Virusdataa tarjoava Worldometer nousi tärkeäksi globaaliksi lähteeksi, mutta kuinka luotettava on sivusto joka ei kerro perustajistaan mitään? - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|HS-analyysi

Virusdataa tarjoava Worldometer nousi tärkeäksi globaaliksi lähteeksi, mutta kuinka luotettava on sivusto joka ei kerro perustajistaan mitään?

Kun Worldometer-sivusto hakkeroitiin, Vatikaanissa oli 800 000 virukseen kuollutta mutta vain 800 asukasta. Ilman hakkereitakin sivuston tiedot ovat toistuvasti osoittautuneet epätarkoiksi ja virheellisiksi. Siksi Helsingin Sanomat ei jatkossa käytä uutisonnissaan Worldometeria ainoana lähteenä.

Kuvakaappaus Worldometerin verkkosivulta.

Julkaistu: 28.5. 9:23

Talvella ja sen jälkeen maailma oppi melko nopeasti tiedontarpeessaan seuraamaan kahta sivustoa: Johns Hopkinsin yliopiston datakarttaa ja Worldometers-sivustoa.

Niitä seuraavat myös auktoriteetit, joihin luotetaan. Kaikki, joita arkemme mullistanut koronavirus kiinnostaa.

Huhtikuun lopussa Espanjan pääministeri Pedro Sánchez kertoi, että Espanja on yksi maailman maista, joissa tehdään kaikkien eniten koronavirustestejä. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen kattojärjestö OECD:n mukaan Espanja oli testien määrässä sijalla kahdeksan.

”Tänään olemme löytäneet toisen tutkimuksen Johns Hopkinsin yliopistolta, joka luokittelee meidät viidenneksi testaamisen kokonaismäärässä”, Sanchez sanoi 28. huhtikuuta.

Sanchezia lainaavan yhdysvaltalaisen CNN-kanavan mukaan asiassa oli pari pientä muttaa. Ensinnä: OECD:n tilastot olivat väärässä. Toiseksi: Johns Hopkinsin tutkimusta ei ollut olemassa. Vielä kuun puolivälissä Espanjan terveysministeri Salvador Illa puolusti pääministerin puheita, kertoi paikallinen Economía Digital. Nyt lähde ei ollut enää Johns Hopkins tai OECD. Se oli Worldometer.

Sen täytyy olla luotettava koska Johns Hopkinsin yliopistokin käyttää sen tietoja, sanoi terveysministeri Illa.

Tieto Espanjan testausvolyymista maailman viidentenä tosiaan löytyi Worldometerin sivuilta mainittuna huhtikuun ajankohtana. Samalla kävi CNN:n mukaan ilmi myös se, mitä vikaa Worldometerin esittämässä luvussa oli. Se sisälsi sekä oireileville tehdyt koronavirustestit että jo toipuneille tehdyt vasta-ainetestit.

Mikäli muiden maiden osalta kerrotaan vain oireileville tehdyt testit, data ei ole vertailukelpoista. Se ei ole varsinaisesti väärin, mutta kyse ei ole samasta asiasta.

Mikä Worldometer-sivusto oikeastaan on?

Se on selkeä ja ketterä. Käyttöliittymä tuntuu kivalta. Sivusto vaikuttaa päivittyvän usein ja tehokkaasti ja näyttää luotettavalta. Worldometer kertoo itse sivuillaan, että sen dataan luottavat ”Britannian, Pakistanin, Sri Lankan, Vietnamin ja Thaimaan hallitukset sekä Johns Hopkinsin yliopisto, Britannian yleisradio BBC, Financial Times, The New York Times ja monet muut.”

Suomessa Worldometeria ovat käyttäneet lähteenä ainakin Suomen Tietotoimisto, Yleisradion uutiset ja myös Helsingin Sanomat.

Toukokuun alkupuolella arvovaltainen, lähes satavuotias brittilehti The New Statesman kertoi Worldometerin taustoista. Pian perässä seurasi amerikkalaiskanava CNN.

Kumpikin löysi jäljille verkkotietosanakirja Wikipedian kautta. Sitä editoivat ihmiset olivat huomanneet, että Worldometerin kertomissa tiedoissa oli toistuvasti epätarkkuuksia. Niihin ei voinut luottaa, ja lopulta Wikipedian editoijat päättivät, ettei Worldometerin tietoja hyväksytä Wikipedia-artikkelien lähteiksi.

Worldometerin perusti vuonna 2004 venäläinen Andrey Alimetov, joka oli vasta muuttanut Yhdysvaltoihin ja saanut ensimmäisen työpaikkansa IT-alalla. New Statesmanille Alimetov kertoi toukokuussa, että perusti sivuston kokeilumielessä: se oli leikkiä javascript-ohjelmointikielellä.

Noin vuodessa sivusto oli saavuttanut aseman, jossa sillä oli noin vajaat 30 000 kävijää päivässä. Mutta sivuston ylläpito alkoi käydä Alimetoville hosting-maksujen takia liian kalliiksi, joten hän myi teoksensa Ebay-sivustolla vajaan 2 000 euron hintaan.

Vuonna 2013 Alimetov huomasi, että Reddit-sivusto oli ottanut Worldometerin esiteltäväkseen. Alimetov otti Worldometerin ostaneeseen mieheen yhteyttä onnitellakseen tätä. Alimetov on jakanut sähköpostit CNN:lle.

Ostaja kiitteli ja kertoi, että tarkoitus oli ollut alunperin ohjata Worldometerin kautta liikennettä hänen muille sivuilleen. Muut liiketoimet eivät kuitenkaan olleet sujuneet odotetusti, joten ostaja nimeltä Dario Pasqualino oli päättänyt keskittyä Worldometeriin.

Nyt tarvitsisi enää tietää, kuka on Dario Pasqualino.

Pasqualino on merkitty johtajaksi Dadax-niminen yritykseen. Dadax kertoo sivuillaan vastaavansa Worldometerista, mutta muuta sisältöä sivuilla ei ole. Yhtiön logoa ei löydy muualta verkosta kolmea yleisintä kuvahakukonetta käyttämällä.

Dadaxin kotipaikaksi on aiemmin merkitty Yhdysvaltojen Delawaressa sijaitseva postilokero-osoite. Delaware tunnetaan osavaltiolaeista, jotka sallivat yrityksen perustamisen ilman henkilötietoja. Myös verotus on kevyttä, jopa olematonta.

Yksi Dadax-niminen yhtiö löytyy Kiinasta. He ovat kuitenkin lisänneet Linkedin-profiiliinsa tiedon, ettei heillä ole mitään tekemistä Worldometerin kanssa.

CNN:lle Pasqualino tai kukaan muukaan ei vastannut Worldometerin sivujen yhteydenottolomakkeen kautta. Italiassa asuva samanniminen ihminen, jolla on sama syntymäaika kuin Dadaxin johtajalla, ei myöskään vastannut CNN:n yhteydenottoihin.

Worldometer viittaa sivuillaan hankkeeseen nimeltä Real Time Statistics Project. Googlesta hakemalla löytyy Real Time Statistics -verkkosivu, jossa on yhtä vähän tietoa kuin Dadax-yhtiön sivuilla.

Toukokuun 26. päivänä Amazonin omistama kävijämäärämittari Alexa listasi Worldometerin maailman 64. vierailluimmaksi verkkosivustoksi. Helmikuun 26. päivänä se oli vielä sijalla 2 762. Axios-uutissivuston mukaan Worldometerin liikenne oli kasvanut huhtikuusta 2019 36 928 prosentilla.

Alexan tietojen mukaan viidennes sivustolle saapuvasta liikenteestä tulee Intiasta, viisitoista prosenttia Yhdysvalloista.

Worldometerilla on sama ip-osoite ja nimipalvelin kuin sivustoilla nimeltä Moneymeters (rahamittarit), Stopthehunger (lopettakaa nälkä), Usalivestats (Yhdysvallat livetilastot). Ne muistuttavat ulkoasultaan ja toiminnallisuuksiltaan kaikki toisiaan, ja jokaisella on Googlen tarjoamaa mainontaa.

Ilman tarkempaa statistiikkaa on mahdotonta arvioida tarkasti, minkä verran tuloja Worldometerin tekijä tai tekijät saavat sivustollaan olevasta Google-mainonnasta. Mikäli liikennemäärien kasvusta voi päätellä yhtään mitään, heidän tulonsa ovat saattaneet kasvaa koronapandemian myötä jopa kymmeniä tuhansia prosentteja. Yksityisyydensuojaa käsittelevällä sivulla Worldometer listaa 36 eri mainostajaa, joille se luovuttaa tietoja Worldometerin kävijöistä.

Menestyvässä liiketoiminnassa ei sinänsä ole mitään väärää. Joskus kuluttajien on kuitenkin tarpeen katsoa peiliin. Tässä tapauksessa me saatamme kuluttaa epäluotettavaa tietoa uskoen, että se olisi luotettavaa. Kuluttajan kannalta tilanne on samanlainen kuin jos luomuruokaan olisikin mitään kertomatta jemmattu synteettisiä lisäaineita.

Ongelma ei koske pelkästään Worldometerin lukijoita. Se koskee myös niitä, jotka käyttävät sen tarjoamaa dataa työssään. Esimerkiksi tutkijoita, poliitikkoja, mediaa ja Johns Hopkinsin yliopistoa.

Johns Hopkinsin yliopisto ei kerro, mitä dataa se ottaa mistäkin lähteestä, mutta se on myöntänyt, että Worldometerin datan kautta sen omalle kartalle on päätynyt ainakin yksi tunnistettu selkeä virhe. Tuolloin koko maailman tartuntaluku oli noin puolitoista miljoonaa, jonka jälkeen se putosi noin 30 000:lla. CNN:lle yliopisto perusteli, että Worldometerin datassa Ranskan hoivakodeissa todetut tartunnat oli tuolloin esitetty kaksinkertaisina.

Maaliskuussa Worldometer kertoi, että Vatikaanissa koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin oli kuollut 892 045 ihmistä ja että todettuja tartuntoja oli 586 000. Vatikaanin väkiluku oli viime vuonna 825, joten Worldometerissa kuolleita olikin noin tuhat kertaa enemmän kuin koko Vatikaanissa asukkaita.

New Statesmanin mukaan Worldometer oli hakkeroitu. Tapaus on räikeä, se ei ole ainoa.

CNN pyysi Yhdysvaltojen Yalen yliopiston epidemiologi Virginia Spitzeria tutustumaan Worldometeriin ja arvioimaan sen luotettavuutta. Pitzer havaitsi, että huhtikuun 24. päivänä sivusto kertoi, että Espanjassa oli parantunut yli 18 000 koronaviruspotilasta. Espanjan hallitus tosin kertoi samana päivänä luvun 3 105.

Wikipedian editoijat havaitsivat, että Worldometer vaikuttaa valikoivan käyttöön isoimmat mahdolliset numerot. Tämä voi johtaa väärään käsitykseen koronavirustilanteesta, mikäli luulemme, että mahdollisimman moni parantunut – tai yhtä lailla, että mahdollisimman moni on kuollut.

Toisinaan Worldometerin tiedot pitävät kyllä paikkansa. Monet sen käyttämistä lähteistä ovat virallisia ja luotettavia. Mutta Worldometer harvemmin selittää dataansa, jolloin on vaikeaa arvioida sen alkuperää ja luotettavuutta. Worldometer ei kerro poikkeavuuksista tai huomauta, kun on tehnyt virheen. Tuolloin erheet jäävät helpommin huomaamatta, ja riski siitä, että ne kertautuvat siten, että virheellinen tieto jää elämään, kasvaa. Esimerkiksi OECD pyysi anteeksi, kun oli virheellisesti esittänyt Espanjan kahdeksanneksi eniten koronavirustestejä tekevänä maana. He ottivat virheestään vastuun.

Tästä syystä joukkotiedotusvälineet julkaisevat oikaisuja.

Worldometerin tapauksessa tiedetään vain se, mitä sivuilla kerrotaan: ”Worldometeria tekee kansainvälinen ryhmä kehittäjiä, tutkijoita ja vapaaehtoisia. ... Sitä julkaisee pieni ja yksityinen digitaalisen media yhtiö, joka toimii Yhdysvalloissa.”

Helsingin Sanomat ei jatkossa käytä uutisonnissaan Worldometeria ainoana lähteenä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat