Pohjoismaista pienin on kiinnostavassa tilanteessa.
364 000 asukkaan saarivaltio Islanti on tukahduttanut koronaviruksen ensimmäisen aallon. Aktiivisia tiedossa olevia sairaustapauksia on enää 18 ja uusia tartuntoja ei ole havaittu useaan päivään.
Samalla tulevaisuus näyttää epäselvältä. Talous on riippuvainen turismista, eikä ole lainkaan selvää, milloin ja miten turistit voivat palata Islannin tulivuorten ääreen.
Muut maat eivät ole epidemioidensa kanssa samassa tilanteessa.
HS haastatteli Islannin terveysviraston apulaisjohtajaa Kjartan Hreinn Njálssonia Islannin opeista ja tulevaisuuden strategiasta.
Tässä tekstissä häneen viitataan islantilaiseen tapaan etunimellä Kjartan. Islannissa viimeinen nimi ei ole periytyvä sukunimi, vaan isän tai äidin nimestä tuleva lisänimi.
Kjartanin mukaan Islannissa ei pystytä varmuudella sanomaan, mitkä koronatoimet olivat vaikuttavimpia.
Vahva ehdokas on sinnikäs testaus- ja jäljitystyö. Islannissa on testattu enemmän kuin missään muussa maassa.
”Me käytimme toimia, joita on koeteltu epidemioissa vuosisatoja: tapausten aikainen havaitseminen, eristys sairaille ja karanteeni altistuneille ja tietysti kontaktien jäljitys ja yleisen tietoisuuden nostaminen”, Kjartan toteaa.
Islannin kaikista tartunnoista 57 prosenttia on todettu ihmisiltä, jotka olivat jo valmiiksi karanteenissa.
Tämä osoittaa, että altistuneiden jäljitys onnistui. Kjartanin mukaan tärkeintä siinä oli ihmisten tekemä työ eli Suomestakin tutut tartunnan saaneiden haastattelut.
Apua oli kuitenkin myös kännykkäsovelluksesta. Sen Islanti otti käyttöön huhtikuun alussa. ”Sovellus on jo osoittautunut hyödylliseksi.”
Sen on ladannut kolmannes väestöstä. Toistaiseksi sovellus on yksinkertainen: se tallentaa ihmisen omalle älypuhelimelle hänen paikkatietojaan gps-signaalin avulla.
Jos ihmisellä sitten havaitaan covid-19-virus, jäljitystiimi pyytää häneltä pääsyä näihin tietoihin. Moni suostuu, koska omien liikkeiden muistaminen on vaikeaa.
Tietojen avulla altistuneita löydetään tarkemmin ja enemmän.
Joissakin maissa sovellukseen liittyy myös bluetooth-yhteyden hyödyntämistä. Sen avulla katsotaan, keiden kännykät ovat olleet lähellä tartunnan kantajan kännykkää.
Myös Islanti haluaisi lisätä bluetooth-tekniikan sovellukseensa. ”Uskomme, että se auttaisi, jos tulevaisuudessa saamme uusia paikallisia tartuntaketjuja.”
Islannissa on ollut voimassa monenlaisia rajoituksia. Yli 50 hengen kokoontumiset kiellettiin ja ulkouima-altaat, kuntosalit, lukiot ja yliopistot suljettiin.
Päiväkodit ja peruskoulut pysyivät kuitenkin koko ajan auki. Kouluissa ryhmäkoot rajattiin kahteenkymmeneen ja ryhmät pidettiin erillään toisistaan.
Kjartanin mukaan tätä ratkaisua ei ole kaduttu. Islanti on painanut uusien tartuntojen määrän nollaan koulujen pysyessä auki.
”Meillä on ollut äärimmäisen vähän tapauksia, joissa lapsi on tartuttanut muita. Äärimmäisen vähän.”
Nyt Islanti on tilanteessa, jossa rajoituksia voidaan alkaa purkaa. Sairaalassa on koronan vuoksi enää yksi ihminen. Muissa Pohjoismaissa luvut ovat väkilukuunkin suhteutettuna toista luokkaa.
Islannissa kokoontumisraja nousee pian sataan tai ehkä kahteensataan. Odotetuin etappi on kuumiin lähteisiin perustuvien ulkouima-altaiden avaaminen ensi maanantaina.
”Paine niiden avaamiseksi on ollut valtavaa. Ja me ymmärrämme sen. Varsinkin nuorilla perheillä on tapana mennä viikonloppuisin kylpemään lastensa kanssa. Se on tärkeää sekä fyysiselle että henkiselle hyvinvoinnille.”
Tulevaisuus ei silti näytä helpolta. Vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneen pankkiromahduksen jälkeen Islannin talous on perustunut yhä enemmän turismiin.
Kjartanin mukaan Islannin on pian pakko löytää tapa, jolla matkailijoita voidaan taas alkaa ottaa sisään. ”Taloutemme on siitä riippuvainen. Jos meidän täytyy pitää rajat kiinni liian kauan, siitä tulee katastrofi.”
Jollain tapaa tulijoita ja heidän tuomiaan tartuntoja pitäisi valvoa. Näitä käytäntöjä Islannissa parhaillaan mietitään.
Tiistaina hallitus kertoi Iceland monitor -lehden mukaan, että viimeistään 15. kesäkuuta voimassa pitäisi olla järjestelmä, jossa Islantiin saapujalla on kolme vaihtoehtoa: 14 päivän karanteeni, koronatesti lentokentällä tai todistuksen esittäminen testauksesta lähtömaassa.
Jos testin tekee lentokentällä, kyydin lentokentältä majoitukseen voisi ottaa saman tien ja tuloksen pitäisi tulla samana iltana.
Laumaimmuniteetin tavoittelu ei Islannille ole ollut missään vaiheessa vaihtoehto.
Pienessä maassa terveydenhuollon joustovara on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. ”Emme vain voi antaa tämän viruksen jyrätä terveydenhuoltojärjestelmäämme.”
Kjartania lohduttaa se, että mahdollisen toisen aallon koittaessa Islanti voi hyödyntää ensimmäisen aallon oppeja. ”Olisimme silloin paremmassa asemassa. Se on selvää.”
Lopuksi Kjartan haluaa painottaa, että Islanti on uniikki maa muutenkin kuin luontonsa puolesta. Toisen aallon torjuminen on selvästi helpompaa kuin niissä maissa, joissa on enemmän väkeä ja maarajoja.
”Olemme pieni saarivaltio, johon pääsee sisään oikeastaan vain yhdestä paikasta. Emme halua sanoa, että kaikkien pitäisi tehdä samalla tavalla kuin me.”
