Baltian matkustuskupla aukesi, mutta suuria ihmisryntäyksiä ei rajoilla nähty - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Rajaliikenne

Baltian matkustuskupla aukesi, mutta suuria ihmisryntäyksiä ei rajoilla nähty

Baltian maiden ulkoministerit allekirjoittivat perjantaina rajat avaavan sopimuksen Riiassa. Suomen liittämisestä kuplaan esitettiin jälleen toiveita, mutta ei päivämääriä.

Liettuan rajavartijat tarkastivat Liettuan ja Latvian välisellä rajalla liikkuvien autoilijoiden dokumentteja perjantaina.

Julkaistu: 15.5. 14:21

Baltian maat avasivat rajansa toisilleen torstain ja perjantain välisenä yönä, muodostaen ensimmäisen vapaan liikkuvuuden matkailukuplan Euroopassa.

Suurta ihmisryntäystä maiden rajoilla ei kuitenkaan perjantain aikana vielä nähty.

Viron ja Latvian rajalla rajavalvojat juhlistivat keskiyöllä rajan avautumista kahvilla ja kakulla. Viimeiselle rajanylittäjälle annettiin pieni muisto historiallisesta hetkestä.

Latvian ja Liettuan rajan ylitti perjantaiaamuna noin 120 autoa.

Lentoyhtiö AirBaltic on saanut luvan aloittaa lentoliikenteen Baltian maiden pääkaupunkien välillä, mutta Liettuan lentokenttien toimitusjohtaja Marius Gelžinis arvioi liettualaismedia LRT:lle, että matalan kysynnän vuoksi reittejä tuskin vielä lennetään.

Viron, Latvian ja Liettuan ulkoministerit kokoontuivat perjantaina Riiassa allekirjoittamaan sopimuksen, joka sallii matkustamisen Baltian maiden asukkaille ilman karanteeneja.

Maiden asettamia muita rajoituksia tulee silti yhä noudattaa.

Tapaamisessa nähtiin kolme melko hyväntuulista ulkoministeriä, jotka iloitsivat rajojen avautumisesta ja kiittelivät toisten maiden onnistuneita toimia viruksen leviämisen hidastamiseksi.

Baltian maissa asuu yhteensä noin 6 miljoonaa ihmistä. Yhteensä alueella on todettu koronaviruksesta johtuvia kuolemantapauksia alle 150.

Ulkoministerit istuivat samassa huoneessa, tosin kahden metrin päässä toisistaan. Ministerien mukaan se on merkki toivosta ja luottamuksesta, mutta ei vielä normaaliin palaamisesta.

”Me emme kättele toisiamme tai vaihda papereita, ja tämän kanssa elämme vielä jonkin aikaa, mutta elämä jatkuu”, Latvian ulkoministeri Edgars Rinkēvičs sanoo.

Ulkoministerit muistuttavat, että maat yhä kehottavat välttämään matkustamista ja ylimääräisiä kontakteja. Samaan aikaan rajojen avaamisesta toivotaan piristysruisketta taloudelle alueella.

Vaikka maat ovat selvinneet koronaviruspandemiasta tartunta- ja kuolinluvuissa mitattuna suhteellisen vähällä, ovat pandemian taloudelliset vaikutukset olleet musertavia.

Baltian ulkopuolelta tuleville ihmisille karanteenisäännöt ovat yhä voimassa.

Viron Urmas Reinsalu (vas.), Latvian Edgars Rinkēvičs, ja Liettuan Linas Linkevičius allekirjoittivat ulkoministeritapaamisessa maiden välistä liikkumista koskevan sopimuksen Riiassa perjantaina.

Baltian maat ovat ilmaisseet halunsa Suomen ja Puolan liittämisestä matkustuskuplaan. Maat haluavat kuitenkin ensin varmistua, että epidemiologiset tilanteet ovat maiden välillä riittävän samankaltaisia, jotta virus ei lähtisi uudelleen leviämään.

Työmatkailu ja muu välttämätön liikenne Suomen ja Viron sekä Liettuan ja Puolan välillä alkoi torstaina, mutta vapaa-ajan matkailun avautumiselle ei ole annettu vielä aikataulua.

”Meidän ei pidä kiirehtiä liikaa, jotta emme pilaa sitä, minkä olemme saavuttaneet. Tilanne ei ole ohi, vaan meidän täytyy jatkaa työtä”, sanoo Liettuan ulkoministeri Linas Linkevičs.

Viron ulkoministeri Urmas Reinsalu sanoi tiedotustilaisuudessa, että kupla voi tulevaisuudessa kasvaa, mutta että se vaatii tarkkaa tiedonvaihtoa, luottamusta ja terveysviranomaisten kuuntelemista.

”Meidän pitäisi katsoa rajanaapureiden lisäksi myös kauemmas niihin maihin, missä epidemiologinen tilanne on selkeä ja hallinnassa. Mikäli virustilanne on samankaltainen meidän kuplamme kanssa, voisimme sallia suorien lentojen kautta karanteenivapaata matkustamista”, Reinsalu sanoo.

Linkevičs sanoi, että matkustuskuplan avaaminen tarkoittaa myös maiden välisten instituutioiden, kuten sisäministeriöiden ja terveysministeriöiden tiiviimpää yhteistyötä.

”Päätökset matkustuskuplan laajenemisesta perustuvat turvallisuuteen ja epidemiologiseen tilanteeseen”, Linkevičs sanoo.

Baltian maat siis tekevät yhdessä päätöksiä esimerkiksi Suomen ja Puolan lisäämisestä kuplaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat