Trump näyttää vain heittävän bensaa liekkeihin, ja Yhdys­valtain mellakat uhkaavat nopeasti irrota alku­peräisestä sytykkeestään - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|HS-analyysi

Trump näyttää vain heittävän bensaa liekkeihin, ja Yhdys­valtain mellakat uhkaavat nopeasti irrota alku­peräisestä sytykkeestään

Presidentti Trumpilla on ongelmallinen tausta rasismin suhteen ja hän näyttää politisoineen mellakat varhaisessa vaiheessa, kirjoittaa analyysissään HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen.

Poliisiväkivaltaa vastustavat mielenosoitukset levisivät kymmeniin eri kaupunkeihin.

Julkaistu: 1.6. 17:44, Päivitetty 1.6. 20:47

Poliisi tappaa tai pahoinpitelee aseistamattoman mustan miehen. Amerikkalaiset raivostuvat. Kaupungit palavat. Poliitikot vaativat tai lupaavat perinpohjaisia uudistuksia. Pöly laskeutuu, asia unohtuu tai häipyy julkisuudesta, kunnes sama kaava toistuu.

Poliisiväkivallasta on tullut Yhdysvalloissa hieman samanlainen puheenaihe kuin maan vaarallisesta asekulttuurista. Tasaisin väliajoin sattuu jokin kansakuntaa järkyttävä tapaus tai tapahtumasarja, joka kohahduttaa tunteita ja synnyttää vaatimuksia muutoksesta.

Poliisiväkivaltaa on esimerkiksi yritetty kitkeä sillä, että poliisit kantavat univormuissaan kehokameroita, jotka tallentavat heidän kohtaamisensa kansalaisten kanssa. Vaatimukset kameroiden käyttämisestä lisääntyivät vuonna 2014, kun Amerikka suri ja raivosi valkoisen poliisin tappamaa mustaa ja aseistamatonta Michael Brownia.

Seuraavana vuonna eli 2015 tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että noin 95 prosenttia amerikkalaispoliiseista käytti kehokameroita työtehtävissään. Mutta niillä ei ainakaan kokonaisuuden kannalta ollut huomattu olevan merkittävää vaikutusta poliisin käytökseen.

Mapping Police Violence -järjestön tilastot vuosilta 2013–2019 kertovat, että poliisi tappaa Yhdysvalloissa keskimäärin hieman yli tuhat ihmistä vuosittain. Viime vuonna luku oli 1 099, kun vuonna 2013 se oli 1 111.

Viime vuonna Yhdysvalloissa oli 27 sellaista päivää, kun poliisi ei surmannut ketään. Järjestön mukaan neljässä prosentissa tapauksia poliisi saa syytteet väkivallasta ja yhdessä prosentissa tapauksia tuomion. Poliisien näkökulmasta tämän voi tulkita niin, että väkivallan käytölle on lähes aina ollut perusteet.

Kymmeniin amerikkalaiskaupunkeihin levinnyt väkivalta sai tällä kertaa alkunsa ulkopuolisten kuvaamista videoista, joissa minnesotalainen valkoinen poliisi surmasi polvellaan painaen aseistamattoman mustan George Floydin viime viikon maanantaina.

Ohikulkija Darnella Frazierin kuvaama video näyttää George Floydin surman tapahtumat.

Tilastot näyttävät, että vaikka Minnesotassa mustia on noin 7 prosenttia väestöstä, poliisin surmaamista ihmisistä mustia on noin 20 prosenttia. Väkivalta on levinnyt myös pieneen Utahin osavaltioon. Siellä mustia on noin prosentti väestöstä, mutta noin kymmenen prosenttia poliisin surmaamista utahilaisista on viime vuosina ollut mustia.

Mutta mikään ei ole yksiselitteistä eikä yksinkertaista. Toiset tilastot näyttävät, että mustat syyllistyvät väkivaltarikoksiin huomattavasti valkoisia enemmän. Vuosina 1980–2008 Yhdysvaltain henkirikoksista 52,5 prosenttia oli mustien tekemiä, kun heidän osuutensa väestöstä on runsas 13 prosenttia.

Tilanne poliisiväkivallan suhteen Yhdysvalloissa vaihtelee merkittävästi eri alueiden välillä. Esimerkiksi Oklahomassa poliisi surmaa kuusi kertaa enemmän ihmisiä väkilukuun suhteutettuna kuin Georgiassa.

Monelle amerikkalaiselle tulee tutkimusten perusteella yllätyksenä se, kuinka harvoin poliisit itse asiassa käyttävät äärimmäistä väkivaltaa. Kahden vuoden takaisen Pew-tutkimuslaitoksen kyselyn mukaan amerikkalaisista poliiseista 73 prosenttia ei ollut koskaan käyttänyt asettaan virkatehtävissä.

Kansalaisen ampuminen on – vaikkakin hätkähdyttävän yleistä – raju poikkeus poliisityön arjesta.

Vasta myöhemmin tiedetään, miten kunniallisesti tai kunniattomasti amerikkalaispoliisit selviävät tämänkertaisista poliisiväkivallan synnyttämistä väkivaltaisuuksista.

Viime vuorokausien uutiset ovat olleet pahaenteisiä: New Yorkissa poliisi raivasi autolla itsensä väkijoukon lävitse, Minneapolisissa poliisi ampui porstualla istuvia ihmisiä väriammuksilla, Ohiossa poliisi suihkutti pippurisumutetta kongressiedustaja Joyce Beattyn silmille.

Poliisin – ja mielenosoittajien – on kerrottu kohtelevan myös toimittajia tavanomaista aggressiivisemmin. Press Freedom Tracker -verkosto kertoi kuulleensa ainakin 68 tapauksesta, joissa toimittajia on pidätetty, heitä vastaan on hyökätty tai heidän kalustoaan on tärvelty.

Myös poliisit ovat saaneet pelätä. Esimerkiksi Utahin Salt Lake Cityn mellakoissa 21 poliisia joutui turvautumaan lääkärin apuun ja yksi loukkaantui vakavasti. 41 mielenosoittajaa tai mellakoitsijaa pidätettiin.

Samaan aikaan useista osavaltioista on uutisoitu rauhanomaisista mielenosoituksista, joissa poliisit ovat osoittaneet solidaarisuuttaan mielenosoittajille. Yleinen tapa tehdä näin on laskeutua maahan yhden polven varaan.

Polvistuminen kytkee kriisin symbolisesti Valkoiseen taloon ja presidentti Donald Trumpiin. Hän on sättinyt aiemmin amerikkalaisen jalkapallon pelaajia, jotka ovat vuodesta 2016 alkaen kuunnelleet yhden polven varassa Yhdysvaltain kansallislaulua protestina poliisien mustiin kohdistuvalle väkivallalle.

Trump vaikuttaa tässä kriisissä erityisen ongelmalliselta presidentiltä, sillä hänen on aiemmin katsottu asettuneen jopa valkoista ylivaltaa vaativien kiihkoilijoiden tueksi, minkä hän on itse kiistänyt. Hänen tekojaan ja puheitaan on pidetty rasistisina jo ennen kuin hänestä tuli presidentti.

Kun yleensä presidentin rooli on yrittää rauhoittaa ja yhdistää amerikkalaisia, Trumpin on yleisesti tulkittu heittävän puheillaan ja twiiteillään bensaa liekkeihin. Viime viikolla hän uhkaili mellakoitsijoita twiittaamalla, että ”kun ryöstely alkaa, ammuskelu alkaa”.

Twitterin mukaan kyseinen kommentti rikkoi yhtiön sääntöjä, koska presidentin katsottiin ihannoivan sillä väkivaltaa.

Poliisi laskeutui mielenosoittajien edessä polvensa varaan Oklahoma Cityssä sunnuntaina.

Yli kymmenessä osavaltiossa kuvernöörit ovat kutsuneet kansalliskaartin poliisin rinnalle taltuttamaan mellakoita. Trump ilmoitti lauantaina, että hän on valmis komentamaan asevoimatkin apuun, mikäli tilanne ei rauhoitu.

Asevoimien käyttö kansallisissa kriiseissä on mahdollista, mutta hyvin poikkeuksellista. Viimeksi niin on tehty väkivallan taltuttamiseksi ilmeisesti vuoden 1992 Los Angelesin rotumellakoissa.

Trump tuntuu antavan mellakoille myös poliittisen leiman, kun hän on syyttänyt riehumisesta erityisesti vasemmistolaisia anarkisteja. Hän twiittasi sunnuntaina, että Yhdysvallat olisi listaamassa antifan (vasemmistolaisten fasisminvastustajien löyhän ja järjestäytymättömän liikkeen) terroristijärjestöksi.

Vaikka mellakoihin on ilmeisesti osallistunut vasemmiston agitaattoreita, niissä on myös nähty äärioikeiston väkeä sekä paljon ihmisiä, joita voi ohjata enemmän rikollisuus kuin politiikka. The New York Times -lehden analyysin mukaan tässä vaiheessa on mahdoton määritellä, mistä suurimmasta syystä väkivalta missäkin päin maata kumpuaa.

CNN-kanavan terrorismianalyytikko Peter Bergen piti ilmoitusta antifan listaamisesta terrorijärjestöksi ongelmallisena, koska se vaikuttaisi perustuslain takaaman sananvapauden vastaiselta teolta. Mitään vastaavaa ei ole ollut tekeillä uusnatsiliikkeiden osalta.

Bergen lainaa tilastoa, jonka mukaan vuoden 2001 jälkeen äärioikeistoon kuuluvat terroristit ovat surmanneet Yhdysvalloissa 110 ihmistä, kun taas antifa-aatteen kannattajien ei tiedetä surmanneen yhtään ihmistä.

Viikon ajan velloneita protesteja on miltei mahdoton verrata mihinkään aiempaan, kun mukaan luetaan Yhdysvaltain muu tilanne: koronatauti on surmannut yli satatuhatta ihmistä, talous on vajoamassa pahimpaan lamaan sitten 1930-luvun, maa on kauppasodassa maailman toiseksi suurimman talousmahdin Kiinan kanssa ja käsillä on presidentinvaalit.

Näin ollen on oletettavaa, että kriisi loittonee nopeasti kauaksi alkuperäisestä syystään eli mustiin kohdistuvasta poliisiväkivallasta. Eli siitä ongelmasta, jolle ei ole aiemmin saatu mitään tehtyä.

Lisäys kello 20.46. Juttuun lisätty tieto mustien osuudesta henkirikosten tekijöinä.

Yhdysvaltain mielenosoitukset|Trump vaati kuvernöörejä kutsumaan lisää kansallis­kaartin joukkoja kaduille: ”Muuten ne jyräävät teidät, ja te näytätte joukolta ääliöitä”

HS-analyysi|Teini-ikäinen myyjä noudatti protokollaa ja soitti poliisit, ja pian Yhdysvallat oli liekeissä

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat