Ruotsin koronakonsensus särkyi - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|HS-analyysi

Ruotsin koronakonsensus särkyi

Ruotsin alkukevään koronapolitiikan linnarauha rikottiin toukokuussa, kirjoittaa HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Petja Pelli.

Tukholman Rörstrandsgatanin ravintolakadun terasseilla oli tiistaina lounasaikaan hiljaisempaa kuin tavallisena kesänä.

Julkaistu: 3.6. 2:00, Päivitetty 3.6. 10:09

Tukholma

Linnarauha, borgfred.

Sana kantaa merkityksiä kaukaa Ruotsin kuningaskunnan historiasta. Keskiajalla ja vuosisatoja sen jälkeen linnarauha tarkoitti, että linnoitusten alueella tapahtuneista väkivallanteoista rangaistiin ankarammin kuin samoista teoista linnoituksen ulkopuolella.

Siellä missä varustauduttiin vihollista vastaan, ei sopinut tapella keskenään.

Tänä keväänä sana on ollut Tukholmassa tiheässä käytössä. Merkitys vain on hieman eri. Nyt sillä on viitattu Ruotsin koronakonsensukseen.

Maaliskuun ja huhtikuun ajan yksikään puolue ei halunnut kyseenalaistaa hallituksen koronavalintoja. Korona hyökkäsi, linnarauha vallitsi.

Pääministeripuolue sosiaalidemokraattien kannatusluvut ampaisivat yli 30 prosentin. Kaikki puolueet ryhmittyivät valtionepidemiologi Anders Tegnellin ja pääministeri Stefan Löfvenin taakse riviin tukemaan linjaa, jossa Ruotsi otti käyttöön muita Pohjoismaita lievemmät rajoitukset ja luotti suosituksiin.

Linnoissa rauhat ovat harvoin ikuisia. Sen osoitti Ruotsissa toukokuu. Kuten asia Ruotsin radion Det politiska spelet -ohjelmassa torstaina sanottiin: murtumia alkaa näkyä.

Yksi merkkipaalu oli edellisen valtionepidemiologin Annika Linden haastattelu Dagens Nyheter -lehdessä kaksi viikkoa sitten. Linde arvosteli Ruotsin koronapolitiikan alkuvaihetta.

”Yhteiskunnan sulkeminen kuukaudeksi olisi antanut meille aikaa”, Linde sanoi.

Ruotsia johtaa sosiaalidemokraatti Stefan Löfven.

Ruotsissa on kuollut koronaviruksen vuoksi yli 4 400 ihmistä, mikä on nelinkertaisesti verrattuna muiden Pohjoismaiden yhteislukuun. Linde kyseenalaisti arviot, joiden mukaan muissa Pohjoismaissa päädyttäisiin ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa samanlaisiin lukuihin.

Tätä arviota on viljellyt varsinkin Linden edeltäjä Johan Giesecke. Toukokuun lopulla ruotsalaismedia paljasti, että riippumattomana ex-epidemiologina esiintynyt Giesecke olikin lähettänyt antamistaan tv-haastatteluista laskun Folkhälsomyndighetenille eli käytännössä Anders Tegnellille.

Keskiviikkona julkaistussa Ruotsin radion haastattelussa myös Tegnell itse myönsi, että nykytiedon valossa Ruotsin olisi pitänyt tehdä epidemian alussa tiukempia rajoituksia.

Toinen keskustelunkääntäjä oli Ruotsin kansanterveysviranomaisen toukokuun lopulla julkaisema vasta-ainetesti, joka näytti koronavasta-aineita noin seitsemällä prosentilla Tukholman läänin asukkaista. Testit kuvaavat muutaman viikon takaista tartuntatilannetta, mutta luku oli silti ikävää luettavaa niille tukholmalaisille, jotka odottivat pääkaupungin saavuttavan jo kesäksi paljon tuntuvamman laumaimmuniteetin.

Tiistaina lounasaikaan Tukholman keskustassa ihmiset nauttivat auringosta, mutta esimerkiksi Vasastanin kaupunginosassa ei ravintoloiden lounasterasseilla näkynyt niin paljon ihmisiä kuin sää olisi antanut olettaa.

Vasaparkenin puistossa riitti turvavälejä pitäviä rusketuksen vahvistajia ja seurapelien pelaajia, mutta vanhempi väki loisti poissaolollaan.

Tukholman Vasaparkenissa otettiin tiistaina aurinkoa sopivin turvavälein.

Hallitus joutui toistamaan toukokuun lopulla suosituksensa yli 70-vuotiaiden kotona pysymisestä. Paine suosituksen hellittämiselle oli kova, mutta tautitilanne ei siihen mahdollisuutta antanut.

Poliittisesti selkein merkki linnarauhan rikkoutumisesta on oppositiopuolueiden vaatimus ”koronakomission” perustamisesta. Riippumaton ryhmä alkaisi jo nyt kriisin ollessa päällä selvittää, minkä kaiken voisi tulevaisuudessa tehdä toisin.

Ehdotus tuli Ruotsin kokoomukselta ja sen taakse on asettunut kristillisdemokraatit ja hallituksen tukipuolue liberaalit. Enemmistö valtiopäivillä varmistui, kun myös nationalistipuolue ruotsidemokraatit asettui sen taakse.

 ”Poliittinen debatti on puuttunut täysin. Se on valitettavaa, sillä strategian valintaan liittyy paljon eettisiä kysymyksiä.”

Ruotsidemokraatit ilmaisi kantansa perjantaina valtiopäivien väittelyssä, jossa puhuttiin koronaviruksen tunkeutumisesta Ruotsin palvelutaloihin. Ruotsissa koronavirukseen kuolleista noin 90-prosenttia on yli 70-vuotiaita ja heistä noin puolet oli palvelutalojen asukkaita.

Väittelyä pyysivät yhdessä ruotsidemokraatit ja vasemmistopuolue. Yleensä nämä kaksi puoluetta pysyttelevät toisistaan mahdollisimman kaukana.

Ruotsidemokraattien puheenvuoron käytti itsekin vanhustenhuollon parissa työskennellyt kansanedustaja Anna-Christine From Utterstedt.

”Miksi Ruotsi valitsi pandemiassa strategian, joka tappaa niin paljon ihmisiä?” hän kysyi sosiaaliministeri Lena Hallengreniltä.

Vastauksessaan Hallengren vetosi siihen, että kriisin ollessa päällä olisi toistaiseksi parempi keskittyä siihen, mitä nyt voidaan parantaa.

Tukholman yliopiston taloustieteen professori Lars Calmfors ja Göteborgin yliopiston valtiotieteen professori Jonas Hinnfors ovat yhtä mieltä siitä, että sana ”linnarauha” todellakin kuvaa Ruotsissa nähtyä kevättä.

”Mitä tulee tartuntojen torjunnan strategiaan, linnarauha on ollut lähes täydellinen”, Calmfors sanoo. ”Poliittinen debatti on puuttunut täysin. Se on valitettavaa, sillä strategian valintaan liittyy paljon eettisiä kysymyksiä.”

Calmforsin mielestä poliittinen hiljaisuus oli seurausta monesta tekijästä: mukana oli kaikista maista tuttua kriisinationalismia mutta myös juuri Ruotsille ominaista poliittista korrektiutta ja samanmielisyysvaatimusta.

”Se tulee esiin tietyissä kysymyksissä. Maanpuolustus esimerkiksi ajettiin 2000-luvun alussa alas lähes täysin yksimielisesti”, Calmfors sanoo. Nyt sitä ajetaan ylös yhtä lailla yksissä tuumin.

Hinnforsin mukaan Ruotsin alkuvaiheen valintoja selittää koko yhteiskuntajärjestelmä ja hallinnon rakenne. Ruotsin perustuslaki takaa asiantuntijaviranomaisille suuren itsenäisyyden suhteessa ministereihin, ja Suomen kaltaiset valmiuslait puuttuvat. Lisäksi vastuu epidemiatoimista jakautuu usealle hallinnon tasolle. Kunnilla ja alueilla on paljon vastuuta.

Tämä kaikki hidastaa kriisitoimia, mutta on myös ruotsalaisille rakasta.

”Tällä yhteiskuntamallilla on suuri hyväksyntä”, Hinnfors sanoo. ”Eikä sen muuttamisesta ole helppo käydä terävää poliittista keskustelua. Se alkaa äkkiä kuulostaa hallintopoliittiselta seminaarilta.”

Hinnfors ja Calmfors ovat yhtä mieltä siitäkin, että linnarauha alkaa nyt murtua. Tässä oppositiolla on kuitenkin yksi ongelma: miten arvostella toimia, joita itse oli hyväksymässä? Hinnfors käyttää venevertausta.

”Olemme olleet samassa veneessä, ja nyt siitä pitäisi hypätä pois. Pitäisi löytää uusi vene.”

Ratkaisu näyttäisi olevan tulevaisuuteen ja yksityiskohtiin keskittyminen: Miksi suojavarusteet eivät riittäneet ja miksi palvelutaloissa on niin paljon ei-vakituista henkilökuntaa? Miksi sadantuhannen testin viikkotavoitetta ei saavuteta? Miksi yrityksiä ja taloutta ei tueta vielä suuremmilla summilla?

Calmforsin mukaan Ruotsi on jo nyt päättänyt taloudellisista tukitoimista, joille ei suuruudessaan oikein löydy historiallista vertailukohtaa. Kalliiksi tulee esimerkiksi lomautusajan palkkojen tukeminen ja suorat yritystuet liikevaihtoa menettäneille yrityksille. Ruotsin velkataso on matala, jotenkin varaakin on.

Hinnfors muistuttaa, että politiikan aiemmat linnarauhat – esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen – ovat antaneet kasvutilaa äärilaitojen puolueille. Vaihtoehtojen kysyntä kasvaa.

”Tämä sosiaalidemokraattien korkean suosion idylli voi jäädä lyhytaikaiseksi. Ainakin silloin, jos työttömyys pääse pureutumaan pysyvämmin nykyistä korkeammalle tasolle.”

Koronavirus|Ruotsin edellinen valtion epidemiologi arvostelee jyrkästi maan valitsemaa linjaa: ”Yhteiskunnan sulkeminen kuukaudeksi olisi antanut meille aikaa”

Lainsäädäntö|Ruotsista puuttuvat valmiuslait ja Suomessa ministerit ovat ”pikkuitsevaltiaita” – koronatoimien erot juontavat juurensa perustuslakeihin asti

HS-analyysi|Eniten koronakriisissä on yllättänyt Ruotsin kyky katsoa pois päin kuolleistaan

Koronavirus|Ruotsin pääepidemiologi Anders Tegnell: Ruotsi olisi luultavasti toiminut samalla tavalla, vaikka sillä olisi ollut käytössään Suomen valmiuslait

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat