Hongkongilaiset eivät ole kovin ylpeitä kiinalai­suudestaan, ja Peking yrittää muuttaa sen pakottamalla – pian voi joutua vankilaan, jos buuaa kansallislaululle - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|HS-analyysi

Hongkongilaiset eivät ole kovin ylpeitä kiinalai­suudestaan, ja Peking yrittää muuttaa sen pakottamalla – pian voi joutua vankilaan, jos buuaa kansallislaululle

Hongkongissa ja Kiinassa vireillä olevat lakihankkeet voivat uhata hongkongilaisten ilmaisunvapautta. Odotettavissa on kiihtyviä mielenosoituksia, kirjoittaa HS:n Pekingin-kirjeenvaihtaja Katriina Pajari.

Mielenosoittajat osallistuivat syyskuussa demokratiaa ajavaan Glory to Hong Kong -laulutilaisuuteen kauppakeskuksessa Hongkongissa.

Julkaistu: 26.5. 20:27

Tämä viikko on monen hongkongilaisen nuoren näkökulmasta hirveä. Hongkongin lainsäädäntöneuvosto käsittelee kansallislaululakia keskiviikkona, ja torstaina Kiinan kansankongressi äänestää turvallisuuslaeista Pekingissä.

Jos pitäisi ennustaa, ei vaadi erityisiä kykyjä nähdä levottomuuksia loppuviikosta.

Molemmat käsittelyssä olevat lait ovat myrkkyä monelle hongkongilaiselle.

Viime vuoden tammikuussa esitelty laululaki tekee Kiinan kansallislaulun pilkkaamisesta ja versioinnista rikollista toimintaa. Lakihahmotelmassa Vapaaehtoisten marssi -kansallislaulun loukkaamisesta, pilkkaamisesta tai väärinkäytöstä voi saada 50 000 Hongkongin dollarin eli noin 5 900 euron sakot tai kolmen vuoden vankeustuomion.

Kiinan kansallislaululle buuaamisesta on syntynyt perinne Hongkongissa esimerkiksi jalkapallo-otteluiden yhteydessä. Pian se on rangaistava teko.

Jos laki etenee kuten Hongkongin hallinto sitä ajaa, se voitaisiin hyväksyä lopullisesti kesäkuussa.

Lokakuussa mielenosoittajat repivät Kiinan lipun alas tangosta ja polttivat sen Hongkongissa.

Kiisteltyjen turvallisuuslakien ytimessä on vallankumouksellisen liikehdinnän, ulkomaisen vaikuttamisen ja terrorismin kieltäminen Hongkongissa, joka on Kiinan erityishallintoalue. Ongelma on se, että monet pelkäävät Pekingin käyttävän lakeja hyväkseen rajoittaakseen Hongkongin ilmaisun ja mielipiteen vapautta.

Manner-Kiinassa on jo nähty, että jo pelkästään puoluekriittisten somepäivitysten teko voidaan tulkita valtion vastaiseksi teoksi.

Mielenosoittajien tarmoa lisää se, että Hongkongin johto on suhtautunut myönteisesti lakeihin.

Tiistain lehdistötilaisuudessaan hallintojohtaja Carrie Lam vakuutti, että turvallisuuslaeilla on kaupungin asukkaiden tuki, mutta protesteilla mielenosoittajat haluavat osoittaa, että se ei ole aivan totta.

Kun laululakia käsiteltiin aiemmin, demokratiamieliset päättäjät ajautuivat käsirysyyn Peking-mielisten kanssa.

Demokratiapoliitikko Lam Cheuk-ting kannettiin ulos istuntosalista 18. toukokuuta kun kansallislaululaista tuli päättäjien keskuudessa riitaa.

Sunnuntaina Hongkongissa tuhannet ihmiset osallistuivat mielenosoituksiin, jotka kärjistyivät yhteenottoihin ja pidätyksiin. Keskiviikolle odotetaan uusia protesteja. Demokratiaryhmät ovat kutsuneet ihmisiä koolle ja kehottaneet kansaa yleislakkoon.

Oletettavaa on myös, että poliisi vastaa kaikkiin mielenilmauksiin voimakkaasti, sillä koronavirusrajoitukset ovat yhä voimassa ja kieltävät yli kahdeksan ihmisen kokoontumiset.

Mielenosoittajat vastustavat sekä turvallisuuslakeja että kansallislaululakia. He näkevät, että molemmissa lakialoitteissa on sama päämäärä: Kiina haluaa puuttua Hongkongin asioihin yhtä tiukemmin.

Hallintojohtaja Carrie Lam puhui medialle tiistaina.

Hallintojohtaja Lam vakuutti, että lainmuutokset eivät poista ihmisten oikeuksia osoittaa mieltään ja ilmaista mielipidettään.

Olemme erittäin vapaa yhteiskunta, Lam sanoi. ”Joten toistaiseksi ihmisillä on vapaus sanoa, mitä he haluavat sanoa.”

Monet takertuivat Lamin valitsemaan ilmaisuun ”for the time being”. Toistaiseksi.

Jos taas saa ennustaa: Jos keskiviikon mielenosoituksista tulee rajut, Manner-Kiinassa sitä tullaan käyttämään välittömästi perusteluna sille, miksi Pekingin on otettava Hongkongin tilanne haltuun ja säädettävä kiistellyt turvallisuuslait pikimmiten.

Laulaminen on ollut tärkeä osa Hongkongin nyt jo vuoden jatkuneita mielenosoituksia.

Uutiskuviin päätyvät usein otokset, joissa näkyy kyynelkaasua, mellakkapoliiseja ja mustiin pukeutuneita mielenosoittajia kaasunaamareissaan.

Sateenvarjot ovat olleet mielenosoittajien tunnuksia vuoden 2014 suurmielenosoituksista asti.

Siltä mielenosoituksissa näyttääkin, mutta yhtä lailla rauhalliset mielenilmaukset ovat yhä hongkongilaisille tyypillisiä.

Ihmiset kokoontuvat marsseille, lounastuntien mielenosoituksiin tai kauppakeskuksiin laulamaan Glory to Hong Kongia. Internetin keskustelupalstalla tehdystä mielenosoittajien hymnistä on tullut mielenosoitusten symboli. Sen tekijät eivät uskalla puhua aiheesta omilla nimillään tai kasvoillaan, koska pelkäävät seurauksia.

Laulu julkaistiin elokuussa 2019, ja sen päätekijänä toimi nimimerkki ”Thomas dgx yh”.

Jotkut ovat toivoneet mielenosoittajien tunnuslaulusta jopa Hongkongin kansallislaulua, mutta realismin nimissä niin tuskin missään tapauksessa tapahtuu.

Sen sijaan Kiinan kansallislaulu soi Hongkongin paikallisilla tv-kanavilla joka ilta.

Kiinan tavoitteena on kansallistunteen nostattaminen Hongkongissa. Pekingiä huolettaa, että varsinkin nuorista hongkongilaisista suuri osa ei koe olevansa kiinalaisia.

Siksi se ajaa laululakia. Siksi Hongkongin kouluissa isänmaallisuuskasvatus on pakollista.

Viime kesäkuussa Hongkongin yliopiston vuosittaisessa kyselytutkimuksessa kysyttiin, kokeeko vastaaja olevansa ylpeästi Kiinan kansalainen. Vastaajista 71 prosenttia vastasi ”ei” ja 27 prosenttia vastasi ”kyllä”. 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä 90 prosenttia vastasi ”ei”.

Turvallisuuslakien vastustajat kantoivat Nalle Puhin kuvalla varustettuja kylttejä viikonloppuna Kiinan yhteystoimiston lähistöllä sunnuntaina. Puh symboloi Kiinassa presidentti Xi Jinpingiä.

Vielä 2000-luvun taitteessa monet Hongkongissa asuvat kokivat olevansa sulavasti molempia. Viime vuosien poliittinen kehitys Hongkongissa on saanut aikaan tarpeen erotella identiteetit. Mitä suljetumpaan suuntaan Kiina menee, sitä useampi kokee tarvetta korostaa identiteettinsä olevan toisenlainen.

Politiikan tutkija Brian C.H. Fongin linjauksen mukaan Peking aloitti hongkongilaisten kiinalaistamisen toden teolla vuonna 2009.

Hongkongin poliittisia gallupeja 16 vuoden ajalta tutkineet tutkijat H. Christoph Steinhardt ja Linda Che-lan Li tulivat johtopäätökseen, että hongkongilaisista ei ole niinkään tullut enemmän hongkongilaisia – vaan vähemmän kiinalaisia.

Siksi kansallislaululle buuataan.

Kiinan kommunistinen puolue sai pahan iskun globaaliksi pandemiaksi yltyneestä koronaviruskriisistä. Se tekee Kiinasta arvaamattoman, suomalaiset Kiina-asiantuntijat totesivat HS:lle maaliskuussa.

Kovenevat otteet Hongkongissa ovat siitä yksi todiste. Haavoittuneella, satavuotisjuhliinsa valmistautuvalla puolueella on tarve näyttää ja käyttää voimaansa.

Mielenosoittaja heilutti Hongkongin itsenäistymistä kannattavaa lippua sunnuntaina.

Tutkija Brian Fong kirjoittaa tuoreessa The Diplomatin artikkelissa, että jos Kiina saa läpi nationalistiset tavoitteensa Hongkongissa, luvassa on todennäköisesti entistä laajempia vastaavia toimia esimerkiksi Etelä-Kiinan merellä ja Taiwanissa. Se olisi askel kohti suurvaltojen kylmää sotaa.

Viime viikolla Kiina-asiantuntija Sari Arho Havrén arvioi HS:lle samaa. Kiinan mielestä Hongkongin asiat ovat Kiinan sisäisiä asioita. Jos ja kun Yhdysvallat puuttuu tilanteeseen, se jäädyttää maiden välisiä suhteita entisestään.

Pitkin kevättä Peking on pyrkinyt jatkuvasti korostamaan eri tavoin, että Hongkong on osa isoa Kiinaa ja piste.

Tuorein esimerkki on tiistailta, kun Hongkongissa olevien Kiinan kansanarmeijan joukkojen komentaja Chen Daoxiang totesi, että armeija on valmis turvaamaan päättäväisesti Kiinan kansallista turvallisuutta ja suvereniteettia.

Mitä enemmän Peking yrittää pakkokeinoin kiinalaistaa Hongkongia, sitä rajummin iso osa erityishallintoalueen asukkaista – erityisesti nuorista – haluaa puolustaa omaa elämäntapaansa.

Juuri tämä tekee Hongkongin kevään ja kesän ennustamisesta helppoa. Myrskyvaroitus on jo annettu.

HS-analyysi|Maailmaa runteleva pandemia tekee Kiinasta entistä arvaamattomamman – ja sen kannalta erityisen huonoa on, jos joku kuuluisuus kuolee virukseen

Hongkong|Tuhannet osoittivat mieltään Hongkongissa Kiinan kaavailemaa turvallisuuslakia vastaan – Ainakin 180 ihmistä otettiin kiinni

Hongkong|Ex-hallintojohtaja: Hongkongiin saatetaan perustaa kiinalainen turvallisuus­palvelu

Kiina|Hongkongin loppu? Kiina otti käyttöön historiallisen kovat keinot, ja se voi lopulta jakaa maailmaa entistä enemmän kahtia

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat