YK: Libyassa jopa 1 200 venäläisyhtiön palkkasotilasta – USA:n mukaan Venäjä auttaa Syyriaa siirtämään taistelijoita Libyaan - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Venäjä

YK: Libyassa jopa 1 200 venäläisyhtiön palkkasotilasta – USA:n mukaan Venäjä auttaa Syyriaa siirtämään taistelijoita Libyaan

Yhdysvallat on jo pitkään sanonut Wagner-yhtiön palkkasotilaiden olevan yksi Venäjän toimintakeinoista myös Libyassa. Useat viestimet ovat kertoneet Venäjän käyttävät Wagneria omien joukkojensa sijasta ja rinnalla.

Mies käveli tuhoutuneessa rakennuksessa Tripolin Znatahin kaupunginosassa vapunpäivänä. Taistelut Libyan pääkaupungin ympärillä ovat jatkuneet ja sotapäällikkö Khalifa Haftarin joukot ovat pommittaneet esikaupunkeja.

Julkaistu: 8.5. 13:45

Venäläisellä palkkasotilasyhtiö Wagnerilla on Libyassa jopa 1 200 asemiestä, YK-lähteet kertovat useille uutistoimistoille.

Uutistoimisto Reutersin mukaan tieto on tuoreesta raportista, jonka riippumattomat tarkkailijat ovat tehneet YK:n turvallisuusneuvoston alaiselle Libyan pakotekomitealle. Raporttia ei ole julkaistu, mutta Reuters kertoo nähneensä sen.

Raportin mukaan Wagnerin palkkasotilaat vahvistavat Itä-Libyassa päämajaansa pitävän sotapäällikkö Khalifa Haftarin joukkoja. Arabiemiraattien, Egyptin ja Venäjän tukema Haftar taistelee Libyan kansainvälisesti tunnustettua hallitusta vastaan. Hallitusta tukee erityisesti Turkki, joka on lähettänyt sille aseita vientikiellosta huolimatta. Libyassa onkin käynnissä eräänlainen sijaissota.

Libyassa on käyty sotaa vuoden 2011 kansannoususta alkaen. Sota on sekava, ja siihen osallistuu paljon vierastaistelijoita.

Uutistoimisto AFP:n mukaan YK sanoo nyt ensimmäistä kertaa, että Wagnerin asemiehet auttavat Haftaria. Esimerkiksi Yhdysvallat on sanonut jo pitkään ryhmän olevan osa Venäjän toimintakeinoja myös Libyassa.

Torstaina Yhdysvallat syytti Venäjän vievän Libyaan joukkoja yhdessä Syyrian presidentin Bashar al-Assadin kanssa. Haftar ja Assad ovat Yhdysvaltain mukaan solmineet ”niin kutsutut diplomaattisuhteet”, joiden osana Syyria tukee Haftaria myös sotilaallisesti, eivätkä tiedot syyrialaisista Libyassa ole uusia.

”Tiedämme, että venäläiset työskentelevat yhdessä Assadin kanssa siirtääkseen taistelijoita, mahdollisesti kolmannen maan, mahdollisesti syyrialaisia, Libyaan, kuin myös kalustoa”, Yhdysvaltain Syyrian-edustaja Jim Jeffrey sanoi Reutersin mukaan.

Useiden viestimien selvitysten mukaan Kreml käyttää Wagneria omien joukkojensa rinnalla esimerkiksi Ukrainassa ja Syyriassa muun muassa pitääkseen viralliset luvut kaatuneista matalina. Wagnerin joukoista on raportoitu myös Libyassa aiemmin. Niitä on tiedetty olevan myös esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallassa.

Lue lisää: Kuka murhasi heidät? Kolme venäläistä journalistia ammuttiin Keski-Afrikan tasavallassa kesällä 2018. Tutkimukset Afrikassa on lopetettu, eikä tapaus kiinnosta Venäjääkään.

Tästä huolimatta Venäjän johto on toistuvasti kiistänyt käyttävänsä palkkasotilaita ulkomaanoperaatioissa. Se joko kiistää joukot tai puhuu vapaaehtoisista.

Venäjä otti aiempaa näkyvämmän roolin Libyassa keväällä 2019, kun Haftar aloitti hyökkäyksen Libyan pääkaupunkiin Tripoliin. Silloin alkoi tulla raportteja Wagnerin palkkasotilaista Libyassa.

Venäjä on viime vuosina muutenkin vahvistanut rooliaan Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Näkyvintä on ollut sen osallistuminen Syyrian sotaan aktiivisesti syksystä 2015 vanhan liittolaisensa Assadin rinnalla.

Siviilikohteitakin surutta pommittaneet Venäjän koneet käänsivät sodan suunnan. Assad alkoi edetä ja sai lähes koko maan takaisin hallintaansa. Samalla Venäjä murtautui kansainvälisestä eristyksestä, jossa se oli ollut Krimin miehityksen vuoksi alkuvuodesta 2014.

Pommikoneiden lähettäminen ja näkyvä voimankäyttö olivat signaaleita, joita alueen itsevaltaiset johtajat ymmärtävät. Venäjä myös aloitti laajat diplomaattiset ponnistelut ja pyrki keskustelemaan lähes kaikkien osapuolten kanssa.

Venäjä onkin onnistunut pysyttelemään sunni-shiia-jakolinjan ulkopuolella, vaikka se on shiialaisen Iranin kanssa Syyriassa samalla puolella. Sen asema on vahvistunut selvästi, mutta se on onnistunut pitämään varsin toimivat suhteet joka suuntaan.

Libyaa on viime aikoina pidetty toisena isona esimerkkinä Venäjän pyrkimyksestä sekä kasvattaa rooliaan alueella että hankkiutua tärkeinä pitämiinsä neuvottelupöytiin.

Libya on Venäjälle periaatteellisestikin tärkeä, koska silloinen pääministeri Vladimir Putin vastusti vuonna 2011 Yhdysvaltain johtamaa Libyan oppositiota tukevaa operaatiota. Se päättyi Libyan diktaattorin Muammar Gaddafin kaatumiseen.

Joidenkin arvioiden mukaan Libya ja Gaddafin kaatuminen olivat yksi syy Putinin paluulle presidentiksi. Silloinen presidentti Dmitri Medvedev päätti, että Venäjä ei vastusta operaatiota YK:ssa. Putin piti sitä virheenä.

Libya on tärkeä myös siksi, että sillä on merkittävät öljyvarat. Iso syy on myös sen tärkeys EU:lle. Libya on varsinkin afrikkalaisille siirtolaisille luontevin reitti Välimeren yli Eurooppaan.

Raportin tilannut komitea valvoo YK:n vuonna 2011 julistamaa asevientikieltoa. EU aloitti viime kuussa uuden valvontaoperaation Välimerellä sen valvomiseksi.

Lähi-itä on kuitenkin hankala toimintaympäristö, minkä Venäjäkin on viime aikoina oppinut.

Uutistoimisto Bloomberg kertoi huhtikuussa, että Putin on kyllästynyt Assadin kiittämättömyyteen. Käytännössä Assad kieltäytyy poliittisesta sovusta oppositioryhmittymien kanssa, vaikka Venäjä olisi taloustilanteen kiristyessä valmis lopettamaan kalliin sotimisen ja julistamaan sodan voitetuksi.

Assad on kuitenkin pelannut taitavasti tukijoidensa Venäjän ja Iranin välissä. Hän myös tietää, ettei hänelle ole tällä haavaa vaihtoehtoa Syyrian johtajaksi.

Venäjällä onkin nähty poikkeuksellisia al-Assadia kritisoivia julkisuuskampanjoita.

Kommentti|Turkin ulkopolitiikasta on tullut yhtä räiskintää, ja käännekohta löytyy ystävien välirikosta

Kommentti: Libyan tulitauko oli harvinainen onnistuminen eurooppalaiselle diplomatialle – Pian myös Suomelta vaaditaan päätöksiä

Libyan hallinto vetäytyy seuraavasta tulitaukoneuvottelusta, syyttää vastapuolta tulitauon rikkomisesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat