämiseen pääosin ymmärtäväisesti, kertoo Ruotsin opettajien ammattiliiton Lärarförbundetin puheenjohtaja Johanna Jaara Åstrand.

”Me opettajat jos jotkut ymmärrämme, kuinka tärkeää koulu lapsille on. Varsinkin tällaisena äärimmäisen poikkeuksellisena aikana. Koulu tuo turvaa.”

Riskiryhmiin kuuluvien opettajien parissa huoli on sen sijaan ollut suurta. Lärarförbundet on vaatinut epidemian alusta asti, että he saisivat pitää tuntinsa etävälinein kotoa käsin.

Viikonloppuna hallitus antoi tähän luvan, jos koulun olosuhteet sen sallivat. Muutoin opettajista voisi pidemmän päälle syntyä pulaa.

”Meillä on Ruotsissa suuri opettajapula. Paikkaamaan on otettu paljon eläkeläisiä, joista monet ovat yli 70-vuotiaita.”

Jaara Åstrandin mukaan koulujen auki pitäminen pandemian aikana on raskasta työtä. Luokkakokoja ei ole pienennetty tai vaatimuksia helpotettu, ja flunssaoireiden vuoksi jää jatkuvasti töistä pois – ohjeiden mukaan – iso osa opettajista.

”Jäljelle jäävät tekevät sitten kaksin- tai kolminkertaiset työt.”

Tartunnat|Lapset eivät juurikaan levitä koronavirusta, osoittavat jäljitystiedot Alankomaista ja Australiasta

Varhaiskasvatus|Uutta tietoa koronatartunnoista Helsingin päiväkodeissa: Henkilöstö altistunut pääosin työn ulkopuolella

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat