WHO varoittelee tartuntojen määrän rajusta kasvusta Afrikassa, mutta lääkäri Etelä-Afrikassa odottelee potilaita tyhjällä osastolla - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

WHO varoittelee tartuntojen määrän rajusta kasvusta Afrikassa, mutta lääkäri Etelä-Afrikassa odottelee potilaita tyhjällä osastolla

HS:n haastattelemat lääkärit Etelä-Afrikassa ovat huolissaan, että muita tauteja sairastavat eivät hakeudu hoitoon koronaviruksen pelossa.

Linja-automatkustaja käveli desinfiointiainepilven läpi Sowetossa, Etelä-Afrikassa 14. päivä toukokuuta.

Julkaistu: 18.5. 12:58

Johannesburg

”Missä kaikki potilaat ovat?”

Kysymys on 40-vuotiaan lääkärin Thabang Mosesen ja monien muiden lääkärien huulilla. Lukuisat Etelä-Afrikan sairaalat ovat covid-19-epidemiasta huolimatta tyhjempiä kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta.

Toukokuu on eteläisessä Afrikassa alkutalven kuukausi, ja sairaaloissa on yleensä täyttä. Osastojen tyhjyys ei ole lastenlääkäriksi erikoistuneen Mosesen mukaan hyvä merkki.

”Potilasmäärät ovat kasvaneet pikkuhiljaa, vaikka koronaviruspotilaita on toistaiseksi vähän. Normaalisti meillä on enemmän esimerkiksi hiv-potilaita, tuhkarokkopotilaita tai muita kroonisesti sairastavia potilaita, jotka eivät nyt epidemian vuoksi ole välttämättä uskaltaneet hakeutua hoitoon”, Mosese sanoo.

Mosese työskentelee Chris Hani Baragwanathin akateemisessa sairaalassa Johannesburgin Soweton alueella. CHBAH:ssa – kuten paikalliset sairaalaa kutsuvat – on koronaviruspotilaita vain muutama. Lastentautien osastolla koronapotilaita ei ole lainkaan.

Mosese kertoo, että sairaalassa on kaksi erityistä covid-19-tiimiä ja 40 sänkypaikkaa sekä hengityskonetta koronaviruspotilaita varten.

Thabang Mosese.

Mosese arvioi, että potilasmäärien maltillisuus erityisesti Gautengin maakunnan alueella johtuu osittain Etelä-Afrikan hallituksen maaliskuun lopulla aloittamasta tiukasta sulkutilasta ja sen mukanaan tuomista rajoituksista.

Vaikka fyysisen etäisyyden pitäminen on köyhillä alueilla erityisen haastavaa, ovat rajoitustoimet kantaneet hedelmää: ulkonaliikkumiskielto ja maakuntien väliset liikkumisrajoitukset ovat pitäneet tartuntaluvut maan kokoon nähden matalina.

Maailman terveysjärjestö WHO kuitenkin varoittaa, että kuolemien määrä voi kasvaa suureksi koko Afrikassa. WHO:n mallinnuksen mukaan koronavirus voisi aiheuttaa Afrikan maissa jopa 150 000 ihmisen kuoleman.

WHO:n mukaan alueen noin miljardista asukkaasta noin 231 miljoonaa ihmistä, eli 22 prosenttia väestöstä, saisi tartunnan 12 kuukauden aikana. Maanantain tietojen mukaan Afrikan mantereella oli lähes 87 000 tartuntaa ja noin 2 800 vahvistettua kuolemantapausta.

”Kun katsoo ennusteita ja arvioi pahimpia skenaarioita, mikään valmistautuminen ei riitä”, Mosese kommentoi WHO:n arviota.

”Jos potilasmäärät kasvavat yhtäkkiä jyrkästi, terveydenhuoltojärjestelmät kaikkialla romahtavat. Meillä on ollut pula työntekijöistä jo ennen koronakriisiä”, Mosese sanoo.

Lääkärit ilman rajoja -järjestön (MSF) sairaanhoitaja Bhelekazi Mdlalose otti terveydenhuollon työntekijältä näytteen koronavirustestiä varten Vlakfonteinin klinikalla Lenasiassa Johannesburgissa viime keskiviikkona.

Työntekijäpula on koetellut erityisesti Etelä-Afrikan julkista terveydenhuoltoa. Etelä-Afrikka on saanut apua muun muassa Kuubasta. 200 terveydenhoitoalan ammattilaista epidemiologeista biostatistiikan ja julkisen terveydenhoidon ammattilaisiin saapui Etelä-Afrikkaan taistelemaan koronaepidemiaa vastaan huhtikuun lopulla.

”Me eteläafrikkalaiset ja kuubalaiset taistelimme yhdessä apartheidia vastaan, nyt me kohtaamme ja voitamme tämän pandemian”, kuubalaislääkärit totesivat lausunnossaan torstai-iltana.

Etelä-Afrikka on määritellyt sulkutilalle viisi tasoa. Toukokuun alussa maa siirtyi tasolta viisi tasolle neljä. Tämä merkitsi muun muassa sitä, että suuri osa teollisuuden ja tuotannon työntekijöistä sai palata töihin, ja ulkonaliikkumiskielto poistettiin aamu kello kuuden ja yhdeksän välillä.

Ihmiset kävelevät töistä kotiin Sowetossa, Etelä-Afrikassa maanantaina.

Lisäksi ravintolat saavat nyt toimittaa ruokaa koteihin.

Paljon kritiikkiä herättänyt alkoholin ja tupakkatuotteiden täyskielto ovat kuitenkin yhä voimassa. Suuren viinintuottajamaan on arvioitu menettäneen sulkutilan ensimmäisen kuukauden aikana noin 30 miljardin randin eli noin 1,5 miljardin euron edestä verotuloja.

Maan hallitus kuitenkin puolustaa myyntikieltoja kansanterveydellisillä syillä ja turvallisuussyillä.

”Alkoholia ei nautita yleensä yksin vaan ystävien kanssa. Jos sallimme sen myynnin, emme taistele kaikin keinoin pandemiaa vastaan”, presidentin neuvonantaja Jackson Mthembu totesi toukokuun 8. päivä.

Alkoholin myynnin täyskieltoa puretaan asteittain sulkutilan vaiheessa kolme. Presidentti Cyril Ramaphosa ilmoitti keskiviikkona, että suurin osa maakunnista siirtyy sulkutilan tasolle kolme toukokuun loppuun mennessä.

Soraäänistä huolimatta Ramaphosan julistamaa hätätilaa ja tiukkoja sulkutoimia on kiitelty niin kansainvälisesti kuin Etelä-Afrikan sisällä. Paine rajoitusten purkamiselle on kuitenkin kova erityisesti siksi, että tartunnat ovat selkeästi keskittyneet tiettyjen maakuntien alueille.

Yli puolet Etelä-Afrikan tartunnoista on todettu Länsi-Kapin alueella, pääasiassa Kapkaupungissa. Suurinta huolta herättävät erityisesti Kapkaupungin monet erittäin tiheästi asutetut ja köyhät township-alueet.

Sotilas ohjeisti matkustajaa tarkastuspisteellä Kapkaupungissa viime keskiviikkona.

Näillä alueilla terveyshaasteet ulottuvat koronavirusepidemiaa syvemmälle. Monilla on kroonisia sairauksia, jotka kumpuavat heikosta hygieniasta. Myös mielenterveysongelmat ovat yleisiä.

Näiden kysymysten kanssa kamppailee Victorian ja False Bayn sairaaloissa työskentelevä psykiatri.

Hän antaa haastattelun nimettömänä työnsä takia.

”Mitä tehdä ihmisille, joilla on mielenterveysongelmia tai käyttäytymishaasteita ja jotka ovat altistuneet? Miten hoitaa heitä ilman, että koko osasto joudutaan asettamaan karanteeniin?” psykiatri kysyy.

Psykiatri ja hänen kollegansa arvioivat mielenterveyspotilaita tiettyjen tekijöiden perusteella mahdollisesti altistuneisiin, altistuneisiin ja altistumattomiin. Haaste on pitää potilaiden polku eri osastojen ja hoitavien tahojen välillä mahdollisimman lyhyenä, jotta mahdollisimman pieni määrä hoitohenkilökuntaa ja muita potilaita altistuisi.

”Tavoite on rajata kunkin potilaan kontaktimäärää inhimillisissä rajoissa niin paljon kuin mahdollista”, hän sanoo.

Victorian ja False Bayn sairaaloiden psykiatrian osastoilla ei ole lisähappilaitteita eikä hengityskoneita. Psykiatri toteaa, että suurin haaste tällä hetkellä ovat suojavarusteet, kuten maskit ja käsineet sekä ambulanssien pieni määrä.

”Mutta psykiatriset hoitopalvelut on pidettävä yllä. Ihmiset tarvitsevat yhä hoitoa. On maanisia potilaita, skitsofreniapotilaita ja muita mielenterveyspotilaita”, hän sanoo.

Psykiatrian osastoja ei helposti mielletä koronavirusepidemian riskialueiksi. Psykiatri kuitenkin kertoo, että jotkut potilaat sylkevät, purevat tai hyökkäävät muuten fyysisesti lääkärien tai hoitajien kimppuun.

”Suurin osa meistäkin työskentelee niin sanotusti etulinjassa, ei sitä voi välttää.”

Molemmat lääkärit arvioivat, että maan sulkutila on antanut sekä hallinnolle aikaa varustautua epidemiaan paremmin että hidastanut epidemian etenemistä. Mosese kertoo, että suojavarustetilanne CHBAH:ssa on nyt merkittävästi parempi kuin vajaa kuukausi sitten.

”Olemme saaneet viimeisen viikon aikana huomattavasti lisää suojavarusteita. Nyt ne riittävät ainakin seuraavan parin kuukauden ajan”, Mosese sanoo.

Yhdysvaltain hallitus ilmoitti ennen toukokuun puoliväliä lahjoittavansa tuhat hengityskonetta Etelä-Afrikalle. Maassa on entuudestaan vajaat 4 000 hengityskonetta.

Vaikka suojavarusteiden määrä osassa sairaaloita on kohentunut, sairaanhoitajat kärsivät yhä heikosta työturvallisuudesta, kuten suojavarusteiden puutteesta ja korkeasta altistuksesta infektioille, kertoi ammattiliitto.

Vaikka koronavirusepidemia ei vielä runtele Etelä-Afrikan terveydenhoitojärjestelmää pahasti, ovat sulkutilan taloudelliset seuraukset rajut. Etelä-Afrikan bruttokansantuotteen arvioidaan laskevan jopa 16 prosenttia tämän vuoden aikana. Jopa neljä miljoonaa työpaikkaa on uhattuna.

Taloudellisista haasteista kumpuaa huomattavia terveysuhkia. Mosese kertoo, että viime päivien aikana sairaalaan on saapunut vakavasti sairaita lapsia, joilla on todettu kwashiorkor-tauti, jonka aiheuttaa proteiinin puutteesta johtuva syvä aliravitsemus.

”Emme ole nähneet tällaisia tapauksia aiemmin. Kwashiorkoria ei ole juuri enää esiintynyt Etelä-Afrikassa. Tämä kertonee siitä, että sulkutilan aiheuttama taloudellinen kurimus näkyy nyt perheissä ja lapsissa”, Mosese sanoo.

Koronavirus|HS Etelä-Afrikassa: Karanteenitoimet ovat tiukat, mutta sosiaalisen etäisyyden ottaminen on usein mahdotonta – ”Ihmiset kuolevat joko nälkään tai korona­virukseen”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat