Rajoitusten purkaminen kohti Ruotsin tilaa ei tarkoita, että ”Ruotsi oli koko ajan oikeassa” - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Kommentti

Rajoitusten purkaminen kohti Ruotsin tilaa ei tarkoita, että ”Ruotsi oli koko ajan oikeassa”

Suomen ja Ruotsin polut ovat hyvin erilaiset, vaikka ne lähentyvätkin toisiaan, kirjoittaa HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Petja Pelli.

Kasvomaskein suojautuneet jalankulkijat ohittivat toisensa Tukholmassa maanantaina. Kuva: Jonathan Nackstrand / AFP

Julkaistu: 5.5. 17:27

Kahden kulkijan polut voivat jossain kohtaa yhtyä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että molemmat olisivat tehneet saman matkan.

Tämä pitää muistaa, kun Suomen ja muun Euroopan koronarajoitukset alkavat nyt lähestyä sitä linjaa, jolla Ruotsi on pysytellyt koko koronakriisin ajan.

Ruotsin mediassa on varsin yleisesti nyt omaksuttu tulkintakehys, jossa muiden Euroopan maiden rajoitusten purut osoittavat Ruotsin olleen oikeassa koko ajan.

Kiusaus tähän tulkintaan on suuri – varsinkin Ruotsissa, joka on saanut sietää paljon ihmettelyä.

Tätä kiusausta pitäisi kuitenkin välttää. On nimittäin aivan eri asia tehdä ensin voimakkaita rajoituksia ja sitten löysätä niitä kuin mennä löysemmällä linjalla alusta asti.

Ruotsin terveysviranomaisen Folkhälsomyndighetenin pääjohtaja Johan Carlson sanoi viisaasti jo viikkoja sitten, että eri maiden eri strategioiden lopputulemia voi vertailla vasta vuosien päästä, kun pystytään panemaan puntariin sekä koronan aiheuttamat kuolemat ja vammat että rajoitustoimien aiheuttamat kansanterveydelliset vahingot.

Se pätee edelleen.

Ja vertailtavaa riittää.

Vaikka Suomen toimet tulevat kesäkuun alusta lähtien muistuttamaan hyvin paljon Ruotsin toimia, ovat maiden tilanteet ja taktiikat melko kaukana toisistaan.

Suomessa tartuntoja on kaikesta päätelleen monta kertaa vähemmän kuin Ruotsissa. Kuolleita on Ruotsiin verrattuna alle kymmenesosa.

Siksi Suomessa ajatellaan nyt, että epidemiaa on mahdollista yrittää pitää aisoissa osin myös tartuntaketjujen jäljittämisen ja karanteenien avulla.

Ruotsissa jäljitykseen ei enää samassa mitassa uskota. Viranomaisten mallinnuksen mukaan Tukholman seudulla jo noin joka neljäs on kohdannut viruksen. Siksi Ruotsissa toivotaan, että väestöön kertyneet vasta-aineet alkavat rajoitusten ja suositusten ohella auttaa epidemian jarruttamisessa.

Anders Tegnell (vas.) ja Johan Carlson tiedotustilaisuudessa Tukholmassa 1. huhtikuuta. Kuva: Janerik Henriksson / TT

Molemmat maat haluavat suojella terveydenhuoltoaan ja varsinkin tehohoitoaan ylikuormittumiselta. Ruotsissa on näytetty, että rajoitusten lisäksi siinä auttaa paikkamäärän nopea kasvattaminen ja sairaaloiden järjestäminen uudelleen.

Suomessa saman paineen alle ei olla ainakaan vielä jouduttu.

Ruotsin mediassa eniten haastateltu korona-asiantuntija on pääepidemiologi Anders Tegnell. Ehkä toiseksi haastatelluin on entinen pääepidemiologi Johan Giesecke.

Giesecke toistelee haastatteluissaan, että tässä koronapandemiassa kaikki maat Ruotsia lukuun ottamatta menettelevät väärin.

Giesecken ydinväite on, että kuolinluvut päätyvät lopulta kaikissa maissa lähelle toisiaan, kun tietty osa väestöstä kuitenkin ennemmin tai myöhemmin sairastuu. Siksi liian rankat rajoitukset aiheuttavat hänestä vain haittaa.

Vaikka Giesecke olisi oikeassa – mistä ei tietenkään voida olla varmoja – ei sekään tarkoittaisi, että muiden Euroopan maiden keväiset rajoitustoimet olisivat olleet yhdentekeviä.

Niillä on voitettu aikaa, jos ei muuta. Aivan viime viikkoina on muun muassa lisääntynyt tieto siitä, että verenohennuslääkkeet voivat auttaa koronapotilaita.

Tästä tiedosta eivät alkukeväästä kuolleet potilaat valitettavasti päässeet hyötymään.

On myös saatu lisää tutkittua tietoa lasten merkityksestä epidemian levittämisessä. Tämä tieto on saanut nyt myös Tanskan, Norjan ja Suomen tulemaan tässä asiassa Ruotsin linjoille: koulujen kiinni pitämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Silti tämäkään ei automaattisesti tarkoita, että muiden Pohjoismaiden pitäisi nyt katua sitä, että koulut ylipäänsä suljettiin. On eri asia päättää avaamisesta nyt, ja on eri asia tehdä se kasvaneen tietomäärän pohjalta.

Miksi näillä vertailuilla on väliä? Miksi naapureiden toimia pitää Suomenkin mediassa jatkuvasti seurata?

Tällaiset tekstit on helppo tulkita maaotteluhengen lietsomiseksi, vaikka nimenomaan sitä pitäisi välttää. Pandemia ei ole Suomi–Ruotsi-ottelu. Eikä se varsinkaan ole sota. Koronapandemia on globaali vitsaus, josta selvitään parhaiten kaikkien maiden yhteistyöllä.

Jos on pakko tehdä urheiluvertaus niin sitten ehkä tämä lentopallometafora: kaikki ihmiset ja maat ovat tällä puolella verkkoa. Toisella puolella verkkoa on vain monistuva ja mutatoituva virus.

Eri maiden vertailut ovat kuitenkin tärkeitä siksi, että osa maiden välistä yhteistyötä on toisilta mailta oppiminen. Joitakin oppeja voidaan hyödyntää päätöksenteossa heti, osan kanssa joudutaan odottamaan seuraavaa pandemiaa.

Tältä kannalta on onni, että kahden niinkin samankaltaisen yhteiskunnan kuin Suomen ja Ruotsin polut ovat nyt erilaiset. Se takaa, että tulevaisuudessa tunnemme maaston paremmin.

Koronavirus|Elämä Suomessa alkaa kesäkuussa muistuttaa Ruotsia – Lähtötilanne ja taktiikka ovat silti erilaiset

Koronavirus|Ruotsin terveyden­hoitoa pyöritetään nyt kriisi­vaihteella, mutta kauanko niin jaksetaan jatkaa? Kaksi lääkäriä kertoo, minkälaisen paineen alla Tukholmassa tehdään töitä

HS-analyysi|Eniten koronakriisissä on yllättänyt Ruotsin kyky katsoa pois päin kuolleistaan

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat