Toukokuussa Kabulissa tapahtui isku, jollaista ei ole ennen nähty – Synnytyssairaalaan hyökännyt ryhmä oli Isis-K, jonka luultiin jo kadonneen - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Afganistan

Toukokuussa Kabulissa tapahtui isku, jollaista ei ole ennen nähty – Synnytyssairaalaan hyökännyt ryhmä oli Isis-K, jonka luultiin jo kadonneen

Terroristijärjestön isku sairaalan synnytysosastolle kertoo ikävää kieltä Afganistanin tulevaisuudesta.

11 äitiä kuoli ja kaksi vastasyntynyttä vauvaa haavoittui, kun Isis-K hyökkäsi synnytyssairaalaan Kabulissa toukokuun 12. päivä.

Julkaistu: 29.5. 15:43

Afganistanissa on 40 sotavuoden aikana tapahtunut kaikenlaista, ja myös sairaalat ovat joutuneet pommitusten kohteiksi ja taisteluiden jalkoihin. Tiistaina toukokuun 12. päivänä terroristit tekivät Kabulissa kuitenkin iskun, jollaista ei ole aiemmin nähty.

Joukko poliisin univormuihin pukeutuneita, aseistautuneita miehiä saapui aamukymmeneltä Dasht-e-Barchin sairaalan sisäänkäynnille.

”Synnytysosasto sijaitsee hieman taaempana mutta he suuntasivat suoraan sinne, ei se mikään vahinko ollut”, kertoo Lääkärit ilman rajoja -järjestön Suomen toiminnanjohtaja Linda Konate.

Järjestö on tukenut sairaalaa kuuden vuoden ajan. Konate työskenteli 2016 järjestön henkilöstöhallinnon koordinaattorina Kabulissa ja tuntee sairaalan.

Hyökkäys synnytysosastolle kesti neljä tuntia. Virallisten tietojen mukaan 24 ihmistä kuoli ja ainakin 20 haavoittui, suurin osa heistä potilaita.

Dasht-e-Barchin sairaalan synnytysosasto sen jälkeen, kun turvallisuusjoukot olivat surmanneet sairaalaan hyökänneet terroristit.

”Hyökkääjät olivat kulkeneet äitiysosastolla huoneesta toiseen, ampuen naisia sänkyihinsä”, kertoo Lääkärit ilman rajoja -järjestön Afganistanin-ohjelmajohtaja Frederic Bonnot järjestön tiedotteessa.

”Se oli järjestelmällistä. Seinät olivat ammusten värittämiä, lattiat veressä, ajoneuvoja poltettu ja ikkunoista ammuttu läpi.”

Bonnot oli itse hyökkäyksen aikaan sairaalassa ja pelastautui joidenkin työntekijöiden ja kymmenen äidin kanssa turvahuoneisiin. 16 äitiä joutui hyökkäyksen kohteeksi: heistä 11 kuoli, kolme heistä synnytyshuoneessa syntymättömien vauvojensa kanssa. Kaksi vastasyntynyttä vauvaa haavoittui.

”Isku oli meille valtava järkytys”, Linda Konate sanoo.

”Kohteena olivat nimenomaan synnyttävät äidit ja vastasyntyneet lapset.”

Lounainen Dasht-e-Barchin lähiö yli neljän miljoonan asukkaan Kabulissa on kasvanut kahden vuosikymmenen aikana nopeasti ja ilman asemakaavoja. Erityisesti Afganistanin shiialaista hazaraväestöä on muuttanut maalta alueelle.

Alueella sijaitseva valtiollinen sairaala on kuitenkin suuri ja vanhempi, ja se palvelee potilaita laajalta alueelta. Erityisesti näin tekee synnytysosasto, sillä suurin osa Afganistanin vauvoista syntyy kotona tai paikallisissa terveyskeskuksissa.

”Sairaala on ottanut synnyttäjiä vastaan ympäri vuorokauden, ja nimenomaan vaikeita tapauksia”, Konate sanoo.

”Synnytysosasto on aina täynnä, synnytyksiä on noin 16 000 vuodessa.”

Vertailun vuoksi: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä syntyi viime vuonna 15 549 vauvaa. Nyt Dasht-e-Barchin synnytysosasto on kiinni, toistaiseksi.

Afganistanin presidentti Ashraf Ghani ei aikaillut johtopäätöksen vetämisessä. Ghani julisti islamistijärjestö Talebanin syylliseksi heti iskun jälkeen ja määräsi Afganistanin hallituksen joukot ”hyökkäystilaan” Talebania vastaan.

Pakistanin Quettassa päämajaansa pitävä Talebanin poliittinen siipi kiisti jyrkästi syyllisyytensä sairaalaiskuun.

1990-luvun sisällissodassa niskan päälle päässyt Taleban piti hallitusvaltaa Kabulissa vuosina 1996–2001 ja tuli kuuluisaksi julmuuksistaan. Uskonnollinen poliisi vainosi kansaa aamusta iltaan, ja viihteeksi tarjottiin julkisia hirttäjäisiä urheilukentillä.

Sairaalaisku ei kuitenkaan muistuttanut mitään, mihin Taleban aiemmin on syyllistynyt. Sitä paitsi järjestö teki helmikuun 29. päivänä Yhdysvaltain kanssa sopimuksen jonkinlaisesta aselevosta, jonka ansiosta Yhdysvallat ryhtyi vetämään loppuja joukkojaan Afganistanista.

Yhdysvallat on sotinut Talebania vastaan Afganistanissa vuodesta 2001 lähtien, mutta Barack Obaman ja Donald Trumpin kausilla Washington on pyrkinyt eroon koko sodasta. Tällä hetkellä Yhdysvaltain joukkoja on jäljellä alle 12 000, ja helmikuun sopimuksen mukaan heitä pitäisi olla jäljellä vuoden kuluttua enää 8 600.

Sanomalehti The New York Timesin mukaan amerikkalaiskenraalit ovat kuitenkin vaivihkaa valmistautumassa nopeampaan vetäytymiseen. Pentagonissa uumoillaan, että Trump haluaa kaikki joukot kotiin ennen marraskuun presidentinvaaleja pitääkseen vaalilupauksensa ja voittaakseen toisen kauden.

Sairaalaisku ei tässä tilanteessa hyödyttäisi sen paremmin Talebania kuin Trumpiakaan. Yhdysvallat ilmoittikin kaksi päivää sairaalaiskun jälkeen oman näkemyksensä. Washingtonin erikoisedustaja Zalmay Khalilzad twiittasi Isis-terroristijärjestön olleen asialla.

”Tämä ei ole vain Yhdysvaltain näkemys vaan fakta”, sanoo neuvonantaja Olli Ruohomäki Suomen ulkoministeriöstä. Hän on työskennellyt Afganistanin parissa ja kiertänyt maata eri tehtävissä vuodesta 2002 lähtien, muun muassa Suomen vastaavana asiainhoitajana Kabulissa.

”Isisin niin sanottu wilayat eli provinssi on ollut läsnä Afganistanissa jo vuodesta 2015 lähtien”, Ruohomäki sanoo.

”Se kukoistaa kaaoksessa, väkivalta ja poliittinen kuohunta on alusta, jossa terrorijärjestö toimii. Eivätkä nämä katso hyvällä Talebanin ja Yhdysvaltain lähentymistä.”

”Toisekseen he haluavat lyödä kiilaa shiiojen ja sunnien välille eli tuoda uskonlahkojen välistä kiistaa Afganistaniin. Taleban on hyökännyt esimerkiksi hazaroita vastaan, mutta jako on ollut etninen, ei uskonnollinen.”

”Saattaa kuulostaa hiusten halkomiselta muttei ole sitä. Isisin ideologia on tuontitavaraa Lähi-idästä ja täysin vastakkainen Talebanin ideologialle, joka on sekoitus pataaniväestön vanhaa tapaoikeutta ja islamin sharia-lakia.”

Laajat alueet Irakista ja Syyriasta vallannut ”Levantin ja Irakin islamilainen valtio” eli terroristijärjestö Isis poiki menestyksensä vuosina saman nimen ottaneita liittolaisjärjestöjä eri puolilla maailmaa. Useilla eri lyhenteillä kutsuttu ”Khorasanin islamilainen valtio” Isis-K aloitti toimintansa tammikuussa 2015 Afganistanin Nangraharin maakunnassa eli Jalalabadin seudulla lähellä Pakistanin-vastaista rajaa.

Khorasan-nimensä uusi ryhmittymä otti iranilaisten dynastioiden 1500–1700-luvuilla hallitseman niin sanotun Suur-Iranin alueen itäisimmältä maakunnalta, joka ulottui aikoinaan Afganistanin ylitse pitkälle Keski-Aasiaan.

Terroristijärjestön perustajat kuuluivat lähinnä pakistanilaisiin aseryhmiin, mutta väkeä tuli muun muassa Uzbekistanista.

Välit Syyrian Raqqassa päämajaansa pitäneeseen Isisiin olivat yhdysvaltalaisen CSIS-tutkimuslaitoksen mukaan läheiset ja lämpimät. Raqqan terrorihallinnon kaaduttua ja Isisin perustajan Abu Bakr al-Baghdadin kuoltua Yhdysvaltain iskussa Syyriassa viime lokakuussa on Syyriassa taistellutta väkeä siirtynyt Isis-K:n riveihin.

YK:n turvalllisuusneuvoston raportti arvioi viime vuonna Isis-K:n vahvuudeksi koko Afganistanissa 2 500–4 000 taistelijaa.

Yhdysvallat onnistui surmaamaan Isis-K:n ensimmäisen johtajan, alun perin Pakistanin Talebanin eli TTP:n riveissä taistelleen komentajan Hafiz Saeed Khanin jo kesällä 2016 ja ainakin kaksi hänen seuraajaansa koki saman kohtalon. Viimeinen tunnettu johtaja Abdullah Orokzai pidätettiin viime huhtikuussa.

Afganistanin hallituksen joukot pidättivät satoja Isis-K:n taistelijoita viime vuonna. Afganistanilaisten, pakistanilaisten ja uzbekkien lisäksi joukossa oli vierastaistelijoita ainakin Tadžikistanista, Kazakstanista, Iranista, Jordaniasta, Intiasta ja Malediiveilta.

Isis-K näyttikin olevan viime talvena henkitoreissaan, ja sekä Afganistanin hallituksen joukot että Taleban julistivat järjestön nitistämisen omaksi ansiokseen.

Toukokuun sairaalaisku Kabulissa ja samana päivänä Nangraharissa hautajaisiin tehty verinen isku osoittivat, että vastustajien ilo oli ennenaikaista. Afghanistan Analysts Networkin raportin mukaan suuri osa Isis-K:n väestä on paennut Nangraharin naapurimaakuntaan Kunariin, josta järjestön radioasema levittää sanomaansa.

Lopuista melkoinen osa on häipynyt rajan ylitse Pakistanin niin sanottujen heimoalueiden ja rajamaakuntien puolelle, jossa Pakistanin armeijan toimintamahdollisuudet ovat rajalliset. Ja ehkä halutkin: Isis-K:n riveissä on väkeä muun muassa niin sanotusta Haqqanin verkostosta, joka on perinteisesti nauttinut Pakistanin tiedustelupalvelun ISI:n tukea.

Viiden toimintavuotensa aikana Isis-K on ehtinyt tehdä ainakin toistasataa terrori-iskua, muun muassa useita Kabulissa.

Loppua ei näy, vaikka Isis-K lopulta nitistettäisiinkin. Sairaalaiskua edeltävänä päivänä Afganistanin viranomaiset ilmoittivat pidättäneensä Kabulissa kolme miestä, joiden sanottiin kuuluvan ”Etelä-Aasian Isis” -nimisen järjestön johtoon. Tällaisesta järjestöstä ei ole juuri aiemmin kuultu.

Väliovi synnytyssairaalassa iskun jälkeen.

”Sairaalaiskussa saattoi olla kyse myös kostosta”, Olli Ruohomäki pohtii. ”Heillä on soluja valmiina esimerkiksi Kabulissa, joten isku voidaan toteuttaa todella nopeasti.”

Afganistan kuuluu niihin konflikteihin, joista Trump on käyttänyt nimitystä ”ikuiset sodat”. Amerikkalaisen äänestäjän halu päästä näistä sodista eroon on ymmärrettävä. Yhdysvaltalaisjoukkojen pikainen häipyminen Afganistanista ei kuitenkaan lupaisi mitään hyvää Afganistanille.

Ruohomäki vertaa tilannetta vuoteen 1989, jolloin Neuvostoliiton joukot jättivät Afganistanin vuoret ja sisällissodan verisin vaihe alkoi.

”Afganistan ajautuu kohti sekasortoa”, Ruohomäki ennustaa. ”Yhdysvaltain olisi pitänyt tehdä diili Talebanin kanssa jo 2001, kun Taleban oli altavastaaja. Nyt ollaan jälkijunassa.”

Afganistan|Rauha on pelottava, kun sen takaajana on ääri-islamistinen Taleban: ”Joka kerta lähtiessäni ulos sydämessäni on pelko”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat