Koronavirus ei pehmittänytkään brittien brexitin jälkeistä linjaa, kauppakiista jatkuu pandemian varjossa – HS vastaa 10 kysymykseen - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Brexit

Koronavirus ei pehmittänytkään brittien brexitin jälkeistä linjaa, kauppakiista jatkuu pandemian varjossa – HS vastaa 10 kysymykseen

Pääministeri Boris Johnson ei halua vieläkään lisäaikaa kauppaneuvotteluihin. EU ja Britannia aloittivat maanantaina kolmannen neuvottelukierroksen.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi Lontoossa pääministeri Boris Johnsonin vieraana tammikuun 8. päivänä. Silloin oli jo selvää, että brexit toteutuu tammikuun lopussa.

Julkaistu: 12.5. 2:00, Päivitetty 12.5. 10:38

Lontoo/Bryssel

Koronavirus uhkaa viedä Britannian kaikkien aikojen taantumaan, mutta konservatiivihallituksen brexitin jälkeistä linjaa se ei ole pehmittänyt.

Euroopan unioni ja Britannia aloittivat maanantaina kolmannen neuvottelukierroksen uudesta suhteestaan. Osapuolien näkemykset ovat yhä hyvin kaukana toisistaan.

Aikaa on vähän, sillä mittava sopimus pitäisi saada kasaan tämän vuoden aikana. Britannian pääministeri Boris Johnson pysyy tiukasti kannassaan siitä, ettei lisäaikaa haeta.

Miksi EU:n ja brittien pitää taas neuvotella?

Itse brexit on jo valmis. Britannia erosi EU:sta jo 31. päivä tammikuuta.

EU:n ja Britannian pitää yhä sopia siitä, millainen on niiden tuleva suhde. Sovittavien asioiden piiri on hyvin laaja: kauppa, kalastus, energia, oikeusasiat, turvallisuus- ja puolustusyhteistyö ja niin edelleen.

Osapuolet ovat linjanneet yhdessä, että neuvotteluissa pitää edetä merkittävästi ennen kesäkuuta, jolloin tilanne arvioidaan huippukokouksessa. Ennen kesäkuun puoliväliä on sovittu vain kahdesta neuvotteluviikosta, joista ensimmäinen alkoi tänä maanantaina.

Jos sopimukseen ei päästä tämän vuoden aikana, katkeaa totuttu yhteistyö. Esimerkiksi kaupalle tulee tuntuvia esteitä.

Miten koronavirus vaikuttaa taustalla?

Pandemia pani jo maaliskuussa pääneuvottelijat eli EU:ta edustavan Michel Barnierin ja Britannian David Frostin sairasvuoteelle. Kumpikin toipui.

Osapuolet käyvät nyt neuvotteluja videolinkin välityksellä. Barnier kertoi huhtikuun lopussa, että edellisellä neuvottelukierroksella viikon aikana käytiin yli 40 videoneuvottelua. Neuvottelut toimivat, mutta Barnierin mukaan eivät täysin korvaa oikeita tapaamisia.

Britannian puolesta neuvotteluja tulevasta EU–UK-suhteesta johtaa David Frost, joka on pääministeri Boris Johnsonin Europpa-neuvonantaja.

Käytännön ongelmien lisäksi koronavirus vaikuttaa ilmapiiriin. Tuleva EU–UK-suhde on jäänyt pandemian varjoon. Jäsenmailla on tärkeämpääkin mietittävää kuin brexitin jälkeinen uusi suhde brittien kanssa.

Toisin kuin on voinut luulla, koronavirus ei ole pehmentänyt pääministeri Johnsonin kantoja. Britannia ei halua esimerkiksi lisäaikaa.

Miksi lisäaika ei kelpaa?

Nyt käytäviin neuvotteluihin voi hakea lisäaikaa, kunhan sen tekee kesäkuun loppuun mennessä. Osapuolet voivat päättää vuoden tai kahden lykkäyksestä yhteisellä sopimuksella.

Brittihallitukselle neuvottelujen pidennys on vastenmielinen ajatus, sillä se tarkoittaisi samalla brexitin siirtymäajan pidennystä. Siirtymäaikaa kestää nyt tämän vuoden loppuun.

Siirtymäajan aikana Britannia säilyy EU:n sisämarkkinoilla ja tulliliitossa. Britannialla ei ole kuitenkaan enää sanavaltaa EU:ssa, vaikka sitä sitovat EU-lait. Brittien pitää myös osallistua jäsenmaksuihin.

Siirtymäajan pidennys olisi Johnsonille poliittisesti hyvin vaikeaa.

EU-neuvottelija Barnier esitti huolensa ajan riittävyydestä viimeksi huhtikuun lopussa. EU ei voi päättää siirtymäajan pidentämisestä yksin. Esimerkiksi Irlannin ulkoministeri Simon Coveney arvioi perjantaina, että lisäaika olisi järkevä ratkaisu neuvotteluiden monimutkaisuuden ja koronaviruksen takia.

Miksi neuvottelut ovat taas niin vaikeat?

Brexitin ehdoista sopiminen kesti vajaat kolme vuotta. Erosopimus ja poliittinen julistus ovat silti vain alku. Tulevasta suhteesta päättäminen ei ole ainakaan helpompaa.

EU:n näkökulmasta perusongelma on sama: Britannia haluaa sisämarkkinoiden edut osallistumatta kustannuksiin ja alistumatta yhteisiin sääntöihin.

Britannian näkökulmasta pääongelma on toinen: EU ei suostu antamaan briteille samanlaista vapaakauppasopimusta, kuin minkä unioni solmi esimerkiksi Kanadan, Japanin ja Etelä-Korean kanssa.

EU:n ja Britannian olisi solmittava ennätysajassa hyvin laaja kauppa- ja tullisopimus sekä sovittava yhteisistä pelisäännöistä esimerkiksi sisäisen turvallisuuden asioissa. EU:n huolena on esimerkiksi se, miten Britannia suhtautuu jatkossa EU-tuomioistuimen päätöksiin.

Miksi EU ei voi joustaa brittien mieliksi?

EU:n pääneuvottelija Barnier on huomauttanut, että Britannian maantieteellinen sijainti aivan EU:n lähinaapurissa asettaa sopimukselle erityisiä vaatimuksia.

EU pelkää, että britit pääsevät hyötymään sisämarkkinoista samalla kun Britannia voi livetä EU-tasosta esimerkiksi työ-, ympäristö- ja kuluttajalainsäädännössään.

EU-jargonilla kyse on niin sanotuista tasapuolisista toimintaedellytyksistä. Jos Britannia saa etulyöntiaseman, olisi se epäreilua EU-maita kohtaan. EU on nostanut esiin esimerkiksi valtiotuet ja verotussäädökset.

Neuvotteluja EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta vetää EU:n puolella entinen ranskalaiskomissaari Michel Barnier. Hän ehti jo sairastaa covid-19-taudin.

”Kunnianhimoista kauppasopimusta ei synny ilman tasapuolisia toimintaedellytyksiä sekä avointa ja reilua kilpailua”, Barnier sanoi edellisen neuvotteluviikon lopuksi.

Voisiko neuvottelut jakaa palasiksi?

Tätä juuri Britannia toivoo. Se haluaisi sopia ensin vapaakaupasta, energiayhteistyöstä, oikeudellisesta yhteistyöstä muun muassa rikosasioissa sekä ilmailusta.

Muusta sovittaisiin sitten myöhemmin, paremmalla ajalla.

EU:lle suunnitelma ei sovi. EU haluaa, että kaikista eri osa-alueista neuvotellaan samalla. Näin uusi sopimuskin kattaisi ”kaiken”.

EU-puoli pelkää, että jos Britannia saisi sovittua ensin haluamistaan osa-alueista, ei isoista kiistakysymyksistä – kuten kalastuksesta – sovittaisi lainkaan. Siksi EU:n vaatimus on, että kalastus yhdistetään kauppaneuvotteluihin ja että kaikkia osa-alueita edistetään yhtä aikaa.

Miksi kalastus on niin vaikea aihe?

Kalastus on yksi niistä harvoista osa-alueista, joissa Britannialla on selvä etulyöntiasema.

Monille EU:n läntisille rannikkomaille on tärkeää päästä jatkossakin Britannian kalarikkaille vesille. Brexitin myötä Britannian ei tarvitse tätä enää automaattisesti sallia.

Britannia haluaa nyt, että kalastusyhteistyöstä päätetään jatkossa erikseen aina esimerkiksi vuosi kerrallaan. EU-puoli taas haluaisi rakentaa vanhan pohjan päälle. Kalastuksesta tarvittaisiin sopu jo heinäkuuhun mennessä, jotta kalastuskiintiöistä päästään päättämään ajoissa.

Kalastajat purkavat kotilosaalista Englannin etelärannikolla Hastingsissä huhtikuussa.

Kalastus linkittyy myös tulevaan vapaakauppasopimukseen. Britannia syö paljon tuontikalaa ja vie omien vesien kaloja. Jos kauppaan tulee isoja esteitä, pitää kalamieltymykset opetella uusiksi.

Mitä jos edessä onkin umpikuja?

Jos EU ja Britannia eivät pysty sopimaan mistään vuoden loppuun mennessä, loppuu nykyisenlainen yhteistyö lähes kaikilla osa-alueilla. Se tuo isoja hankaluuksia esimerkiksi kauppaan.

Ei pidä kuitenkaan aliarvioida osapuolten kykyä luovaan kompromissiin pakon edessä. On mahdollista, että osapuolet puristavat syksyllä ulos jonkinlaisen raakasopimuksen, joka takaa vähintään perusyhteistyön jatkumisen.

Tässä tapauksessa kumpikin osapuoli tulee olemaan tarkka sanavalinnoista. EU:lle on tärkeää, että vajavaista kompromissia ei kutsuttaisi vielä varsinaiseksi EU–UK-sopimukseksi. Britannialle taas on tärkeää, että jatkoneuvottelut eivät edellytä siirtymäajan pidennystä.

Millainen ilmapiiri neuvotteluissa on?

Neuvotteluosapuolet arvostelivat toisiaan kovin sanoin, kun edellinen neuvottelukierros päättyi huhtikuussa. Kumpikin moitti toista taipumattomaksi. Pullistelu kuuluu neuvotteluretoriikkaan.

Todellisuudessa kumpikin osapuoli haluaa säilyttää hyvät ja läheiset välit toisiinsa. Sopu on kaikkien etu. Britannia on iso ja tärkeä eurooppalainen valtio, eikä yhteistyö kaadu yksiin neuvotteluihin.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen halusi antaa tulevalle neuvotteluviikolle positiivisen lähdön kiittämällä Johnsonia puhelimessa EU:n avustuskonferenssissa tehdystä rahoituslupauksesta koronatutkimukseen. Mikäli puhelussa oli brexit-asiaa, sitä ei ainakaan mainittu.

Toisaalta brexit-prosessi ehti kylvää epäluottamusta. EU-maita tuskastuttivat silloin brittien keskinäiset kiistelyt, jotka hidastuttivat neuvotteluita. Nyt EU-puoli on valittanut Britannian hitautta toimittaa tarvittavia lakiehdotuksia.

Miten neuvottelut vaikuttavat suomalaisiin?

Kauppaneuvottelujen tulos vaikuttaa suoraan niihin suomalaisyrityksiin, jotka vievät Britanniaan tai tuovat Suomeen brittituotteita.

Tuloksella voi olla vaikutusta myös siihen, millä ehdoin Britanniaan saa jatkossa muuttaa tai lähteä opiskelemaan. Brexitin siirtymäkauden jälkeen EU-kansalaisten vapaa maahanmuutto-oikeus Britanniaan loppuu. Brittihallitus ei halua antaa EU-kansalaisille etuoikeutettua asemaa.

EU–UK-yhteistyösopimus linjaa myös isoja kysymyksiä kuten energia- ja turvallisuusyhteistyötä sekä lentoliikennettä. Vaikka sopimukset vaikuttavat tavallisen kansalaisen kannalta kaukaisilta ja abstrakteilta, vaikuttavat ne myös arkeen: lentoliikenteen jatkumiseen, rikollisten kiinniottoon ja toimittamiseen oikeuden eteen sekä vaikkapa Koillis-Euroopan turvallisuustilanteeseen.

EU-ero vie vuosia

Britannian kansanäänestys päätyi EU-eron kannalle kesäkuussa 2016.

EU-ero eli brexit toteutui lopulta tammikuun 31. päivänä 2020. Sen varmisti pääministeri Boris Johnsonin vaalivoitto joulukuussa 2019.

Nyt menossa ovat neuvottelut EU:n ja Britannian uudesta suhteesta. Niille aikaa on vuoden 2020 loppuun.

Neuvotteluaikaa voi pidentää, jos osapuolet sopivat siitä kesäkuun loppuun mennessä.

EU on tyytymätön Britannian taipumattomuuteen kauppaneuvotteluissa – ja Britannia on tyytymätön EU:hun

Kolumni|Brexit-puhe vaikeni Britanniassa, kun todelliset ongelmat alkoivat – nyt kysymys kuuluu, mitä Boris Johnson oikein haluaa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat