Saksa julisti Iranin tukeman Hizbollah-järjestön terroristiseksi ja kielsi sen toiminnan maassa - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Terrorismi

Saksa julisti Iranin tukeman Hizbollah-järjestön terroristiseksi ja kielsi sen toiminnan maassa

EU pitää terroristijärjestönä vain Hizbollahin aseellista siipeä. Libanonissa se on myös poliittinen puolue.

Poliisi poistui Hizbollahin-vastaisen ratsian kohteena olleesta al-Irschad-moskeijasta Berliinissä torstaina. Kuva: HANNIBAL HANSCHKE / Reuters

Julkaistu: 30.4. 17:52

Saksan hallitus julisti torstaina Hizbollahin terroristijärjestöksi ja kielsi sen toiminnan Saksassa, kertovat uutistoimistot.

Hizbollah on Iranin tukema libanonilainen shiiamuslimien puolue ja aseryhmä. Esimerkiksi Yhdysvallat on pitänyt koko Hizbollahia terroristijärjestönä mutta Euroopan unioni vain sen aseellista siipeä.

Saksa noudatti aiemmin EU:n näkemystä. Eritoten Israel ja Yhdysvallat olivat kannustaneet Saksaa muuttamaan linjaansa.

”Hizbollah pyrkii avoimesti Israelin valtion väkivaltaiseen tuhoamiseen ja kyseenalaistaa Israelin valtion oikeuden olla olemassa”, Saksan sisäministeriö perusteli päätöksiään tiedotteessa Saksan radion ulkomaanpalvelun Deutche Wellen mukaan.

”Siksi järjestö on asettunut perustavanlaatuisesti kansainvälistä yhteisymmärrystä vastaan, riippumatta siitä, esittääkö se itsensä poliittisena, sosiaalisena vai sotilaallisena toimijana.”

Saksan poliisi teki torstaiaamuna ratsioita ja pidätti ihmisiä Hizbollahiin liitetyissä moskeijoissa Berliinissä, Dortmundissa, Bremenissä ja Münsterissä.

Hizbollahilla ei ole Saksassa virallista edustusta, mutta Saksan turvallisuusviranomaiset arvioivat uutistoimisto Reutersin mukaan, että maassa asuu jopa 1 050 Hizbollahin radikaalia.

Hizbollah syntyi 1980-luvulla Libanonin sisällissodan keskellä Iranin alulle panemana, aseistamana, kouluttamana ja rahoittamana. Hizbollahin alkuperäinen tarkoitus oli toimia Iranin sijaisasevoimina Israelia vastaan, kun Israel oli sekaantunut Libanonin sisällissotaan miehittämällä pohjoisen naapurimaansa eteläosan.

Libanonin sisällissodan lopettanut sopimus lakkautti maan lukuisat asejoukot, jotka pohjautuivat uskonryhmiin – lukuun ottamatta Hizbollahia, jonka erityisasema perusteltiin sen roolilla Israelin uhan torjujana.

Hizbollahin taistelijat pystyttivät Hizbollahin ja Libanonin liput Syyrian rajalle heinäkuussa 2017. Kuva: MOHAMED AZAKIR / Reuters

Sittemmin Hizbollahista on tullut myös valtavirran poliittinen puolue. Sillä on tärkeä rooli Libanonin politiikassa, jossa virat on jaettu perustuslain tunnustamien 18 uskonryhmän mukaan.

Lue myös: Libanonilaiset vaativat loppua vallan jakamiselle uskonryhmien mukaan: Yksi silmäys karttaan kertoo, millaisesta uskontojen tilkkutäkistä on kyse

Kirjaamattoman sopimuksen mukaan esimerkiksi Libanonin presidentin tulee olla maroniittikristitty, pääministerin sunnimuslimi, parlamentin puheenjohtajan shiiamuslimi – ja niin edelleen.

Hizbollah tukee tammikuussa virassaan aloittanutta pääministeriä Hassan Diabia, mutta mutta moni asiantuntija pitää Hizbollahin johtajaa Hassan Nasrallahia vaikutusvaltaisempana kuin pääministeriä tai presidenttiä.

Hizbollahin suosiota selittää, että se on järjestänyt shiiavaltaisille alueille kuten Beirutin eteläosiin peruspalveluita, joita seisahtunut valtionhallinto ei ole kyennyt tarjoamaan.

Shiialaisen maailman johtovaltio Iran ohjailee yhä Libanonin politiikkaa Hizbollahin kautta, monen asiantuntijan mielestä entistä vahvemmin. Hizbollah on Iranin tavoin taistellut Syyrian sodassa presidentti Bashar al-Assadin joukkojen rinnalla.

Mies halasi Syyrian sodassa kuolleen Hizbollahin taistelijan ruumisarkkua hautajaisissa Etelä-Beirutissa lokakuussa 2016. Kuva: AZIZ TAHER / Reuters

Libanonin pääministeri eroaa, mutta kansa vaatii loppua vallan jakamiselle uskonryhmien mukaan: Yksi silmäys karttaan kertoo, millaisesta uskontojen tilkkutäkistä on kyse

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat