Tutkijat: Lajien joukkosukupuutto pahin 66 miljoonaan vuoteen ja vaarantaa ihmisen olemassaolon - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Luonto

Tutkijat: Lajien joukkosukupuutto pahin 66 miljoonaan vuoteen ja vaarantaa ihmisen olemassaolon

Tutkimusryhmä kartoitti 515 äärimmäisen uhanalaista eläinlajia, joista lähes kaikki on jo käytännössä menetetty.

Kultaleijona-apina (Leontopithecus rosalia) pitelee häkistään Santa Anan eläintarhassa Kaliforniassa.

Julkaistu: 2.6. 18:52

Kansainvälisen tutkijaryhmän tuoreen selvityksen mukaan ihmiskunta vaarantaa oman olemassaolonsa aiheuttamalla maailmanhistorian kuudennen lajien joukkosukupuuton omilla toimillaan. Tutkijat tekivät johtopäätöksen käytyään läpi 29 400 selkärankaislajin tilanteen.

”Menossa oleva kuudes joukkosukupuutto saattaa olla suurin ympäristöuhka koko sivilisaatiolle, koska sukupuutto on peruuttamaton”, meksikolaisprofessorit Gerardo Ceballos ja hänen yhdysvaltalaiset kollegansa Paul R. Ehrlich ja Peter H. Raven kirjoittavat yhteenvedossaan Yhdysvaltain tiedeakatemian Pnas-tiedelehdessä.

Tutkijat löysivät selvitetystä joukosta 515 lajia, jotka ovat äärimmäisen uhanalaisia eli niitä on yhteensä vähemmän kuin tuhat yksilöä. Viime vuosisadan kokemusten perusteella 94 prosenttia tällaisista lajeista katoaa lopulta kokonaan.

Suurin osa näistä lajeista on melko eksoottisia, tosin muutamat ovat päässeet kuuluisiksi juuri uhanalaisuutensa vuoksi. Mukana ovat Brasilian sademetsissä elävä kultaleijona-apina, etiopialainen simieninsakaali, iberiankeisarikotka ja Andeilla elävä papukaijalintu vahapalmuaratti.

Iberiankeisarikotka (Aquila adalberti).

Tutkijoiden listaan mahtuu sellaisia jättejä kuten jopa nelimetriseksi venyvä jaavansarvikuono. Ja todella pieniä, kuten puolentoista sentin mittainen, Guatemalassa elävä, nuolimyrkkysammakoihin kuuluva vihermyrkkysammakko.

Valtaosa tutkimuksessa häviäviksi luokitelluista lajeista löytyy trooppiselta ja subtrooppiselta vyöhykkeeltä. Tutkijoiden kriteerit äärimmäisen uhanalaisille lajeille ovat olleet ilmeisen tiukat eikä pohjoisia lajeja ole mukaan päässyt.

Naali on Suomessa äärimmäisen uhanalainen, mutta maailmanlaajuisesti se ei ole sitä. Saimaannorppakaan ei alalajina näytä tämän tutkimuksen uhanalaisten eläinten listalle päässeen.

Tutkijoiden huoli ei kuitenkaan ole hienojen lajien katoaminen sinänsä vaan luonnon monimuotoisuuden kiihtyvä katoaminen.

Tämän logiikan mukaan jokaisella lajilla on useita naapurilajeja, jotka ovat tavalla tai toisella riippuvaisia toisistaan. Yhden lajin häviäminen aiheuttaa siten ketjureaktion ja mullistuksen luonnon tasapainossa, joka lopulta uhkaa myös ihmistä. Luonnon monimuotoisuus suojaa tutkijoiden mukaan ihmisiä esimerkiksi viruksilta.

Sukupuutto on tutkimuksen mukaan kiihtynyt jo satakertaiseksi, joten meneillään oleva kausi on rinnastettavissa viiteen edelliseen joukkosukupuuttoon 450 miljoonan vuoden aikana. Edellinen vastaava kausi koettiin 66 miljoonaa vuotta sitten, kun meteorin iskeytymisestä Maahan seurasi dinosaurukset tuhonnut katastrofi.

Aiempien aiheuttajia ovat olleet tulivuorenpurkaukset, meteorit tai valtamerien happikato, nykyisen on aiheuttanut ihminen lukuisilla toimillaan alkaen sademetsien hakkuista ja salametsästyksestä ja päätyen saastumiseen ja ilmastonmuutokseen.

Sukupuutto pitäisikin tutkijoiden mukaan nostaa kolmanneksi maailmanlaajuiseksi uhaksi saastumisen ja ilmastonmuutoksen rinnalle.

”Olemme saavuttaneet kuudennen joukkosukupuuton”, professori Gerardo Ceballos kommentoi yleisradioyhtiö BBC:lle. ”Tutkimuksemme ja havaintojemme perusteella sukupuuttokriisi on niin paha, että mitä hyvänsä teemmekin seuraavan 10–50 vuoden aikana, se tulee ratkaisemaan ihmiskunnan tulevaisuuden.”

Simieninsakaali (Canis simensis) kansallispuistossa Etiopiassa.

Vieraskynä|Monimuotoisuus suojaa ihmistä myös viruksilta

60-vuotias|2020-luku on luonnon kohtalon vuosikymmen, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat