Mongolia tekee tälläkin viikolla kaiken toisin.
Kun useat maat Suomesta Japaniin purkavat koronaviruspandemian vuoksi asetettuja rajoituksia, Mongolian pääministeri Uhnaagiin Hurelsuh ilmoitti maan poikkeustoimien pysyvän voimassa, kunnes rokote keksitään ja saadaan jakeluun myös Mongoliassa.
Jo nykymääräyksillä Mongolian koulut ja päiväkodit pysyvät kiinni syyskuuhun asti, kasvosuojat ovat pakollisia, alle 12-vuotiaat lapset eivät pääse kauppoihin ja ravintoloihin ja kaikenlaiset konferenssit sekä mielenosoitukset on kielletty, kertoo esimerkiksi uutistoimisto AFP.
Pääministerin linja voidaan tietysti haastaa parlamenttivaaleissa, jotka aiotaan pitää suunnitellusti 24. kesäkuuta. Mutta jos linjaa tarkastelee vain tartuntojen ja viruksen aiheuttamien kuolemantapausten osalta, Mongolia on menestys.
Yksikään mongolialainen ei ole kuollut viruksen aiheuttamaan covid-19-sairauteen ja tartuntoja oli rekisteröity tiistaihin mennessä vain 141.
Nekin oli diagnosoitu maahantulon yhteydessä. Taudin ei tiedetä siirtyneen Mongoliassa yhdeltä ihmiseltä toiselle yhtään kertaa.
Tilastoinnissa on tietysti ongelmansa myös Mongoliassa, mutta maan poikkeustoimien ajoituksen perusteella luvut voivat jopa pitää paikkansa.
Ilmakuva 1,5 miljoonan asukkaan Ulan Batorista syyskuussa 2019.
Eristyneisyys ei pelastanut Mongoliaa, sillä pääkaupunki Ulan Bator on Helsinkiä suurempi 1,5 miljoonan asukkaan urbaani keskus. Pääkaupungista on yleensä päivittäin lentoja esimerkiksi viruksen ilmaantumispaikkaan Kiinan Wuhaniin.
Mutta ajoitus pelasti. Mongolia neuvotteli Kiinan ja Maailman terveysjärjestön kanssa jo tammikuussa ja otti kaikki ohjeet vakavasti. Heti, kun viruksen oli vahvistettu tarttuneen Kiinassa ihmisestä ihmiseen, se ryhtyi toimenpiteisiin.
Koulut suljettiin 27. tammikuuta ja samalla aloitettiin kasvosuojien ja muun suojavälineistön tehohankinnat ja valmistus. Mongolian kansalaisia lennätettiin Wuhanista ja vähitellen muualtakin takaisin kotimaahan, mutta esimerkiksi Suomesta poiketen jokainen maahan palaava asetettiin ensin kahden ja myöhemmin kolmen viikon karanteeniin.
Myös lento- ja muut liikennerajoitukset muista maista asetettiin varsin nopeasti voimaan. Helmikuussa näin tapahtui Koreoiden ja Japanin suhteen.
Maaliskuun 10. päivä Mongolia vahvisti ensimmäisen tartunnan. Kyseessä oli ranskalainen, joka oli saapunut maahan junalla Moskovasta.
Tähän koko koneisto oli valmistautunut jo viikkoja. Niinpä Mongolia eristi tartunnalle altistuneet karanteeniin, sulki kaiken lento-, juna- ja autoliikenteen sekä kauppoja määräajaksi ja desinfioi laajoja alueita, joissa viruksen katsottiin voineen päästä leviämään.
Tartuntaketju tukahtui nopeisiin toimenpiteisiin. Muut tartunnat on havaittu pääosin rajatarkastusten yhteydessä asetetuissa karanteeneissa, joten vaara viruksen leviämisestä itse Mongolian sisällä on ollut vähäinen.
Se ei estänyt Mongoliaa tekemästä tässä kuussa harjoitusta, jossa osa Ulan Batorin pääkaupungista eristettiin päiväksi, jotta kaikki sujuisi hyvin mahdollisessa tositilanteessa. Harjoitukseen osallistui 3 500 viranomaista ja se vaikutti 150 000 ihmisen arkeen.
Mongolian menestys virustorjunnassa alkaa vähitellen kerätä myös kansainvälistä huomiota. Esimerkki löytyy äskeisestä Medium-julkaisun kolumnista tämän linkin takaa.
Lääkintähenkilökuntaa massiivisessa koronavirusharjoituksessa Mongolian pääkaupungissa Ulan Batorissa 7. toukokuuta. Tarkoitus oli simuloida tilannetta, jossa osa pääkaupungista eristetään koronaviruspandemian vuoksi.
Mongolialla on edelleen suuret ongelmansa. Bruttokansantuotteeltaan maa on Armenian ja Ruandan välissä. Terveydenhuolto on parhaimmillaan korkeatasoista, mutta monilla alueilla tehokasta hoitoa voi pandemian iskiessä olla vaikea saavuttaa.
Poliittisesti Mongoliaa on pidetty demokratian kehtona Kiinan ja Venäjän välissä, joskin viime vuonna Mongoliassa koettiin vaikeahko perustuslaillinen kriisi ja korruptioepäilyt ovat raastaneet maata tänäkin vuonna.
On pelättävissä, että entinen sambopainija ja mestarijudoka Haltmaagiin Battulga yrittää kahmia maan presidenttinä itselleen lisää valtaa tänäkin vuonna, mutta ainakin toistaiseksi Venäjän ja Kiinan presidenttien antama esimerkki ei ole hänen tapauksessaan toiminut.
Tämän vuoden edetessä tiukka koronalinja voi myös aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, jotka nopeammilla rajoitusten purkamisella voisi osin välttää.
Silti Mongolia on ainakin nämä kuukaudet ollut tilanteessa, josta moni muu maa pystyy vain haaveilemaan: tartuntaketjut pystytään ainakin toistaiseksi jäljittämään ja tukahduttamaan.
Kun Mongolian päätoimet pandemian aikaan ovat olleet ajanmukaisempia kuin kehittyneimmissä länsimaissa, diplomatiassa on pystytty harjoittamaan myös perinteisiä menoja.
Helmikuussa Mongolian presidentti kiirehti Kiinaan osoittamaan solidaarisuuttaan naapurimaan ponnisteluille ja ilmoitti Mongolian lahjoittavan pandemiasta pahemmin kärsineelle Kiinalle 30 000 lammasta hyvän tahdon eleenä. Jo sitä ennen Mongolia oli lahjoittanut yli 180 000 euroa Kiinalle virustorjuntaan, Mongolian pääministeri lisäsi.
Kiinan presidentti Xi Jinping kiitti Mongolian presidenttiä avusta – ja lampaista – korostetun ystävällisesti lehdistötilaisuudessa, jonka videoinnista voit nähdä pätkän tämän linkin takaa.
