Hongkongin loppu? Kiina otti käyttöön historiallisen kovat keinot, ja se voi lopulta jakaa maailmaa entistä enemmän kahtia - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Kiina

Hongkongin loppu? Kiina otti käyttöön historiallisen kovat keinot, ja se voi lopulta jakaa maailmaa entistä enemmän kahtia

Paraikaa Pekingissä koolla oleva kansankongressi aikoo säätää Hongkongin kiistanalaiset turvallisuuslait. Demokratia-aktivistit kehottavat ihmisiä barrikadeille: tavoitteena on kaksi miljoonaa mielenosoittajaa.

Kiinan presidentti Xi Jinping kansankongressin avajaisissa perjantaina. Kuva: CARLOS GARCIA RAWLINS / Reuters

Julkaistu: 22.5. 18:01

Kiina ilmoitti torstaina, että paraikaa Pekingissä koolla oleva kansankongressi ryhtyy säätämään Hongkongin turvallisuuslakeja. Se on Kiinan tähän asti ehdottomasti voimakkain toimi Hongkongin itsemääräämisoikeuden nakertamiseksi.

Onko tämä Hongkongin loppu? Sitä moni kysyy esimerkiksi Twitterissä.

Turvallisuuslait ovat olleet kiistana jo vuosia. Ne olivat syynä Hongkongin laajoihin mielenosoituksiin vuonna 2003. Lakien luonteesta kertoo esimerkiksi HS:n sen aikainen otsikko: ”Hongkong valmistelee turvallisuuslakeja runttaamaan ihmisoikeuksia”.

Tuolloin lakialoite lopulta hylättiin, mutta Kiina on jatkanut lakien ajamista Hongkongiin siitä asti.

Demokratia-aktivistit kantoivat turvallisuuslakia vastustavia kylttejä perjantaina Hongkongissa. Kuva: Anthony Wallace

Hongkongin johto on toistuvasti todennut, että se ottaa lait käsittelyyn sitten, kun aika ja poliittinen ilmapiiri ovat sopivat. Hongkongin johtoon valitaan aina ihmisiä, jotka suhtautuvat myötämielisesti Pekingin päätöksiin, ja siksi se on monesti eri mieltä kuin enemmistö kansasta.

Nyt Pekingin kärsivällisyys turvallisuuslakien suhteen vaikuttaa loppuneen.

Siitä oli viitteitä jo huhtikuussa, kun Kiinan yhteystoimiston tuore johtaja Luo Huining vaati Hongkongia ottamaan lait käyttöön niin pian kuin mahdollista.

Kiina-asiantuntija Sari Arho Havrén pitää Kiinan puuttumista Hongkongin turvallisuuslakien säätämiseen poikkeuksellisena, mutta ei kovin yllättävänä. Hän johtaa Business Finlandin ennakointia Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa.

”Poikkeuksellista on se, että Peking otti lainsäädäntövallan vastoin Hongkongin autonomista järjestelmää. Se kielii turhautumisesta – Hongkongissa lakia ei ole saatu vietyä läpi, ja se tuskin olisi onnistunut jatkossakaan”, hän kommentoi HS:lle puhelimitse Hongkongista.

”Mutta olihan tässä odotettu, että jotain tapahtuu ennen vaaleja. Odotusarvona oli, että se jokin liittyy jollakin tapaa turvallisuuslakeihin. Tämä tuo Hongkongin lähemmäs Kiinan lainsäädäntöä.”

Hongkongissa on määrä pitää parlamenttivaalit syyskuussa.

Uusiin turvallisuuslakeihin liittyy kaksi olennaista kysymystä.

Niistä ensimmäinen on lain sanamuodot. Vielä ei tiedetä aivan tarkalleen, millä sanoilla Kiina aikoo turvallisuudesta lopulta säätää. Lain uskotaan tulevan voimaan pian, mahdollisesti jo ensi viikolla.

Yleisellä tasolla tiedetään, että turvallisuuslaki sanoo, että valtionsalaisuuksien paljastaminen tai Kiinan valtion vastainen toiminta on rikos. Laki ei kuitenkaan määrittele tarkasti, mikä on esimerkiksi valtion vastaista toimintaa. Manner-Kiinassa käytäntö on osoittanut, että tarpeen vaatiessa vähäinenkin rike voidaan tulkita sellaiseksi.

Pekingissä kansankongressin avajaisia näytettiin suurelta valotaululta. Kuva: TINGSHU WANG / Reuters

Sanavalinnoilla on paljon merkitystä, sanoo Arho Havrén.

Jos muotoilu jätetään tulkinnanvaraiseksi – kuten esimerkiksi Manner-Kiinan puolella on tehty –, lakia voidaan soveltaa helpommin poliittisiin tarkoituksiin. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos joku Pekingiä ärsyttävä kriitikko pitää vaientaa, se onnistuu turvallisuuslain suomin sovelletuin perustein.

Hongkongissa on sanan-, uskon ja kokoontumisen vapaus sekä riippumaton lehdistö. Sen ulkopolitiikasta vastaa Manner-Kiina.

”Jos lakiteksti on tulkinnanvarainen, se voi mahdollisesti tiukentaa ilmaisunvapautta, ja sitten mennään jo vaarallisille vesille eli lähemmäs Manner-Kiinan tapaa. Kiinan kansallislaulua koskeva lakihan on jo prosessissa”, Arho Havrén sanoo.

Jos laululaki tulee voimaan, Hongkongissa voi saada vankilatuomion Kiinan kansallishymnille buuaamisesta. Laki on Kiinan tapa yrittää lisätä isänmaallisuutta Hongkongin erityishallintoalueella.

Kiinan kansankongressin pysyvän komitean varapuheenjohtaja Wang Chen taustoitti perjantaina syitä, miksi Kiina näkee tarpeelliseksi puuttua Hongkongin lakeihin.

Lyhyesti sanottuna syinä ovat viime vuoden keväästä asti velloneet protestit ja se, että turvallisuuslakeja on pyöritelty Hongkongissa jo parikymmentä vuotta.

Manner-Kiina uskoo myös, että Hongkongin kiihkeiden mielenosoitusten taustalla on ”ulkomaiset voimat” eli käytännössä Yhdysvallat. Lailla pyritään kriminalisoimaan myös ulkomaiden puuttuminen Hongkongin asioihin.

Valtiollisen uutistoimisto Xinhuan mukaan mielenosoittajat, joita uutistoimisto kutsuu separatisteiksi, ovat vakava uhka Kiinan kansalliselle suvereniteetille, turvallisuudelle ja kehitykselle.

Kauppakeskuksen valotaululla Pekingissä näkyi kasvosuojassa kansankongressin avajaisiin osallistunut presidentti Xi Jinping. Kuva: TINGSHU WANG / Reuters

Wang Chenin mukaan laissa on seitsemän artiklaa. Hänen lausuntonsa sekä perjantaina julkisuuteen vuodettujen asiakirjojen mukaan lakihahmotelmassa todetaan, että separatismi, valtion vastainen toiminta, terrorismi ja ulkomaalaisten voimien puuttuminen Hongkongin asioihin ovat rikollista toimintaa.

Xinhuan välittämän virallisen englanninkielisen kuvauksen laeista voit lukea avautuvasta faktalaatikosta.

Kiinan yhteystoimiston johtaja Luo vakuutti perjantaina, että Hongkongin sananvapaus, vapaa lehdistö ja kokoontumisen vapaus eivät vaarannu uusista turvallisuuslaeista.

Perjantaina puhui myös Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam, joka vakuutti, että Hongkong on valmis yhteistyöhön Pekingin kanssa. Myös Lam sanoi, ettei lainsäädäntö vaikuta ihmisten perusoikeuksiin Hongkongissa.

Hongkongin demokratialiikkeen kärkitahoihin kuuluva Civil Human Rights Front (CHRF) kehotti perjantaina hongkongilaisia taistelemaan lakia vastaan.

Miten ja milloin mieltä osoitetaan, sitä järjestö ei vielä ilmoittanut. Jo ennen Pekingin turvallisuuslaki-ilmoitusta Hongkongin kesästä uskottiin tulevan levoton.

”Toivomme, että paikalla tulee olemaan yli kaksi miljoonaa ihmistä, kun aikanaan ilmoitamme toimistamme”, CHRF:n Facebook-lausunnossa todetaan.

Mielenosoittajien pieni joukko marssi heti perjantaina Kiinan yhteystoimiston liepeillä Hongkongissa. Kuva: TYRONE SIU / Reuters

Hongkongissa koronaviruksen takia asetetut kokoontumisrajoitukset jatkuvat nykytiedon valossa 4. kesäkuuta asti. Siihen saakka voimassa on korkeintaan kahdeksan ihmisen kokoontumiset salliva sääntö.

Yleinen käsitys on, että julkisten kokoontumisten aikaa pidennettiin, jotta Hongkongissa ei pystytä järjestämään perinteistä Tiananmenin vuosipäivän muistotilaisuutta, johon kokoontuu vuosittain usein satojatuhansia ihmisiä.

Verilöyly tapahtui 4. kesäkuuta 1989.

Toinen olennainen turvallisuuslakeihin liittyvä kysymys on, miten maailma reagoi Kiinan yksipuoliseen ilmoitukseen.

Yhdysvallat ilmoitti jo, ettei se hyväksy Kiinan aikeita. Presidentti Donald Trump varoitti, että jos Hongkongin itsemääräämisoikeuteen puututaan, Yhdysvaltain reaktio tulee olemaan voimakas.

Senaatin enemmistöjohtaja Mitch McConnell totesi, että Pekingin valtapyrkimykset Hongkongissa vauhdittavat senaatin kiinnostusta Kiina–Yhdysvallat-suhteen uudelleen määrittelyyn.

Senaattoreiden torstaina julki tuomassa lakiesityksessä rangaistaisiin niitä kiinalaisia virkamiehiä ja esimerkiksi pankkeja, jotka ovat mukana mahdollistamassa Hongkongin uusia turvallisuuslakeja.

Demokratia-aktivistit kantoivat turvallisuuslakia vastustavia kylttejä perjantaina Hongkongissa. Kuva: Anthony Wallace / AFP Lehtikuva

Ulkoministeri Mike Pompeo sanoi perjantaina, että lakialoite on mielivaltainen ja tuhoisa, ja se voi vaikuttaa siihen, miten Yhdysvallat suhtautuu Hongkongiin jatkossa.

”Päätös ohittaisi Hongkongin vakiintuneet lainsäädäntöprosessit ja jättäisi huomiotta Hongkongin kansan tahdon. Se tarkoittaisi kuolemaniskua Hongkongin luvatulle korkealle autonomialle”, Pompeo sanoi lausunnossaan.

Pompeo paheksui tilannetta myös twiitissään ja kehotti Pekingiä harkitsemaan vielä kertaalleen.

Käytännössä kaikki yllä olevat kommentit viittaavat Hongkongin erityisasemaan Yhdysvaltain lainsäädännössä. Nyt esimerkiksi kauppasodan tariffit eivät koske samalla tavalla Hongkongia kuin Manner-Kiinaa.

Verhoiltu uhkaus on, että asia muuttuu, jos Kiina tekee Hongkongista kiinalaiskaupungin muiden rinnalle.

Euroopan unionin kommentit ovat olleet varovaisempia. Kuten usein muulloinkin, EU on ilmoittanut seuraavansa tilannetta huolestuneena.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan tiedottaja Virginie Battu-Henriksson twiittasi, että EU seuraa Hongkongin tilannetta tiiviisti.

Sari Arho Havrén uskoo, että Yhdysvallat siirtyy sanoista tekoihin, jos ja kun Kiina toteuttaa suunnitelmansa. Se tarkoittaisi, että maailma voi jakautua entistä enemmän kahtia ja Hongkongin asema finanssikeskuksena muuttua epävarmaksi.

”Olisi outoa, jos Yhdysvallat ei tekisi mitään. Ja siihen Kiina sitten vastaa tavallaan, ja syntyvä koston kierre voi olla dramaattinen”, Arho Havrén sanoo.

Silloin ydinkysymys on luottamus: voivatko kansainväliset yritykset luottaa Hongkongiin, jos sen lakeja voidaankin tällä tavoin yhtäkkiä säätää Pekingissä.

Mielenosoitukset|Hongkongissa kytee taas – juuri tätä prinssi Charles pelkäsi jo vuonna 1997, prinssin päiväkirjat kertovat

Kiina|Hongkongin hallintojohtaja: Turvallisuuslaki otetaan käyttöön pikimmiten – Yhdysvallat varoitti Kiinaa säätämästä kiisteltyä lakia

Kiina|Kiina ryhtyy säätämään Hongkongin kiisteltyä turvallisuuslakia

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat