Ruotsin edellinen valtion epidemiologi arvostelee jyrkästi maan valitsemaa linjaa: ”Yhteiskunnan sulkeminen kuukaudeksi olisi antanut meille aikaa” - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Ruotsin edellinen valtion epidemiologi arvostelee jyrkästi maan valitsemaa linjaa: ”Yhteiskunnan sulkeminen kuukaudeksi olisi antanut meille aikaa”

Ruotsin hallitus saa Annika Lindeltä moitteet, ”mitään koordinaatiota valmiudesta ei ole ollut”.

Ihmiset istuskelivat ravintolassa ja puistossa likellä toisiaan Tukholmassa 8. toukokuuta.

Julkaistu: 19.5. 22:32

Ruotsin nykyisen valtion epidemiologin Anders Tegnellin, 64, edeltäjä Annika Linde, 72, ei säästele sanojaan arvostellessaan Ruotsin koronaviruslinjaa sanomalehti Dagens Nyheterin haastattelussa.

Linde toimi Ruotsin valtion epidemiologina vuosina 2005–2013. Hänen seuraajansa Tegnell on antanut kevään aikana kasvot Ruotsin valitsemalle linjalle, jossa epidemian on annettu edetä naapurimaita ripeämmin ja yhteiskunnan pyörät on pyritty pitämään liikkeessä.

”Yhteiskunnan sulkeminen kuukaudeksi olisi antanut meille aikaa”, Linde sanoo haastattelussa. Hänen mukaansa uusi koronavirus on luonteeltaan toisenlainen kuin alun perin luultiin, eikä niin sanotun joukkoimmuniteetin saavuttaminen suju lainkaan niin nopeasti kuin esimerkiksi tavallisissa kausi-influenssoissa.

Poliittiset päättäjät eivät Linden mielestä ole kovin hyvin kriisistä selvinneet.

”Ylipäätään minkäänlaista koordinaatiota mistään valmiustilasta ei näytä olleen olemassakaan”, Linde sanoo. ”Paljastaa aikamoisia puutteita, kun vain syytellään toinen toistaan.”

”Alkaa uskoakseni näyttää siltä, että ruotsalainen malli ei joka kantilta katsoen ole ollut kaikkein viisain.”

Lue lisää: Ruotsista puuttuvat valmiuslait ja Suomessa ministerit ovat ”pikkuitsevaltiaita” – koronatoimien erot juontavat juurensa perustuslakeihin asti

Linde myöntää haastattelussa, että on helppoa olla jälkiviisas ja ettei hänellä ollut mitään vaihtoehtoista strategiaa mielessään silloin, kun koronavirustapauksia alkoi Ruotsissakin ilmaantua. Mutta yksi asia näkyy hänen mukaansa taustapeilistä selvästi: aikaa olisi ollut miettiä ja toimia paremmin.

”Uskon, että meidän olisi pitänyt olla merkittävästi tiukempia alussa. Olisi pitänyt ymmärtää, kuinka huonosti terveydenhuoltomme ja vanhustenhuoltomme on valmistautunut. Eristäytyminen olisi antanut mahdollisuuden valmistautua, käydä asioita läpi ja painaa tartunnat mahdollisimman vähäisiksi.”

”Olisi pitänyt pistää paljon tiukempaan karanteeniin myös eri maista Ruotsiin tulleet, kuten Iranista ja Kiinasta tulleet ja hiihtolomalaiset. Tätä mieltä olen kyllä ollut koko ajan.”

”Me olemme antaneet ymmärtää, että tämän kynsiin joudutaan joka tapauksessa, että paras keskittyä vain taudin hoitoon.”

”Pohjoismaiset naapurimme ovat taas sanoneet, että tartunnat on yritettävä pitää niin vähäisinä, että tauti on käytännössä eliminoitu. Sitten vain pidetään se siinä niin kauan, että lopulta saadaan rokote. Ja näyttää siltä, että tähän mennessä he ovat tässä aika hyvin onnistuneet.”

Linden mukaan strategian valinta meni pieleen, kun koronavirusepidemiaa verrattiin sellaisiin historiallisiin edeltäjiin kuten espanjantautiin 1918 ja hongkongilaiseen influenssaan 1968. Eli että virus pyyhkäisee yli yhteiskunnan ja sillä selvä.

”Tähän mennessä taudin leviäminen on tapahtunut hitaammin kuin luultiin”, Linde sanoo. ”Ja se on sitä paitsi taipuvainen keskittymiin. Esimerkiksi Skåneen se ei ole alkanut levitä vielä kunnolla ollenkaan. Tämä on vaikeasti ymmärrettävä virus, ja se tekee myös vaikeammaksi arvostella Ruotsin strategiaa.”

Kannattaako strategiaa lähteä siis nyt muuttamaan? Siitä Linde ei ole lainkaan varma.

”Meillä on ollut sama strategia koko ajan, pitää yhteiskunta puoliavoimena. Enkä tiedä kannattaako sitä ruveta muuttamaan. Mutta ehkä kannattaisi nyt selvittää tarkkaan, missä osissa maata virusta juuri nyt on ja missä jyrkät toimenpiteet olisivat tarpeen. Tukholma ja Göteborg ovat tautikeskittymiä, ja on muitakin.”

Annika Linden edeltäjä pääepidemiologin virassa oli Johan Giesecke. Hän on sanonut aiemmin, että virus leviää vääjäämättä koko maahan eikä sen leviämisen jarruttamisessa ole mitään mieltä. Linde ei tähän usko.

”Tässä en ole Johan Giesecken kanssa samaa mieltä. Uskon, että oikeilla menetelmillä tulta voidaan sammuttaa. Ei ole ollenkaan varmaa, että ne, jotka ovat yhteiskuntansa sulkeneet, päätyvät lopulta samaan jamaan kuin mekin.”

Linde pitää esimerkiksi Saksan ja Etelä-Korean menetelmiä mallikelpoisina ja sanoo uskovansa käytännön osoittaneen, että esimerkiksi hengitysmaskeista on hyötyä.

”Ja on taas toisia maita, joissa on otettu käyttöön jyrkkiä rajoituksia, kuten Belgiassa, Hollannissa, Ranskassa ja Britanniassa, eikä lopputulos ole ollut sen parempi kuin Ruotsissakaan. Ehkä selitys on, että siellä asutaan vain tiheämmin. Tai että he ryhtyivät toimiin liian myöhään.”

”Mutta on Tanskakin hyvin tiheään asuttu maa, ja se on selvinnyt merkittävästi Ruotsia paremmin.”

”Eihän mikään maa loputtomiin jaksa suljettuna olemista, aivan sama kuinka paljon kuolonuhreja on. Ihmiset eivät jaksa, eivät taloudellisesti eivätkä psykologisesti”, Linde myöntää.

”Tässä mielessä Ruotsin strategia on ollut pitkällä tähtäimellä kestävä. Mutta samalla se on tuonut meille valtavan tartuntojen leviämisen, vaikean sairastuvuuden ja suuren kuolleisuuden. Eikä lopulta mitään kunnollista joukkoimmuniteettia.”

Ruotsissa oli todettu tiistai-iltaan mennessä 30 799 varmistettua koronavirustartuntaa, kuolonuhreja oli kertynyt Johns Hopkins -yliopiston seurannan mukaan 3 743.

Lainsäädäntö|Ruotsista puuttuvat valmiuslait ja Suomessa ministerit ovat ”pikkuitsevaltiaita” – koronatoimien erot juontavat juurensa perustuslakeihin asti

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat