Le Bureaun ”poropeukalot” – ranskalaisen tv-sarjan DGSE oli ainoa läntinen tiedustelupalvelu, jonka edustajia Suomi heitti ulos 1980-luvulla - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Kolumni

Le Bureaun ”poropeukalot” – ranskalaisen tv-sarjan DGSE oli ainoa läntinen tiedustelupalvelu, jonka edustajia Suomi heitti ulos 1980-luvulla

Ranskalaiset sekaantuivat pienen laitaoikeiston porukan hankkeeseen kustantamalla heille kirjan ja vaatimalla vastapalveluksia. Se rikkoi Suomen ja Ranskan tiedustelusuhteet lähes vuosikymmeneksi.

Julkaistu: 29.5. 2:00, Päivitetty 29.5. 9:58

Viime aikoina on intoiltu ranskalaisesta vakoojasarjasta Le Bureausta, jonka esitysoikeudet Yle hankki. Helsingin Sanomissakin on ollut siitä monta tekstiä.

Sarja kertoo Ranskan ulkomaan­tiedustelusta DGSE:stä, joka on aina ollut reipas toimija – professori Kimmo Rentolan sanoin (HS 12.5.) turski. Tästä se sai maailmanmainettakin vuonna 1985 upotettuaan ympäristöjärjestö Greenpeacen aluksen Uudessa-Seelannissa ja jäätyään teosta kiinni.

DGSE oli tiettävästi myös ainoa läntinen tiedustelupalvelu, jonka edustajia Suomi käytännössä karkotti 1980-luvulla. ”Varsinainen poropeukalo”, Supon päällikkönä vuodet 1978–1990 ollut Seppo Tiitinen kuvaili DGSE:tä kirjassaan Tiitinen – Vakoilijoita ja veijareita, jonka hän teki yhdessä Pekka Ervastin kanssa.

Kuvailussa saattaa olla mukana myös närkästystä. Tapahtumista aiheutui Tiitisen mukaan ”pitkäaikainen särö” Suomen ja Ranskan tiedustelusuhteisiin.

Tapauksessa oli kyse pienestä suomalaisesta laitaoikeistolaisesta ryhmästä, joka suhtautui epäluuloisesti viralliseen idänpolitiikkaan ja päätti varautua neuvostomiehitykseen myös aseellisesti. Aseistusta varastettiin Puolustusvoimilta.

Ranskan tiedustelu sekaantui asiaan painattamalla ryhmälle opaskirjan sissisotaa varten. Vastineeksi se halusi tietoja ja arvioita Neuvostoliitosta ja sen tiedustelutoiminnasta.

Ryhmä jäi kiinni 1981. Kaksi suomalaista sai tapauksesta ehdotonta vankeutta. Suomi heitti kaksi ranskalaista ulos.

Iso syy oli tietenkin se, että ranskalaiset osallistuivat suomalaiseen juttuun Suomen viranomaisten selän takana. Länsimaiden tiedustelijat pyrkivät välttämään sitä kylmän sodan aikana. Suomi oli kuitenkin monessa asiassa tärkeä kumppani.

Ranska ei myöskään kertonut suomalaisille, ketkä sen diplomaateista olivat oikeasti tiedustelijoita. Muut länsimaat pääsääntöisesti kertoivat. Sen nähtiin kuuluvan hyviin tapoihin.

Tiitisen mainitsema ”särö” oli huomattava, välit palasivat kuntoon vasta kesällä 1990. Välirikosta oli myös selvää haittaa Suomelle.

Sillä vaikka Tiitinen ei kirjassaan DGSE:tä arvosta, hän kehuu Ranskan vastavakoilun DST:n olleen ”kova luu” ja ”ehkä ylivoimaisesti tehokkain länsimaa KGB:tä vastaan”. Ranska oli siksi monella tavalla hyödyllinen yhteistyötaho.

Ranska onnistui esimerkiksi saamaan KGB:n tieteellisteknisen linjan upseerin tietolähteekseen. Välirikon vuoksi se ei kuitenkaan toimittanut häneltä saatuja Suomea koskevia tietoja Suomelle.

Mutta nämä nyt on menneitä. Sarja on hyvä.

Oikaisu 29. toukokuuta kello 9.35: Ranskan ulkomaantiedustelun nimi muutettu oikeaan muotoon DGSE.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat