Miksi Saksa ei painanut jarrua, vaikka tartuttavuus­luku nousi? - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|HS-analyysi

Miksi Saksa ei painanut jarrua, vaikka tartuttavuus­luku nousi?

Berliinissä uusien koronavirustartuntojen määrä on asukasta kohden pienempi kuin Uudellamaalla, ja kaupunki sääti itselleen kolmivaiheiset liikennevalosäännöt, joiden perusteella rajoituksia voidaan taas kiristää.

Museovieras berliiniläisessä Altes Museumissa tiistaina, kun koronarajoituksia on helpotettu muun muassa museoiden ja näyttelyjen osalta.

Julkaistu: 13.5. 19:14

Berliini

Viime lauantaina koronaviruspandemian leviämistä kuvaava tartuttavuusluku nousi Saksassa pitkän hyvän kehityksen jälkeen yli yhden.

Tartuttavuusluvun alle yhdestä yli yhteen nouseminen tarkoittaa sitä, että laskennallisesti jokainen tartunnan saanut tartuttaa viruksen useampaan kuin yhteen uuteen ihmiseen eli epidemia kiihtyy eksponentiaalisesti. Pahimmillaan tartuttavuusluku on ollut yli kolmessa.

Tartuttavuusluvusta on tullut Saksassa tarkan seurannan kohde, sillä liittokansleri Angela Merkel on painottanut, että yli yhden nouseva arvo on ongelma ja vaarantaa terveydenhuollon kantokyvyn.

Kuitenkin eri puolilla Saksaa avataan kouluja, laajennetaan päivähoitoon oikeutettujen lasten määrää ja valmistaudutaan ravintoloiden avaamiseen. Avautumissuunnitelmia ei ole vedetty takaisin tartuttavuusluvun noususta huolimatta.

Mistä on kyse? Onko Saksan strategia epidemian taltuttamiseksi löystynyt?

Siitä ei ole kyse, vaan tartuttavuusluvun olemuksesta. Se on vain yksi mittari, jota Saksassa seurataan. Se on matemaattinen arvio, jonka laskennan perusteena ovat viruksen tartuntamäärät.

Se kuvaa tarttumistilannetta viiveellä, sillä testitulokset tulevat luonnollisesti vasta tartuntojen jälkeen. Lisäksi lukua laskeva Saksan Robert Koch -instituutti (RKI) ei ota laskennassa huomioon kolmen edellisen päivän lukuja, sillä tuoreimpia lukuja pidetään mahdollisesti puutteellisina.

Tartuttavuuslukuun vaikuttavat myös muutokset testauskapasiteetissa, minkä vuoksi myös RKI on sanonut, että lukua ei kannata tuijottaa yksisilmäisesti.

Tartuttavuusluvun väliaikainen nousu yli yhden ei tarkoita pysyvää heikennystä tilanteeseen. Lisäksi koko Saksan laajuinen tartuttavuusluku ei kerro paikallisista epidemiatilanteista tarkkaa kuvaa.

Pandemian dynamiikkaa analysoidaan myös uusien tartuntojen määrää seuraamalla. Uusien tartuntojen määrä on laskenut Saksassa tasaisesti. Tiistaina uusia tartuntoja vahvistettiin koko maassa 727, kun huhtikuun alussa päivittäisluku nousi yli 6 700:aan.

Virustapauksia on Saksassa ollut yli 174 000, ja viruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut yli 7 900 potilasta.

Esimerkiksi Saksan suurimmissa kaupungeissa Berliinissä (noin neljä miljoonaa asukasta) ja Hampurissa (1,9 miljoonaa asukasta) on havaittu tällä viikolla vain vähän uusia tartuntoja. Hampurissa havaittiin maanantaina viisi ja tiistaina 13 uutta tartuntaa, Berliinissä maanantaina viisi ja tiistaina 22 uutta tartuntaa.

Vertailun vuoksi: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella asuu 1,6 miljoonaa asukasta, ja uusia tartuntoja havaittiin alueella tiistaina 36 kappaletta.

Kun uusia tartuntoja on määrällisesti vähemmän kuin pandemian pahimmassa vaiheessa, myös tartuttavuusluvun merkitys pienenee. Tiistai-iltana kerrottiin tartuttavuusluvun laskeneen koko Saksassa jälleen alle yhden.

Miksi tartuttavuusluku kuitenkin nousi Saksassa viikonloppuna?

Yhtäkkinen kasvu johtui pitkälti paikallisista tartuntapesäkkeistä. Viime päivinä on raportoitu erityisesti teurastamojen työntekijöiden keskuudessa puhjenneista epidemioista useissa eri teurastamoissa ja eri osavaltioissa.

Saksalaisissa teurastamoissa työskentelee vierastyövoimaa esimerkiksi Romaniasta, ja työläiset asuvat ahtaasti asuntoloissa, joissa etäisyyssääntöjen noudattaminen ei ole mahdollista. Spiegel-lehden mukaan viime viikolla havaittiin pelkästään Baden-Württembergin ja Ala-Saksin alueella teurastamojen työntekijöillä yli 900 tartuntaa, eikä siinä ole läheskään kaikki.

Keskiviikkona kerrottiin, että Ala-Saksin kaikki 23 700 teurastamotyöntekijää testataan koronaviruksen varalta.

Itäeurooppalaiset vierastyöläiset työskentelevät saksalaisissa teurastamoissa vuokratyöntekijöinä, ja työvoimakuluja on vedetty alas turvallisuudesta karsimalla, jotta lihan hinta olisi mahdollisimman halpa. Teurastamotyöntekijöiden huonoista työoloista on raportoitu Saksassa jo vuosien ajan.

Viime syksynä Nordrhein-Westfalenissa tarkastettiin 30 suurta lihanjalostamoa, joissa työskenteli yli 17 000 työntekijää ja vain kahdessa niistä ei paljastunut rikkomuksia. Työaika- ja työturvallisuusrikkomuksia paljastui tuhansia.

Keskiviikkona Saksan liittopäivien kuultavana ollut liittokansleri Angela Merkel kuvasi uutisia lihateollisuudesta ”kauhistuttaviksi” ja sanoi, ettei tilanteeseen voi olla tyytyväinen.

Työoikeudellinen ja inhimillinen tragedia teurastamotyöntekijöiden keskuudessa on saksalaisen epidemianhallinnan kokonaiskuvassa sivujuonne.

Työläisten paikallisten epidemioiden aikaansaama tartuttavuusluvun nousu ei muuta Saksan johdonmukaista linjaa jatkaa yhteiskunnan avaamisesta. Jatkossa RKI aikoo laskea niin sanotun tasoitetun tartuttavuusluvun, jossa lyhyen aikavälin tartuntamäärämuutokset eivät vaikuttaisi.

Leikkipaikat, kirjastot ja museot ovat auki, ja viikon lopulla avataan ravintoloita monin paikoin. Koululaiset ja päiväkotilapset palaavat asteittain kouluihin ja päiväkoteihin, parturit, kampaamot ja monet muut palvelut ovat jo avanneet ovensa. Kasvomaskit ovat käytössä palveluissa, ja asiakkaiden tietoja otetaan ylös mahdollisten tartuntojen jäljittämismahdollisuuden takia.

Joukkoliikenteessä ja kaupoissa kasvomaskit ovat pakollisia, ja voimassa on edelleen 1,5 metrin etäisyyssääntö ihmisten välillä.

Saksassa epidemian hallintaa koskevat säännöt ovat kehittyneet tilanteen edetessä, mutta hallituksen ja osavaltioiden päätösten perusteet on kerrottu pitkin matkaa avoimesti julkisuuteen.

Saksassa avoimuuspolitiikka on erilaista kuin Suomessa: päätösten taustalla olevat parametrit kerrotaan, ja samalla kerrotaan myös niihin liittyvät epävarmuustekijät. Mikään mittari ei ole autuaaksitekevä, eikä epidemiaa voi tietenkään ennustaa.

Lue lisää: Hallituksen koronapäätösten taustalla olevaa tietoa on pantattu, jopa hyvä uutinen tartuttavuusluvusta jäi kertomatta – nyt linjaan on luvattu muutos

Viime viikolla Saksassa sovittiin hätäjarrusäännöstä: jos viikon aikana ilmenee yli 50 uutta tartuntaa 100 000 ihmistä kohden, ihmisten kohtaamista rajoitetaan uudelleen.

Tiheään asutussa Berliinissä päätettiin, että tämä ei ole tarpeeksi tiukka sääntö. Berliinin senaatti ilmoitti tiistaina kolmivaiheisesta liikennevalomallista.

Niin tartuttavuuslukuun, uusien tartuntojen määrään kuin tehohoidon kapasiteettiin liittyen on päätetty kolmikohtaiset raja-arvot, joiden ylittäminen aiheuttaa keltaisen tai punaisen valon syttymisen. Jos valo muuttuu keltaiseksi, ihmisten kohtaamisrajoituksia harkitaan uudelleen, punaisen valon syttyessä rajoitukset kovenevat.

Jos tartuttavuusluku on Berliinissä kolmena peräkkäisenä päivänä 1,1, syttyy keltainen valo. Punainen valo syttyy, jos luku on kolmena päivänä 1,2. Tällä hetkellä luku on viranomaisten mukaan Berliinissä 0,79.

Uusien tartuntojen määrässä 20 tartuntaa 100 000 asukasta kohden viikossa sytyttää keltaisen valon ja 30 tartuntaa punaisen valon. Jos tehohoidon paikoista olisi käytössä 15 prosenttia, syttyisi keltainen valo ja punainen valo puolestaan 25 prosentista. Tällä hetkellä sänkykapasiteetista 9 prosenttia on covid-19-potilailla, Dilek Kalayci Berliinin senaatista kertoi tiistaina.

Koronavirus|Merkel julisti koronaepidemian ensimmäisen vaiheen olevan Saksassa ohi: ”Voimme nyt olla vähän rohkeampia, mutta yhä pitää olla varovaisia”

Saksa|Angela Merkel selittää koronan vaikutukset niin hyvin, että lapsikin ymmärtää – Hiipuvasta poliitikosta tuli super­tähti, ja yksi syy on DDR:ssä

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat