Ruotsi nousi maailman ykköseksi väki­lukuun suhteutetuissa viikon korona­kuolemissa, mutta yksi maan johtavista rokotteiden asian­tuntijoista antaa silti toivoa - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Ruotsi

Ruotsi nousi maailman ykköseksi väki­lukuun suhteutetuissa viikon korona­kuolemissa, mutta yksi maan johtavista rokotteiden asian­tuntijoista antaa silti toivoa

Ruotsi nousi viikon uusissa koronakuolemissa maailman ykköseksi väkilukuun nähden, mutta professori Matti Sällberg ei vielä tuomitse maan linjauksia epäonnistuneiksi.

Professori Matti Sällberg Karoliinisesta instituutista on Ruotsin johtavia rokoteasiantuntijoita. Kuva: CAROLINA BYRMO / Aftonbladet

Julkaistu: 22.5. 20:00, Päivitetty 22.5. 20:12

Ruotsi on noussut viikon uusissa koronaviruskuolemissa maailman kyseenalaiseksi ykköseksi väkilukuun suhteutettuna.

Ruotsin johtaviin biolääketieteen ja rokotteiden asiantuntijoihin kuuluva professori Matti Sällberg Karoliinisesta instituutista on Helsingin Sanomien puhelinhaastattelussa kuitenkin rauhallinen.

”Ei kannata katsoa pelkkää kuolleisuutta väkilukuun nähden eri maiden toimia arvioitaessa”, Sällberg sanoo HS:lle.

Tämä johtuu siitä, että viruksen arvaamaton ja epätasainen leviäminen muodosti hyvin erilaisia lähtötilanteita eri maihin, kun pandemian vakavuus havaittiin ja maakohtaiset poikkeustoimet aloitettiin.

Leviämisen salakavaluus rankaisi rajusti esimerkiksi Italiaa, jonka pohjoisosiin saapui ratkaisevina viikkoina laskettelijoita lomailemaan joka puolelta maailmaa, myös Ruotsista.

”Numeroita voi tarkastella eri tavoin”, professori Sällberg muistuttaa.

”Ruotsissa on korkeat kuolleisuusluvut, mikä on todella traagista. Kuolleisuus väkilukuun suhteutettuna on myös hyvin korkea muihin maihin verrattuna”, hän myöntää.

”Jos kuitenkin tarkastelemme vasta-ainetesteillä todettua infektion levinneisyyttä esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, kuolleisuus on samankaltaista 0,7 ja 0,8 prosentin välillä. Siksi toivon, että muut maat pystyvät pitämään kuolleisuuden matalana myös poistaessaan rajoitustoimia.”

Vaikka hajonta on vähäisempää mitattaessa kuolleisuutta tartuntadiagnoosin saaneista, Ruotsi on näinkin laskettuna varsin korkealla. Se johtunee myös siitä, että virus on päässyt leviämään niin moniin ruotsalaisiin hoivakoteihin.

Sällbergin rauhallisuus johtuu myös siitä, että rokotteen kehittelyssä on saavutettu hänen mukaansa yllättävän nopeaa edistystä esimerkiksi Moderna-yhtiössä Yhdysvalloissa, Oxfordin yliopistossa Britanniassa ja Cansino-yhtiössä Kiinassa.

”Rokotteen kehitystyö näyttää hyvältä, joskaan ei erinomaiselta. Ensimmäiset viranomaisluvat rokotteen myynnille saadaan arvioni mukaan myöhään joulukuussa tai tammikuussa.”

Hän muistuttaa edessä olevien haasteiden suuruudesta.

”On vielä kuukausien työ kehittää rokotteista sekä tehokkaita että turvallisia laajaa jakelua varten.”

Kun myynti alkaa, Sällberg toivoo, että pelkkä raha ei ratkaise rokotteen levittämisessä.

”Rokottaminen pitää ehdottomasti aloittaa riskiryhmistä, ei nuorista ja terveistä.”

Ruotsin nousu uusien kuolemantapausten ykköseksi väkilukuun suhteutettuna ehti levitä medioihin laajasti Reutersista The New York Timesiin.

Väittely kiihtyi samalla Ruotsissakin. Sällbergin tavoin myös valtionepidemiologi Anders Tegnell tyynnytteli mielialoja Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n ja Dagens Nyheterin haastatteluissa vetoamalla siihen, että eri valtiot ovat eri tilanteissa viruksen leviämisen suhteen. Tegnellin mukaan viikko tarkasteluvälinä ei kerro toimenpiteiden onnistuneisuudesta mitään.

Tukholman yliopiston tilastotieteen professori Dan Hedlin muistutti samalla maaotteluhengen vaaroista: eri maissa alueelliset erot voivat olla paljon suurempia kuin maakohtaiset erot.

Maakohtaisessa kuolleisuudessa pandemian alusta lähtien laskettuna Yhdysvallat pysyy kuolintilastojen kärjessä. Väkilukuun suhteutettuna Yhdysvallat on kuolleisuudessa sijalla 12, kun Ruotsi oli alkuviikosta listan yhdeksäs ja nyt jo kahdeksas.

San Marinon ja Andorran pikkuvaltioiden lisäksi Ruotsin edellä kuolleisuudessa väkilukuun nähden ovat enää vain Belgia, Espanja, Italia, Britannia ja Ranska.

Samalla Ruotsin naapurimaat, kuten Tanska sijalla 24, Suomi sijalla 34 ja Norja sijalla 41 ovat selvinneet toistaiseksi vähemmällä.

Ambulanssia desinfioitiin sen jälkeen, kun potilas oli toimitettu teho-osastolle Danderydin sairaalaan Tukholman lähistöllä 13. toukokuuta. Kuva: Jonathan Nackstrand / AFP

Tegnellin tyynnyttelyt eivät riitä hänen edeltäjälleen. Valtionepidemiologina vuosina 2005–2013 toiminut Annika Linde arvosteli Ruotsin linjaa alkuviikosta Dagens Nyheterin haastattelussa.

”Uskon, että meidän olisi pitänyt olla merkittävästi tiukempia alussa”, hän sanoi. ”Yhteiskunnan sulkeminen kuukaudeksi olisi antanut meille aikaa.”

Toisaalta Linden edeltäjä Johan Giesecke sanoi Aftonbladetille, että Ruotsi on toiminut oikein. Giesecke kuittaa tilastot sillä, että niissä on suuria epävarmuustekijöitä.

Kuvia Ruotsin lievistä rajoituksista on viime viikkoina ihmetelty varsinkin maissa, joissa ulkonaliikkumiskiellotkin ovat olleet laajoja. Tilde Sällvin, 15, on saanut luokkakavereineen käydä koulussa 9 D -luokalla Johannes Petri -oppilaitoksessa koko pandemian ajan. Kuva: Magnus Laupa

Jos professori Sällberg pääsisi nykytiedoilla ajassa pari kuukautta taaksepäin, muuttaisiko hän Ruotsin linjauksia esimerkiksi koulujen ja ravintoloiden aukiolon suhteen?

”Jätän sen viranomaisten pohdittavaksi. Täytyy ottaa huomioon, että myös koulujen sulkemisella on dramaattisia vaikutuksia yhteiskunnalle”, hän vastaa HS:lle.

Näin ajatteli myös Ruotsin kansanterveyslaitoksen Folkhälsomyndighetenin pääjohtaja Johan Carlson linjatessaan huhtikuun alkupuolella Dagens Nyheterin laajassa haastattelussa, että koulut kannattaa pitää auki, koska ne ovat sosiaalisesti haastavissa oloissa eläville lapsille ”elinehto”. Sulkeminen toisi joillekin lapsille mielenterveydellisiä ongelmia, joita jouduttaisiin hoitamaan vuosikymmeniä.

Carlsonin mukaan valtion onnistuneisuus ei riipu koronavirukseen kuolleiden lukumäärästä, vaan se mitataan suhteessa koko kansanterveyden kehitykseen seuraavan 4–5 vuoden aikana. Siksi myös ravintoloiden aukiolossa on punnittu tiukemman linjan vaaroina olevien konkurssien, irtisanomisten ja työttömyyden tuomia pitkäaikaisia terveyshaittoja.

”Meillä [ruotsalaisilla] on kyky ajatella tasapainoa, nähdä koko kuva”, Carlson on ylistänyt Ruotsin mallia.

Kokonaisvaltainen ajattelu on herättänyt myös kysymyksiä siitä, puuttuuko Ruotsin päättäjiltä empatiaa taudista nyt kärsiviä ja siihen kuolleiden läheisiä kohtaan.

”Kyse ei ole empatian puutteesta”, professori Sällberg vastaa.

”Virus levisi uskottua laajemmalle kaikkialla maailmassa ja meidän täytyy selvittää, miten se kulkeutui Ruotsin hoivakoteihin. En tiedä, olisivatko esimerkiksi koulujen ja ravintoloiden sulkeminen pelastaneet hoivakotitartunnoilta.”

Sällberg ei nykytiedoilla tuomitsisi Ruotsin linjaa epäonnistuneeksi.

”Aika näyttää. Ruotsin kokemukset voivat olla edessä myös monissa muissa maissa nyt, kun niiden rajoituksia esimerkiksi koulujen ja ravintoloiden suhteen puretaan.”

Tekeekö Suomi siis virheen lähestyessään Ruotsin taannoisia linjauksia? Kouluja on jo avattu, ja pian sama koskee ravintoloitakin.

”On liian aikaista sanoa. Sen sijaan on helppo sanoa, että Ruotsin linja ei olisi toiminut monessa muussa maassa. Se on suhteutettu Ruotsin yhteiskuntaan ja ruotsalaisten käyttäytymiseen viranomaissuosituksia kohtaan.”

Ruotsissa oli perjantaina diagnosoitu yli 30 000 koronavirustapausta, joista lähes 5 000 oli jo toipunut. Kuolleita oli lähes 3 900.

Luvut ovat ylivoimaisesti suurimpia Pohjoismaissa. Esimerkiksi Suomessa tartuntoja oli diagnosoitu perjantaina vähän yli 6 500. Diagnoosin saaneista 4 800 oli jo toipunut ja 306 kuollut.

Numeroiden valossa Ruotsin naapurimaat ovat pohtineet rajoituksia ruotsalaisturisteille siinäkin vaiheessa, kun rajoja muuten avataan.

Mutta ruotsalaisilla on tähänkin vastaus valmiina.

”Kesään mennessä immuniteetti voi olla Ruotsissa jo niin levinnyt, että ruotsalaisten turistien päästäminen maahan on kaikkein turvallisinta”, valtionepidemiologi Tegnell sanoi Svenska Dagbladetin haastattelussa.

Matkailu|”Tälle ei mitään voi” – Rajojen avautuessa Ruotsin tilanne saattaa aiheuttaa Suomelle terveys­riskin, sanoo THL:n Mika Salminen HS:lle

Koronavirus|Ruotsin edellinen valtion epidemiologi arvostelee jyrkästi maan valitsemaa linjaa: ”Yhteiskunnan sulkeminen kuukaudeksi olisi antanut meille aikaa”

HS-analyysi|Eniten koronakriisissä on yllättänyt Ruotsin kyky katsoa pois päin kuolleistaan

Ulkopolitiikka|Milloin Ruotsiin voi matkustaa normaalisti? Ulkoministeri Haavisto: Pohjoismainen matkustuskupla yhä kaukana

Kommentti|Rajoitusten purkaminen kohti Ruotsin tilaa ei tarkoita, että ”Ruotsi oli koko ajan oikeassa”

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat