Taloustutkijat loivat mallin USA:n presidentinvaaleista: Koronapandemialla suuri vaikutus, Trump häviämässä selvästi - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Yhdysvallat

Taloustutkijat loivat mallin USA:n presidentinvaaleista: Koronapandemialla suuri vaikutus, Trump häviämässä selvästi

Oxford Economicsin talouden kehitykseen perustuva ennuste erehtyi vain kahdesti, kun sitä sovellettiin kaikkiin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin sitten vuoden 1948.

Oxford Economicsin laatiman suhdannemallin mukaan Donald Trump saisi marraskuun vaaleissa äänistä vain 35 prosenttia

Julkaistu: 21.5. 17:23

Konsulttiyhtiö Oxford Economicsin laatima suhdannemalli ennustaa Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille ”historiallista tappiota” ensi marraskuun 3. päivän presidentinvaaleissa. Mallin mukaan Trump saisi äänistä vain 35 prosenttia, ja käytännössä loput 65 prosenttia äänistä menisi demokraattien vastaehdokkaalle Joe Bidenille.

Konsulttiyhtiön raportista kertoivat torstaina Suomen aikaa muun muassa televisiokanava CNN ja taloussivusto Market Watch.

Historiallinen Trumpin tappio todella olisikin, jos Oxford Economicsin mallintama tulos toteutuisi. Viimeksi istuva presidentti on saanut alle 35 prosentin ääniosuuden Yhdysvalloissa vuonna 1912, jolloin William Howard Taft joutui jättämään tuolinsa Woodrow Wilsonille.

Oxford Economicsin ennuste perustuu Yalen yliopiston taloustieteen professorin Ray Fairin työn pohjalta kehitettyyn malliin, jossa vaalitulosta ennakoidaan puhtaasti talouskehityksen perusteella. Mallia on testattu kaikkiin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin vuodesta 1948 lähtien, ja se erehtyi testeissä vain kahdesti.

Sama malli lupasi Trumpille vielä ennen koronakriisiä reippaan vaalivoiton, mutta pandemian myötä talous on kääntynyt lama-asentoon. Yhdysvaltain työministeriön julkaiseman, korvaushakemusten määrään perustuvan ennakkotiedon mukaan työttömyysprosentti olisi noussut peräti 22,4 prosenttiin.

Oxford Economicsin ennusteen mukaan työttömyys olisi vielä presidentinvaalien aikaankin yli kymmenessä prosentissa. Tutkijoiden mukaan Trumpin voitto edellyttäisi ”taloudellista ihmettä” ja hänen vähäiset toiveensa voitosta ovat täysin kiinni talouden mahdollisista toipumisen merkeistä.

Niinpä tutkijat ennustavat, että seitsemän Trumpin viime vaaleissa voittamaa osavaltiota kääntyy marraskuussa Bidenin kannalle. Nämä ovat ennusteen mukaan Iowa, Wisconsin, Michigan, Pennsylvania, Ohio, Missouri ja Pohjois-Carolina.

Malli siis olisi ennustanut historiassa hyvin, mutta sillä on ilmeiset puutteensa. Ensinnäkin tähänastiset mielipidetiedustelut eivät kerro kansan valmiudesta antaa Bidenille yli 60 prosentin äänisaalista. Lähimmäksi tämäntapaisia lukemia pääsi kuluvalla viikolla julkaistu Ipsos-Reuters-tiedustelu, joka lupasi Bidenille 47 ja Trumpille 38 prosenttia äänistä.

Biden on johtanut mielipidetiedusteluja viime syyskuusta lähtien, mutta talven aikana hänen etumatkansa on kaventunut ja huhti-toukokuun tiedustelut ovat kertoneet demokraattiehdokkaan kannatuksen laskusta.

Toinen heikkous on, että vaaleja ei aiemmin ole käyty virusepidemian ehdoilla.

”Perinteiset mallit toimivat normaaleina aikoina”, AGF Investments -yhtiön tutkija Greg Valliere kommentoi CNN:lle. ”Mutta aikamme ei ole juuri nyt normaali.”

Sen mielenkiintoisempia ovatkin ne kaksi tapausta, joissa Oxford Economicsin malli ei kyennyt ennustamaan presidentinvaalin lopputulosta.

Ensimmäinen oli vuoden 1968 mittelö, jossa talouslukujen perusteella demokraattien Hubert Humphreyn olisi pitänyt hakata republikaanien Richard Nixon mutta toisin kävi.

Päällimmäinen selitys Hubert Humphrey tappiolle on Hubert Humphrey. Hänen ei olisi pitänyt asettua lainkaan ehdolle, mutta ennakkosuosikki Robert Kennedy putosi pelistä kesäkuun 6. päivänä 1968, kun 24-vuotias palestiinalainen Sirhan Sirhan ampui hänet hotellissa Los Angelesissa.

Jälkikäteen tarkastellen voi sanoa, että 1968 oli monessa mielessä erikoinen vuosi. Yhdysvallat jakautui jyrkästi toisaalta rauhaa ja rakkautta -leiriin, toisaalta heitä vastustaviin konservatiiveihin. Lopulta konservatiivit voittivat ja vuodesta 1932 jatkunut keynesiläinen talouspolitiikka tuli tiensä päähän.

Seuraavat vaalit, joita konsulttiyhtiön malli ei ymmärtänyt, käytiin Vietnamin sodan ja Watergate-skandaalin jälkimainingeissa 1976.

Republikaanien ehdokas Gerald Ford oli noussut sattumapresidentiksi kesken kauden valittuna varapresidenttinä, kun Nixon erosi Watergate-skandaalin pyörteissä 1974. Demokraattien vastaehdokkaaksi asettama maapähkinänviljelijjä Jimmy Carter kukisti Fordin 53,5 prosentin äänisaalilla.

Oxford Economicsin ennuste mittaa kannatusta mutta ei ota huomioon suhteellista vaalitapaa, joten Trumpin vuoden 2016 voitto ja George W. Bushin voitto 2000 olisivat jääneet siltä myös ennustamatta. Teoriassa on mahdollista, että Bidenin ja Trumpin kamppailu menisi marraskuussa yhtä tiukaksi.

Selvityksen merkittävä anti on joka tapauksessa, että se selittää Trumpin ulkopolitiikkaa. Kriisi on sitä luokaa, että Trumpin on tehtävä kaikkensa, jotta syypää Yhdysvaltain tauti- ja taloustilanteeseen löytyy jostakin muualta kuin Valkoisesta talosta. Mieluiten Kiinasta.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat