Twitter tarkisti ensimmäistä kertaa Trumpin faktat, mutta antaa presidentin yhä myös valehdella - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|HS-analyysi

Twitter tarkisti ensimmäistä kertaa Trumpin faktat, mutta antaa presidentin yhä myös valehdella

Twitter-presidentti Trump syyttää sosiaalista mediaa konservatiivien syrjinnästä. Syytöksellä on pitkät juuret.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pitää Twitteriä tärkeänä viestintävälineenä. ”Ilman tviittejä, en olisi tässä”, Trump kertoi Financial Times -lehdelle vuonna 2017.

Julkaistu: 27.5. 15:19, Päivitetty 27.5. 16:27

Keskiviikkoyönä Twitter teki ensi kertaa sen, mitä toimittajat ja kansalaiset ovat tehneet vuosia: tarkisti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin faktat.

Yhdysvalloissa on viime viikkoina keskusteltu kiivaasti siitä, miten ensi syksyn vaalit järjestetään, jos koronavirusepidemia jyllää maassa vielä marraskuussa. Yhdeksi ratkaisuksi nähdään kirjeäänestyksen laajentaminen.

Trump väitti tiistaina Twitterissä, että postitse äänestäminen johtaa merkittävään vaalivilppiin. Väite ei ole historian valossa tosi, eikä se ole uusi. Trump on pitkään lietsonut epäluuloa vaalijärjestelmää kohtaan.

Samassa yhteydessä Trump väitti, että Kalifornian osavaltiossa äänestyslipukkeet lähetetään myös niille, joilla ei ole äänioikeutta. Tämä ei ole totta.

Uutta oli se, että tviittien alle ilmestyi sininen huutomerkki ja pienellä präntillä sanat: Hanki faktat kirjeäänestyksestä. Linkin klikkaaminen johtaa esimerkiksi CNN-kanavan ja Washington Post -lehden uutisiin siitä, mikä Trumpin väitteissä on pielessä.

Sininen huutomerkki Yhdysvaltain presidentin tviitin alla on viimeisin askel kiistelyssä sosiaalisen median yhtiöiden vastuusta ja vallasta.

Keskustelu räjähti Yhdysvaltain edellisten presidentinvaalien jälkeen, jolloin venäläisten trollien sosiaalisessa mediassa levittämän propagandan epäiltiin vaikuttaneen vaalitulokseen. Vaikuttiko vai ei, sitä on mahdoton aukottomasti todistaa.

Tapahtui täyskäännös. Sosiaalisen median yhtiöt muuttuivat demokratian sankareista konniksi.

Yhtiöt, jotka haluaisivat näyttää neutraaleilta alustoilta, vedettiin mukaan politiikkaan. Trumpin vastustajien mielestä yhtiöt toimivat presidentin ja äärioikeiston propagandakanavina. Hänen kannattajansa, varsinkin äärioikealla, taas ajattelevat, että sisällön poistaminen tai valheiden merkitseminen on sensuuria.

Twitterin toimitusjohtaja Jack Dorsey todisti kongressissa syyskuussa 2018.

Facebookin perustaja Mark Zuckerberg ja Twitterin toimitusjohtaja Jack Dorsey päätyivät lainsäätäjien grillattaviksi siitä, miten heidän yhtiönsä taistelevat valheita ja propagandaa vastaan.

”Twitter on sitoutunut parantamaan julkisen keskustelun terveellisyyttä, avoimuutta ja sivistyneisyyttä”, Dorsey sanoi todistaessaan kongressissa vuonna 2018.

Jokainen Twitteriin joskus eksynyt hymähtänee väitteelle.

Eksyneitä on vähemmistö amerikkalaisista. Pew-tutkimuskeskuksen viimevuotisen kyselyn mukaan noin viidennes yhdysvaltalaisista kertoo käyttävänsä Twitteriä. Määrä on pieni verrattuna YouTubeen tai Facebookiin, joita käyttää noin 70 prosenttia kansasta.

Twitterin käyttäjät ovat nuorempia, koulutetumpia ja varakkaampia kuin väestö keskimäärin. Kuusi kymmenestä kertoi kannattavansa demokraatteja, kun koko väestöstä osuus oli 52 prosenttia.

Lyhyesti: Trump on Twitterissä vieraalla maalla. Silti hän osaa käyttää palvelua taitavasti niin, että se luo otsikoita ja sytyttää sekä hänen kannattajiaan että vastustajiaan.

”Ilman tviittejä, en olisi tässä”, Trump kertoi Financial Times -lehdelle vuonna 2017. ”En tarvitse valemediaa.”

Trumpin vihollisekseen väittämä perinteinen media kuitenkin usein välittää presidentin viestit niillekin, jotka eivät käytä Twitteriä.

Trumpin faktojen tarkistaminen on kokopäivätyötä, eikä Twitter aio jatkossakaan puuttua presidentin kaikkiin valheisiin.

Viime viikolla yhtiön toimitusjohtaja Dorsey sai kirjeen Timothy Klausutisilta, jonka vaimo kuoli sydänsairauteen vuonna 2001. Vaimo työskenteli silloisen kongressiedustajan, nykyisen televisiokasvon Joe Scarboroughin avustajana.

Scarborough on Trumpin pitkäaikainen kiistakumppani. Viimeksi eilen presidentti levitti Twitterissä salaliittoteoriaa, jonka mukaan Scarborough olisi murhannut Klausutisin vaimon.

Leski pyysi Twitteriä poistamaan Trumpin tviitit, joiden hän kertoi häpäisevän vaimonsa muistoa. Twitter kieltäytyi pahoitellen.

Presidentin faktojen tarkistaminen vie teknologiayhtiötä lähemmäksi kustantajia ja julkaisijoita, jotka tekevät jatkuvasti päätöksiä siitä, mitä julkaisevat ja mitä eivät.

Muutos vaatinee harjoittelua. Wall Street Journal -lehden mukaan Twitter antoi faktantarkistuksessaan alkuun sekavia tietoja kirjeäänestyksestä. Korjausta muutettiin. Perinteisessä mediassa sitä kutsuttaisiin oikaisuksi.

Trump reagoi Twitterin faktantarkistukseen syyttämällä yhtiötä sekaantumisesta ensi syksyn presidentinvaaleihin ja sananvapauden tukahduttamisesta.

”Puolueellisten valeuutismedian ’faktantarkistajien’ kanssa liittoutuminen on savuverho, jonka on tarkoitus antaa Twitterin ilmiselvälle poliittiselle taktiikalle valheellista uskottavuutta”, Trumpin vaalikampanjan päällikkö Brad Parscale kirjoitti lausunnossaan.

Trump ja muut konservatiivit ovat pitkään syyttäneet Piilaakson jättejä konservatiivisten mielipiteiden syrjinnästä.

”Radikaali vasemmisto pitää Facebookia, Instagramia, Twitteriä ja Googlea täydessä komennossaan ja kontrollissaan”, Trump tviittasi toukokuun puolivälissä.

Se on paksu väite presidentiltä, jolle Twitter on tärkein viestintäkanava.

Siitä, että teknologiajätit syrjisivät konservatiiveja ei ole uskottavaa tutkimusnäyttöä. Väite on vanha. Hollywood ja lehdistö ovat saaneet kuulla vastaava syytöksiä konservatiivien taholta vuosikymmeniä.

Vuoden 2020 versio tästä on konservatiivisen mediamogulin Rupert Murdochin omistaman iltapäivälehden New York Postin keskiviikon kansi, jossa Trumpin suun eteen on lätkäisty Twitterin logo.

Pressa raivoissaan, kun Twitter luokittelee hänet ”valeuutiseksi”, lööpissä lukee.

Iltapäivälehden kansi keskiviikkona.

Sensurointisyytöksiin vastataan usein, että kyse on yksityisistä yhtiöistä, jotka saavat vapaasti päättää, mitä julkaisevat ja mitä eivät. Se kuuluu sananvapauteen.

Trump on jo pitkään vähintään leikitellyt ajatuksella, että hänen hallintonsa puuttuisi jotenkin teknologiayhtiöiden väitettyyn konservatiivisten mielipiteiden syrjintään.

Politico-lehti uutisoi viime vuonna, että Valkoisessa talossa kiersi luonnos asetuksesta, joka jollakin keinoin puuttuisi asiaan. Viime viikolla Wall Street Journal kertoi lähteisiinsä vedoten, että Trump suunnittelisi perustavansa paneelin tutkimaan väitettyä sensuuria.

Keskiviikkona presidentti uhkasi, että republikaanit pyrkivät joko sääntelemään sosiaalista mediaa tai sulkemaan alustat kokonaan, koska ne hiljentävät konservatiivien äänet. Uhkauksensa presidentti esitti Twitterissä.

Perinteisesti republikaanit ovat olleet sääntelyä vastaan. Presidentti Ronald Reagan vastusti 1940-luvulla voimaan tullutta reiluusdoktriinia, joka määräsi televisio- ja radiokanavia kuulemaan vastakkaisia näkemyksiä.

”Tällainen sisältöihin perustuva sääntely liittovaltion taholta on mielestäni perustuslain ensimmäisen pykälän takaaman sananvapauden vastaista”, Reagan sanoi vuonna 1987, kun doktriini kumottiin.

Runsaat kolmekymmentä vuotta kumoamisen jälkeen amerikkalaisten mediankäyttö on voimakkaasti jakautunut sen mukaan, mitä puoluetta he kannattavat. Ensin räjähti konservatiivisen puheradion suosio. Se taas innosti Rupert Murdochia kaapelitelevisiokanava Fox Newsin perustamiseen vuonna 1996.

Uuden kanavan aloittaessa New York Times -lehti uutisoi, että uusi kanava pyrkii reiluuteen, ilman puolueellisuutta. Olihan kanavan motto Reilu ja tasapainoinen.

”Miten mantra tarkalleen vaikuttaa Foxin uutisoitiin, jää nähtäväksi”, lehti kirjoitti 24 vuotta sitten.

Pew-tutkimuskeskuksen mukaan vuonna 2020 kolme neljästä konservatiivisesta republikaaneista luottaa Foxin uutisointiin. 77 prosenttia liberaaleista demokraateista ei luota.

Keskustelu sosiaalisen median tasapainoisuudesta ja säännöistä on viimeisin osa pitkää ketjua. Vuonna 1949 säädetty reiluusdoktriini ei kelpaa internet-ajan sääntelyn malliksi, mutta se muistuttaa siitä, että uudet viestintäkanavat johtavat aina uusiin taisteluihin siitä, mitä saa sanoa, kuka saa sanoa ja kenen ääni kuuluu.

Korjaus 27.5.2020 kello 16.26: Twitterin toimitusjohtajan etunimi on Jack, ei Mark.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat