Parturi ansaitsee pari euroa päivässä, mutta töitä on pakko tehdä – HS:n reportaasi vie Pakistaniin, jossa köyhät joutuvat valitsemaan nälän ja viruksen välillä - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Parturi ansaitsee pari euroa päivässä, mutta töitä on pakko tehdä – HS:n reportaasi vie Pakistaniin, jossa köyhät joutuvat valitsemaan nälän ja viruksen välillä

Pakistanin koronavirusrajoituksia alettiin purkaa toukokuun alussa, vaikka tapaukset lisääntyvät rajusti päivä päivältä.

Abad Ali avasi parturinpuotinsa vasta muutama päivä sitten Islamabadissa. Rajoitukset iskivät häneen pahasti, eikä hän saanut ostettua ruokaa velaksi. Kuva: MAIJA LIUHTO

Julkaistu: 23.5. 2:00, Päivitetty 23.5. 7:39

Islamabad

Vilkkaaseen tienristeykseen Pakistanin pääkaupungissa Islamabadissa on pystytetty pieni parturinpuoti vanhasta toimistotuolista ja puunrunkoon nojaavasta peilistä.

Kuuden lapsen isän Abad Alin on saattanut nähdä täällä sutimassa partavaahtoa asiakkaidensa naamaan autojen keskellä joka päivä kohta 12 vuoden ajan. Mutta kun koronavirus saapui Pakistaniin, Alin oli pian kerättävä kamppeensa ja selvittävä ilman tuloja noin kuukausi.

”Olen kohdannut paljon vaikeuksia. Avasin puotini vain muutama päivä sitten”, hän sanoo. ”En saanut ostettua kaupoista ruokaa velaksi.”

Pakistanin koronavirusrajoituksia alettiin purkaa toukokuun alussa, vaikka tapaukset Pakistanissa lisääntyvät rajusti päivä päivältä. Keskiviikkoon mennessä todettuja tapauksia oli kertynyt lähes 46 000 ja kuolemia lähes tuhat. Pakistan oli niiden maailman 20 maan joukossa, joissa koronavirustartuntoja on todettu eniten.

Pääministeri Imran Khan sanoi haluavansa helpottaa Alin kaltaisten köyhien päivätyöläisten tilannetta, koska ihmiset joutuisivat muuten kuolemaan nälkään. Pakistanissa, kuten monissa muissa kehitysmaissa, ei ole toimivaa sosiaaliturvaa.

Islamabadissa ei vielä ole annettu toimilupaa kampaamoille ja partureille, mutta Alin ulkoilmassa tapahtuvaa työtä näytetään katsovan läpi sormien.

Nyt hän ansaitsee päivässä vain 400–800 rupiaa eli noin 2,30–4,70 euroa.

”Työ on melkein loppunut nyt. Aikaisemmin selvisin”, hän sanoo.

Parturin työ tuo hänet läheiseen kontaktiin ihmisten kanssa, mutta koronavirus on tällä hetkellä pienin hänen huolistaan.

”En pelkää virusta. Täytyy vain rukoilla, että tämä kurjuus jättää meidät rauhaan”, hän sanoo ja alkaa ajaa tuolissa istuvan miehen partaa ruosteisella partaterällä.

Rajoitusten löyhentämisen jälkeen koronavirustapauksia on alkanut tulla ilmi noin 2 000 päivässä, ja kuolemat lisääntyvät koko ajan. Pakistan käyttää nyt niin kutsuttua smart lockdown -taktiikkaa, jossa vain niitä alueita suljetaan, joilla tauti leviää kaikista nopeimmin. Hallitus perusteli päätöstään sillä, että 220 miljoonan asukkaan maan tilanne ei vielä ollut yhtä paha kuin esimerkiksi joissain Euroopan maissa.

Hallituksen päätös on nostattanut Pakistanissa paljon kritiikkiä varsinkin lääkäreiltä.

”[Rajoitusten purkamisen jälkeen] maassa on ollut jyrkkä nousu tapauksissa ja kuolemissa”, Mirza Ali Azhar, Pakistan Medical Associationin pääsihteeri, sanoo puhelimessa maan suurimmasta kaupungista Karachista.

Hänen mukaansa todellinen tautitapausten lukumäärä saattaa olla jopa miljoona, sillä Pakistanin testauskapasiteetti on hyvin alhainen. Tämä tekee myös smart lockdown -taktiikan noudattamisesta vaikeaa.

Kuluvan viikon aikana ihmiset ovat rynnänneet ostoksille toreille ja kauppoihin lauantaina juhlittavaa ramadanin eid-päätösjuhlaa varten. Pakistanissa ei koskaan edes ollut täydellistä ulkonaliikkumiskieltoa, ja Azharin mukaan rajoituksia rikottiin jo alkuvaiheessa. ”Kun rajoituksia höllätään, ihmiset tulevat ulos. Sääntöjä ei kunnioiteta. Tämä on hyvin vaikea ja vaarallinen tilanne”, hän sanoo.

Pakistanissa tautitapaukset kasvavat nyt vauhdilla. Silti hallitus on purkanut rajoituksia ja ihmiset ovat lähteneet ulos eid-ostoksille. Kuva: MAIJA LIUHTO

Pakistanissa suurin osa ihmisistä asuu hyvin tiiviisti; pienissä tiloissa elää suuria perheitä, varsinkin slummeissa. Eristäytyminen on äärimmäisen vaikeaa, ja taudin leviämisen pysäyttäminen siksi lähes mahdotonta.

”Tulevien päivien tilanne tulee olemaan todella paha. Potilaiden määrä nousee, ja sairaaloissa on hyvin vähän kapasiteettia – esimerkiksi Karachissa on vain 70–80 koronapotilaille tarkoitettua paikkaa”, Azhar painottaa.

Noin 16 miljoonan asukkaan Karachi kuuluu Sindhin maakuntaan, johon tuodaan potilaita myös ympäröivistä maakunnista. Sindhin terveysministeri Azra Fazal Pechuho sanoi viikko sitten, että tehostetun hoidon sairaalapaikat ovat nyt loppumassa.

Tilanne ei näytä paljon lupaavammalta muuallakaan maassa: yli 220 miljoonalle ihmiselle on vain 4 000 hengityskonetta. Parituhatta lisää ollaan saamassa Kiinasta, ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on myös sanonut lähettävänsä määrittelemättömän määrän koneita, mutta se ei tule paljon vaikuttamaan lähtökohtaisesti surkeaan tilanteeseen. Jos terveydenhuolto romahtaa, asiantuntijat pelkäävät kuolinuhrien määrän olevan erittäin korkea.

Pakistan Medical Association on vaatinut hallitusta perumaan päätöksensä rajoitusten purkamisesta. Hallitus kuitenkin vakuuttelee, että Pakistan selviää kriisistä.

Baakh Nusrat on työskennellyt lääkärinä koronaviruspotilaita varten eristyskeskukseksi muutetussa Karachin Expo Centerissä maaliskuun lopusta lähtien. Keskukseen tulee lähinnä ulkomailta palanneita positiivisen testaustuloksen saaneita, jotka eivät pysty eristäytymään kotonaan. Tehohoitokapasiteettia keskuksessa ei ole.

”On sydäntä särkevää nähdä, miten ihmiset vain menevät ulos ja levittävät tautia. Olemme työskennelleet kuin hullut ”, hän sanoo puhelimitse. Tähän saakka keskus ei ole vielä täyttynyt potilaista, mutta Nusrat pelkää näin tapahtuvan eidin jälkeen.

Hänen kollegansa Karachin sairaaloissa kertovat kaikki samaa tarinaa: sairaalat ovat nyt täynnä. ”Tilanne on hyvin kriittinen. Uusia potilaita ei oteta, lääkärit sairastuvat eikä työvoimaa ole”, hän sanoo.

Nusrat itse sai neljä päivää sitten negatiivisen testituloksen.

”Emme suostuneet aloittamaan töitä ennen kuin kaikille oli tarpeeksi suojavarusteita”, hän kertoo.

Muualla tilanne ei ole yhtä hyvä. Sairaaloissa ympäri Pakistania on pula suojavarusteista ja satoja lääkäreitä ja sairaanhoitajia on sairastunut. Peshawarin suurimmassa sairaalassa koko gynekologinen osasto jouduttiin sulkemaan toukokuun alussa, sillä 29:llä henkilökunnan jäsenellä todettiin koronavirustartunta.

Pakistan Medical Associationin Azharin omassa sairaalassakin 10 prosenttia henkilökunnasta sai positiivisen testituloksen sen jälkeen, kun yhdellä potilaalla todettiin tartunta.

Terveydenhoitojärjestelmän parantamiseen keskittyvän Heartfile-järjestön tutkija Ammar Rashid arvostelee hallituksen päätöstä.

”Kun terveydenhuollon työntekijät alkavat kuolla, mitä hallitus tekee sitten? Heitä ei voi helposti korvata”, hän sanoo. ”Kun työvoima alkaa sairastua, tulee paljon suurempia häiriöitä. Toimitusketjut rasittuvat.”

Hallituksen ministerit ovat viitanneet Yalen yliopiston taloustieteilijöiden tutkimukseen, jonka mukaan rajoitusten aiheuttamat talousvaikutukset olisivat paljon pahempia kehitysmaissa kuin viruksesta seuraavat kuolemat. Tutkimuksen mukaan taudin leviämistä ei pysty samalla lailla pysäyttämään köyhissä maissa kuin esimerkiksi länsimaissa. Rashidin mielestä tutkimus, jota ei ole vertaisarvioitu, on monella tapaa ongelmallinen.

”Siinä ei ole katsottu sitä hintaa, joka tulee taudin pysäyttämättömästä leviämisestä, vaan pelkästään rajoituksiin liittyviä kustannuksia”, hän sanoo. ”Se on yksinkertaistavaa. Kuolinluvut perustuvat oletuksiin, ja tutkimus on tehty teollistuneiden maiden esimerkkien perusteella.”

Rashidin mielestä Pakistanissa hallituksen olisi mahdollista auttaa köyhiä selviämään rajoitusten aiheuttamasta kurimuksesta paremmin.

Monet rikkaat perheet ovat antaneet potkut kotiapulaisilleen koronaviruksen pelon vuoksi. Sharifullah Khan (oik.) on ollut onnekas ja saanut pitää työnsä. Kuva: MAIJA LIUHTO

”Lyhyt ja tehokas ulkonaliikkumiskielto pitäisi yhdistää sosiaaliturvan toimiin. Se on haastavaa, eikä Pakistan pysty tekemään, mitä Euroopassa on tehty. Mutta enemmän voitaisiin tehdä; on fiskaalisia ja monetaarisia toimenpiteitä, armeijan budjettia voitaisiin leikata. Tämä maa istuu valtavan varallisuuden päällä, jota ei hyödynnetä. Ei ole poliittista tahtoa.”

Imran Khanin hallitus on aloittanut käteisen jaon yhteiskunnan köyhimmille talouksille Ehsaas-ohjelman kautta, jonka on tarkoitus viedä Pakistania kohti hyvinvointivaltiota.

Koronaviruksen vuoksi nyt 35 prosenttia maan kotitalouksista on oikeutettu saamaan 12 000 rupian (noin 70 euroa) kerta-avustuksen. Monia on kuitenkin pudonnut ohjelman ulottumattomiin, sillä he eivät ole onnistuneet rekisteröitymään esimerkiksi lukutaidon puutteen vuoksi, tai heillä ei ole henkilökorttia. Kerta-avustus ei myöskään riitä ikuisuuksia.

Rashidin mukaan tärkeintä olisi saada tartuttavuusluku R0 alle yhden, mikä olisi voitu saavuttaa tehokkailla rajoituksilla ja testauksella. Hänen mielestä Yalen tutkimus virheellisesti olettaa, että rajoitukset jatkuisivat niin kauan, kunnes rokote löydettäisiin.

”Se ei ole mahdollista”, hän sanoo. ”Pahinta on purkaa rajoituksia juuri, kun tauti leviää nopeasti. Tässä on pohjimmiltaan kysymys johtajuuden epäonnistumisesta. Huonoimmat vastaukset kriisiin ovat olleet Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Johtajuudella on väliä.”

Pakistanin kaltaisten maiden olisi Rashidin mukaan hyvä katsoa esimerkiksi Nepalin tai Itä-Aasian maiden esimerkkiä.

”Nyt tilannetta on todella vaikea enää muuttaa. Se olisi ollut helppoa seurannan avulla. Mutta vielä on aikaa, kymmenettuhannet tapaukset ovat silti parempi kuin miljoonat, missä tulemme olemaan viikkojen päästä, jos hallitus jatkaa itsetuhoisella linjallaan.”

Islamabadissa taksia ajavan Muhammad Irfanin on ollut pakko lainata rahaa selvitäkseen taloudellisista ongelmistaan. Hänellä on vaimo ja neljä lasta huolehdittavinaan. Koronaviruksen vuoksi hänen tulonsa ovat kuihtuneet melkein täysin.

Muhammad Irfan ajaa taksia Islamabadissa. Hänen ansionsa ovat romahtaneet koronaviruksen vuoksi, ja hänen on täytynyt ottaa lainaa. Kuva: MAIJA LIUHTO

”Työ ei suju hyvin. Saan noin 400 tai 500 rupiaa (noin 2,30–2,90 euroa) päivässä ja senkin hyvin vaikeasti”, Irfan sanoo.

Aikaisemmin hän ansaitsi kolminkertaisesti. Rajoitusten höllentäminen ei ole vaikuttanut hänen työtilanteeseensa vielä mitenkään.

”Minä käyn ulkona pakon edestä. Mitä voin tehdä? Minun on huolehdittava taloudesta”, hän sanoo. ”Valtion pitäisi antaa meille elintarvikkeita, jotta voisimme pysyä kotona.”

Irfan istuu todennäköisesti lähes koko päivän paikallaan, odottaen turhaan asiakkaita. Kotiin on ehkä palattava tyhjin käsin.

”Kyllä minä pelkään virusta, mutta ei ole vaihtoehtoa. Minulla on lapsia”, hän sanoo.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat