Eritrealaiset aktivistit haastoivat EU:n oikeuteen, syyttävät orjatyövoimalla rakennettavan tien rahoittamisesta - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Ihmisoikeudet

Eritrealaiset aktivistit haastoivat EU:n oikeuteen, syyttävät orjatyövoimalla rakennettavan tien rahoittamisesta

Eritrean ja Etiopian haurasta rauhaa tuetaan suurella tieprojektilla, mutta ihmisoikeusaktivistien mukaan tieprojekti rakennutetaan orjatyövoimalla ja EU tukee käytäntöä rahoittamalla projektia.

Etiopian ja Eritrean välinen tieprojekti on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään vahvistamaan maiden välistä rauhaa. Kesällä 2018 Eritrean presidentti Isaias Afwerki (oik.) ja Etiopian pääministeri Abiy Ahmed avasivat Eritrean lähetystön Addis Abebassa.

Julkaistu: 14.5. 14:28

Eritrealaisten aktivistien ryhmä haastoi keskiviikkona Euroopan unionin oikeuteen. Ryhmä syyttää EU:ta pakkotyöllä rakennetun projektin rahoittamisesta.

Hollannista käsin toimiva järjestö Human Rights for Eritreans (FHRE) jätti haasteen Amsterdamin paikallistuomioistuimeen.

Asiasta kertovat muun muassa The New York Times, EU Observer ja uutistoimisto Reuters.

Ryhmän mukaan EU:n osin rahoittama suuri Eritrean ja Etiopian yhdistävä tieprojekti perustuu pakkotyölle. Ryhmä arvostelee EU:ta kyvyttömyydestä tarkastella projektin eettisiä ulottuvuuksia.

Hollannissa asuu paljon eritrealaisia siirtolaisia. Hollanti osallistuu myös haastetun projektin rahoittamiseen osana EU:ta. Myös Britanniassa kaavaillaan samanlaista haastetta.

Euroopan komissio on kommentoinut syytteitä sanomalla, että EU toimii projektissa kansainvälisten lakien mukaisesti.

Eritrean hallituksella ei ole tekemistä nostetun kanteen kanssa. Eritrean informaatioministeri Yemane Ghebremeskel kommentoi uutistoimisto Reutersille, että haasteen nostajissa on kyse pienestä ryhmästä ihmisiä, jotka ajavat vallanvaihtoa Eritreassa.

Kaksi maata yhdistävä tieprojekti on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään vahvistamaan Eritrean ja Etiopian välistä haurasta rauhaa.

Tienrakentajat on värvätty Eritrean pakollisesta maanpuolustusohjelmasta. Palveluksen suorittamiselle ei ole aikarajaa, ja jotkut eritrealaiset joutuvat olemaan jopa yli vuosikymmenen palveluksessa ilman kunnollista korvausta.

Aktivistien mukaan maanpuolustusohjelma on todellisuudessa keino käyttää maan nuoria orjatyövoimana eri hankkeissa.

Pakollinen maanpuolustusohjelma oli tarkoitus lopettaa, kun Etiopia ja Eritrea saavuttavat rauhan. Lupausta ei ole vielä täytetty, vaikka rauhansopimus solmittiin jo vuonna 2018.

EU rahoittaa tieprojektille raskasta koneistoa, ja Euroopan komissio on aiemmin puolustanut rahoituspäätöstä sillä, että raskaan kaluston avulla vähennetään tienrakentajien taakkaa.

Komissio on myös sanonut, että se voi valvoa projektia, vaikka päätös rakennustyömaalle pääsystä riippuu Eritrean hallituksesta.

Aktivisteja avustava hollantilainen lakifirma sanoo tiedotteessaan, että EU normalisoi rahoituksella toimintaa, jonka kansainvälinen yhteisö tuomitsee ja joka selkeästi rikkoo ihmisoikeuksia.

Euroopan parlamentissa äänestetään torstaina aloitteesta, joka vaatii Eritreaan lähetettävän kehitysrahan jäädyttämistä.

Ainakin vihreiden europarlamenttiryhmä vaatii rahoituksen jäädyttämistä.

Uutislähteiden mukaan EU on kanavoinut tieprojektiin 80 miljoonaa euroa EU:n Afrikka-hätärahaston kautta, joka perustettiin vuonna 2015.

Jotkut europarlamentaarikot ovat kritisoineet rahastoa läpinäkymättömyydestä.

HS Etiopiassa |Etiopian pääministeri sai Nobelin rauhanpalkinnon ja kaksi viikkoa myöhemmin 67 ihmistä kuoli levottomuuksissa – Mitä tapahtui?

Nobelin rauhanpalkinnon saanut Abiy Ahmed nousi köyhästä kylästä Etiopian uudistajaksi

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat