Koronavirus sairastutti yli 400 samassa hoitolassa Pietarissa: tauti leviää tehokkaasti neuvostoajan ahtaissa suurlaitoksissa - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Venäjä

Koronavirus sairastutti yli 400 samassa hoitolassa Pietarissa: tauti leviää tehokkaasti neuvostoajan ahtaissa suurlaitoksissa

Sosiaali- ja terveysalan vanhojen massalaitosten purkaminen on jäänyt alkutekijöihin, kun rahaa on ohjattu etenkin puolustukseen ja tiedusteluun, arvostelee STM:n erityisasiantuntija Olli Kuukasjärvi.

Asukkaita tupakalla parvekkeella pietarilaisessa psykoneurologisessa internaatissa numero 10 toukokuun puolivälissä.

Julkaistu: 25.5. 2:00, Päivitetty 25.5. 6:12

Pietarissa lähes puolet yli tuhatpaikkaisen hoitolaitoksen asukkaista on sairastunut koronavirukseen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Fontanka-uutissivusto viime maanantaina.

Koronavirus on tarttunut 411 asukkaaseen psykoneurologisessa internaatissa, jossa asuu vanhuksia ja eri-ikäisiä ihmisiä, joilla on kehitysvamma tai kehityshäiriöitä. Laitoksen verkkosivun mukaan asukkaita on yhteensä 1 020.

Lisäksi internaatin 56 työntekijällä on todettu koronavirus, kirjoittaa Fontanka. Työntekijöistä on tähän mennessä tervehtynyt 20, asukkaista 70.

Koronaviruksen epäillään levinneen internaattiin kaupungin sairaaloista, jonne laitoksen asukkaita oli viety muiden sairauksien vuoksi. Heidät palautettiin takaisin internaattiin, kun koronavirustilanne paheni Pietarissa ja sairaala toisensa jälkeen pantiin karanteeniin.

Psykoneurologisen internaatin numero 10 asukkaille ei tiettävästi tehty ennen kotiuttamista koronatestejä.

Koronaviruksen epäillään levinneen internaattiin kaupungin sairaaloissa hoidossa olleiden, sittemmin hoitolaitokseen palautettujen potilaiden mukana.

Ensimmäiset koronatartunnat todettiin internaatissa huhtikuun toisella viikolla, mistä lähtien se on ollut karanteenissa. Samalla laitos pantiin tarkkailuun.

Heikoimmassa kunnossa olevat koronapotilaat vietiin ambulansseilla hoitoon kaupungin eri sairaaloihin sekä tilapäissairaalaksi muutettuun Lenekspo-messukeskukseen. Lievempää tautimuotoa poteneet jätettiin toipumaan internaattiin.

Fontankan haastatteleman laitoksen työntekijän mukaan koronavirus levisi nopeasti, koska sekä työntekijät että asukkaat ovat tiiviissä tekemisissä toistensa kanssa. Yhdessä huoneessa asuu jopa 16 ihmistä.

Koronavirukseen sairastuneita ei eristetty muista, vaan samassa huoneessa saattoi olla sekä koronapotilaita että niitä, joiden testitulos ei ollut vielä varmistunut.

Työntekijät joutuivat karanteeniin yhdessä laitoksen asukkaiden kanssa, mutta heillä ei ollut riittävästi suojavarusteita.

”Saimme puuvillaharsomaskeja ja hanskoja. Yksi maski vuorokaudeksi, koska niitä oli rajoitettu määrä”, työntekijä kertoi nimettömänä Fontankalle.

Suojavarusteisiin pukeutunut hoitaja internaatin puutarhassa.

Internaatin johtajan Ivan Verjovkinin mukaan laitoksessa ei ollut mahdollisuutta eristää sairaita. Hän sanoo Fontankalle noudattaneensa vain määräyksiä.

”Meillä oli ylilääkärin määräys tarkkailla koko laitosta. Meillä ei ollut oikeutta tehdä itsenäisiä päätöksiä. Päätöksiä tehdään vain kaupungin ylilääkärin määräyksestä”, Verjovkin kommentoi Fontankalle.

Johtajan mukaan yli puolella laitoksen koronapotilaista on taudin lievempi muoto ja osalla ei ole lainkaan oireita. Häntä ei hämmästytä koronapotilaiden suuri määrä.

”Miten näissä olosuhteissa voisi olla vähemmän sairastuneita? Meillä on huoneita oikealla ja vasemmalla. Yksi huone on kooltaan 48 neliötä, toinen 51 neliötä. Huoneissa voi olla 16–17 ihmistä”, Verjovkin sanoo.

”Olen sanonut jo kauan, että laitokset on välttämätöntä purkaa. Ne on rakennettu vanhan mallin mukaan. Ongelmaa ei ole vieläkään ratkaistu”, hän jatkaa.

Verjovkinin johtama internaatti Kollontainkadulla lähellä Laatokan asemaa on sairaalatyylinen rakennus pitkine käytävineen.

Pietarin psykoneurologisissa internaateissa asuu nykyisin yli 6 100 ihmistä, joista puolet kolmessa suurlaitoksessa. Ahtaissa laitoksissa tartuntataudit, kuten korona leviävät pahimmillaan tehokkaasti.

Pietarin sosiaalipolitiikan komitean alaisissa psykoneurologisissa internaateissa, vanhainkodeissa ja vammaisten lasten laitoksissa oli sen toukokuun puolivälissä ilmoittamien lukujen mukaan varmistunut 450 koronatartuntaa, joista ylivoimainen enemmistö internaatissa numero 10.

Pietarissa lähellä Laatokan asemaa sijaitsevassa hoitolaitoksessa on yli tuhat asukasta.

Sosiaali- ja terveysalan suuret laitokset ovat neuvostoajan perintöä, vaikka Venäjällä on ollut viime vuosina pyrkimys – ainakin puheissa – kohti pienempiä yksiköitä.

Suomen Pietarin-pääkonsulaatissa sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntijana työskentelevä Olli Kuukasjärvi on huomannut edistystä lastensuojelussa, kuten lastenkodeissa. Internaattien purkaminen on sen sijaan ollut vaikeaa.

”Internaatit ovat tietynlaisia säilytyspaikkoja. Asukkaat ovat hyvin kirjava joukko. Heille pitäisi löytää erilaisia erityisyksiköitä, mutta se on poliittinen kysymys ja vaatii rahaa”, Kuukasjärvi sanoo puhelimessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat eivät ole olleet viime vuosina Venäjän politiikassa tärkeysjärjestyksen kärjessä.

Perusterveydenhuollosta on lähinnä leikattu: supistettu henkilöstöä ja vähennetty hoitolaitosten määrää. Tilanne on vaikea varsinkin maaseudulla.

”Venäjällä on tällä vuosituhannella löytynyt aina varoja turvallisuusorganisaatioiden vahvistamiseen ja puolustuksen tarpeisiin, kun taas terveydenhuoltoa on optimoitu”, Kuukasjärvi arvostelee.

Internaattien karut olot ovat hyväntekeväisyysjärjestöjen tiedossa. Pietarissa toimii internaattien asukkaiden auttamiseen erikoistuneita kansalaisjärjestöjä, jotka ryhtyivät huhtikuussa evakuoimaan ihmisiä laitoksista.

Toistaiseksi ne ovat evakuoineet yli 30 ihmistä erilaisiin omiin pienempiin tiloihinsa, kertoi Fontanka perjantaina. Lisäksi epidemian alussa sukulaiset hakivat internaateista ja vanhainkodeista 152 läheistään.

Hoitolaitoksen asukkaiden käytössä olevat parvekkeet on suojattu verkoin.

Perspektivy-järjestön johtaja Svetlana Mamonova huomauttaa, että kansalaisjärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset, koska niillä on pulaa sekä rahasta että työntekijöistä.

”Yhdenkin ihmisen hakeminen internaatista on mielestämme tärkeää ja mahdollisuus pelastaa joku”, Mamonova sanoi Fontankalle.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat