Kansainvälinen työmatkailu alkaa torstaina, rakennusalan ammattiliitot huolissaan tartuntojen leviämisestä – ”Puheet omaehtoiseen karanteeniin sitoutumisesta ovat hölynpölyä” - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Kansainvälinen työmatkailu alkaa torstaina, rakennusalan ammattiliitot huolissaan tartuntojen leviämisestä – ”Puheet omaehtoiseen karanteeniin sitoutumisesta ovat hölynpölyä”

Työmatkailu muun muassa Suomen ja Viron välillä alkaa taas torstaina. Rakennusalan ammattiliitot ovat huolissaan turvallisuuskäytäntöjen toteutumisesta työmailla.

Rakentajia työmaalla Helsingin Pukinmäessä 15. huhtikuuta.

Julkaistu: 12.5. 12:44

Työmatkailu Suomen ja muiden Schengen-maiden välillä alkaa jälleen torstaista alkaen.

Se tarkoittaa sitä, että muun muassa poikkeusolojen ajaksi Suomeen töihin jääneet virolaiset pääsevät viimein tapaamaan perheitään kotiin ilman pitkiä karanteeneja molemmin puolin lahtea.

Ymmärrystä perheiden pariin palaamiselle löytyy laajasti, mutta suomalaiset ammattiliitot eivät ole varauksetta innoissaan karanteenittomasta liikkumisesta.

Suomen ja Viron hallitukset päättivät viime viikolla, että maiden välinen työmatkailu voi jatkua omaehtoista karanteenia noudattaen, eli ihmiset saavat liikkua työpaikan ja asuinpaikan välillä ja hoitaa välttämättömiä asioita, mutta tarpeetonta liikkumista ja lähikontakteja tulee rajoittaa.

Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan turvallisen omaehtoisen karanteenin järjestäminen rakennusalalla on lähes mahdotonta.

Käytännössä rajoitusten purkaminen tarkoittaa Harjuniemen mukaan sitä, että rakennusalalla töitä jatketaan kuten ennenkin.

”Olot reissumiehillä ovat usein sellaiset, että puheet omaehtoiseen karanteeniin sitoutumisesta ovat hölynpölyä”, Harjuniemi sanoo.

Ulkomailta tulevat työntekijät majoittuvat usein vaatimattomissa tai jopa surkeissa oloissa, Harjuniemi sanoo. Yritykset järjestävät asumisen mahdollisimman edullisesti, mikä on myös osasyy ulkomaisten työntekijöiden kilpailukykyyn Suomessa. Pienissä asunnoissa saattaa asua useita ihmisiä, ja peseytymis- ja wc-tilat ovat kovalla käytöllä. Työpäivien aikana ihmiset ovat kontaktissa useiden muiden ihmisten kanssa.

”Kaverit kulkevat omilla autoillaan kimppakyydeillä työpaikan ja majoituspaikan väliä, ja lounastavatkin yhdessä autoissaan. Työmailla työskentelyalueiden, taukotilojen ja wc-tilojen rajaaminen eri ryhmien käyttöön on liki mahdotonta”, Harjuniemi sanoo.

Harjuniemen mukaan tuloksena voi olla se, että virus lähtee leviämään aiempaa enemmän liikkuvien työläisten joukossa.

”Kummastelen, miten kevyesti Virossakin suhtaudutaan asiaan, eikä mietitä sitä, miten tauti voi komennusmiesten kautta levitä”, Harjuniemi sanoo.

Myös Rakennusteollisuus RT:ssä ollaan huolissaan teorian ja käytännön suhteesta rakennusalan työmailla, kertoo työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro.

Ohjeistusten mukaan työntekijöiden taukoja tulee porrastaa, samoissa tiloissa oleskelua tulee välttää ja lähikontaktit pitää vähentää minimiin.

Kimppa-asumista tuskin voi välttää, mutta sitten työtehtävät tulisi järjestää niin, että eri porukat eivät tulisi kontaktiin keskenään.

Lisäksi tiedon näistä järjestelyistä tulee kulkea pääurakoitsijoilta yrityksille.

”Mutta kuten elämässä yleensä, tämä on se teoria, ja käytännön toteutus on eri asia”, Kaskiaro sanoo.

Rakennusliitossa on myös ulkomaisia rakentajia jäseninä. He ovat ilmaisseet huolensa siitä, että karanteeniolojen järjestäminen ei ole mahdollista. Harjuniemen mukaan jäseniltä on tullut viestiä, että työnantajan vastaus karanteeniolojen järjestämiseen on voinut olla, että työntekijän täytyy itse järjestää oma asumisensa jos mielii noudattaa hallituksen suosituksia.

Rakennusliiton Harjuniemi epäilee, että työmailla tuskin ollaan kiinnostuneita siitä, missä ja millä tavalla työkaverit ovat lomansa viettäneet. Omavalvonta virukselle altistumisen suhteen siis tuskin toimii tässä tapauksessa.

Vastuunkanto yritysten kesken vaihtelee, Harjuniemi arvioi. Toiset pohtivat tartuntojen ehkäisemistä tarkemmin kuin toiset.

Lopulta tilanne on kuitenkin se, että pääurakoitsijat haluavat saattaa työt valmiiksi, ja komennusmiesten työnantajat taas haluavat tuottaa työn mahdollisimman edullisesti ja ilman ylimääräistä säätöä.

Työntekijätkin ryhtyvät mieluummin suoraan töihin ilman kahden viikon karanteeneja, sillä työnantajien ei tarvitse maksaa palkkaa karanteenin ajalta.

Rakennusteollisuus RT:n Kaskiaro kuitenkin uskoo, että yritykset uskovat turvallisuusohjeiden mahdollisimman säntillisen noudattamisen olevan myös niiden intressissä.

”Kyllä yrityksissä ymmärretään, että tällä asialla ei ole varaa leikkiä. Jos epidemia riistäytyy taas käsistä, niin joudutaan ottamaan takapakkia ja sitten tilanne on sama kuin ei olisi työvoimaa ollenkaan”, Kaskiaro sanoo.

Myös Palvelualojen ammattiliitto Pam pitää hallituksen suosittamaa omaehtoista karanteenia ongelmallisena käsitteenä. Palvelualoilla kun lähikontakteja on välillä hyvin vaikea vältellä.

”Me tulkitsemme sitä niin, että karanteeni liittyy muuhun liikkumiseen ja olemiseen kuin työelämään”, sanoo Pamin työympäristöasiantuntija Merja Vihersalo.

Palvelualojen alle kuuluu niin erilaisia töitä, että työnteon riskit on määriteltävä tapauskohtaisesti, Vihersalo sanoo.

Kassatyöntekijä palveli asiakasta suojakäsineitä käyttäen Helsingissä maaliskuussa.

”Olemme kehottaneet ihmisiä olemaan yhteydessä omaan työnantajaan ja selvittämään, miten työn turvallisuudesta pidetään huolta.”

Toisin kuin rakennusalalla, palvelualoilla ja kaupan alalla liitot ovat linjanneet, että työmatkoilta ja muilta välttämättömiltä matkoilta palaavilla työntekijöillä on oikeus ja velvollisuus palata suoraan töihin, jos he ovat oireettomia.

Jos työnantaja itse vaatii työntekijältä karanteenia, on tämä velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa siltä ajalta.

Samaan aikaan kun ulkomaisen työvoiman liikkumisrajoituksia puretaan, on Suomessa rakennusalalla vajaa 20 000 työtöntä, ja määrä tulee kasvamaan, Harjuniemi sanoo. Kaikilla muilla toimialoilla paitsi asvalttitöissä työt ovat vähentyneet, Harjuniemi sanoo.

Se herättää kysymyksen siitä, miksi kotimainen työvoima ja työpaikat eivät kohtaa.

”On selvää, että kun työt rakennusalalla vähenevät, niin lisääntyy myös keskustelu ulkomaisen työvoiman tarpeellisuudesta”, Harjuniemi sanoo.

Toisaalta juuri työntekijöiden tarpeen väheneminen myös helpottaa tilannetta, sanoo Rakennusteollisuus RT:n Kaskiaro. Uusia työpaikkoja ei aukea, joten suurta ihmisryntäystä tuskin on tulossa.

”Ymmärtääkseni nämä matkustajat olisivat samoja ihmisiä, joita täällä Suomessa on jo ollut töissä. Oletus on, että porukka käy kotona huilaamassa, ja tulee sitten takaisin, eli melko samanlaisesta liikenteestä on kyse kuin kävisi Helsingin ja Hämeenlinnan väliä töissä”, Kaskiaro sanoo.

Luottamusmiehiltä on tihkunut tietoa suomalaisilla työmailla havaituista koronavirustartunnoista, Harjuniemi kertoo. Tapaukset ovat pääosin levinneet yhteismajoituksissa. Ilmiö on tuttu muualtakin maailmasta, missä siirtotyöntekijöiden asuntolat ja työmaat ovat tartunnoille otollista maaperää.

Harjuniemi sanoo, että ongelma ei ole pelkästään rakennusalalla, vaan myös esimerkiksi kausityöntekijöiden kohdalla on sama tilanne.

Oma lukunsa on asuntoremontointi, missä rakennustyöntekijät saattavat olla kontaktissa asuntojen asukkaiden kanssa.

Asunto-osakeyhtiöt ovat lykänneet kokouksiaan ja suunniteltuja remontteja kontaktien vähentämiseksi.

Yksityisiä remontteja teettävien ihmisten tulee sopia turvallisuusjärjestelyistä remonttia tekevän yrityksen kanssa, Harjuniemi sanoo.

”Remonttifirmat ovat kyllä vastuullisia ja ottavat tämän asian lukuun”, Harjuniemi sanoo.

Rakennusliiton Harjuniemi sanoo, ettei lähde arvostelemaan hallituksen linjauksia, mutta hänen mukaansa nyt pitäisi selkeämmin myöntää se, että tämä päätös sisältää riskin taudin leviämisestä.

Myös Kaskiaro sanoo, että tilannetta on rakennusalalla pidettävä silmällä.

”Riski on aina olemassa, mutta toivotaan ja uskotaan, että työmailla tehdään kaikki, jotta virus ei lähde leviämään.”

Tällä hetkellä epidemiatilanne vaikuttaa olevan hallinnassa niin Suomessa kuin Baltiassakin. Rajoitusten asteittaisen purkamisen vaikutukset Suomen ja Viron epidemiatilanteisiin nähdään vasta ajan kanssa.

Viron työnantajien keskusliitto sanoo HS:lle sähköpostitse uskovansa, että yritykset ja työntekijät voivat jatkaa toimintaa ilman karanteenia, jos tiukoista hygienia- ja turvallisuusvaatimuksista pidetään kiinni.

Virolla on kokemusta työmatkailusta epidemian ajalta. Latvian ja Viron rajalla ihmiset ovat saaneet liikkua työasioissa ilman karanteenia, eikä se ole näkynyt rajakaupunkien koronavirustilastoissa.

”Meillä on vahva usko siihen, että ihmiset käyttäytyvät vastuullisesti. Uskomme, että tämä on oikea hetki aloittaa työmatkailu uudelleen”, järjestöstä sanotaan.

Helsingissä koronavirustartuntoja on kuitenkin väkilukuunkin suhteutettuna noin kolminkertainen määrä Tallinnaan verrattuna.

Tämän takia virolaiset tutkijat ilmaisivat tiistaina huolensa rajojen avaamisesta. Tarton yliopiston professorit, virologi Irja Lutsar ja tilastomatemaatikko Krista Fischer, sanovat Postimees-lehdelle, että epidemiologinen tilanne Baltian maissa on hyvin samankaltainen, mikä puoltaa rajojen avaamista ja karanteenisääntöjen poistamista.

Sen sijaan heidän mielestään Suomesta Viroon tulevat ihmiset pitäisi testata ja määrätä karanteeniin.

”En olisi niin huolissani Latviasta ja Liettuasta, mutta Suomesta olisin huolissani”, Fischer sanoo.

Rajaliikenne|Viro sallii suomalaisten työmatkaajien kulkemisen Viroon, ulkoministerin mukaan turismin salliminen Suomesta ei ole lähiviikkojen asia

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat