Ruotsin pääepidemiologi Anders Tegnell: Ruotsi olisi luultavasti toiminut samalla tavalla, vaikka sillä olisi ollut käytössään Suomen valmiuslait - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Ruotsin pääepidemiologi Anders Tegnell: Ruotsi olisi luultavasti toiminut samalla tavalla, vaikka sillä olisi ollut käytössään Suomen valmiuslait

Anders Tegnell vastasi Helsingin Sanomien ja Kauppalehden kysymyksiin keskiviikkona iltapäivällä huomiota herättäneen ja itsekriittisen haastattelunsa jälkeen.

Valtionepidemiologi Anders Tegnellistä on tullut Ruotsin koronaviruspolitiikan kasvot.

Julkaistu: 3.6. 9:54, Päivitetty 3.6. 17:48

Tukholma

Ruotsin koronavirusstrategian pääarkkitehti, valtionepidemiologi Anders Tegnell uskoo, että Ruotsi ei olisi toiminut koronaepidemiassa toisin, vaikka sillä olisi ollut käytössään samankaltainen kriisilainsäädäntö kuin Suomella.

Suomessa valmiuslait mahdollistivat osaltaan nopeat kriisitoimet. Ruotsissa poikkeustilaa ei voi julistaa pandemian vuoksi. Syyksi käy vain sota tai sen uhka.

Helsingin Sanomat ja Kauppalehti kysyivät Tegnelliltä Ruotsin viranomaisten infotilaisuuden jälkeen keskiviikkona Tukholmassa, olisiko Ruotsi valinnut erilaisen strategian, jos lainsäädäntö muistuttaisi Suomea.

”Näin äkkiseltään en usko niin”, Tegnell sanoi. ”Mutta sitä on todella vaikea tietää, koska lainsäädäntö on heijastus yhteiskuntajärjestelmästä ja paljosta muusta. Se ei elä omaa elämäänsä.”

Ruotsi otti käyttöön vähemmän rajoituksia kuin muut Pohjoismaat ja piti esimerkiksi ravintolat, koulut, kirjastot ja Euroopan unionin rajat auki.

Tegnell antoi ymmärtää keskiviikkoaamuna julkaistussa Ruotsin radion haastattelussa, että nykytiedon valossa tiukemmat toimet olisivat olleet parempi ratkaisu.

”Jos törmäisimme nyt samaan sairauteen, ja meillä olisi kaikki se tieto, jota meillä tänään on, uskoisin meidän tekevän jotain sellaista, joka olisi keskitie Ruotsin nyt tekemien toimien ja muun maailman toimien välillä”, Tegnell muotoili.

Tegnellin toteamus on jatkoa kehitykselle, jossa Ruotsin koronaviruskonsensus on myös poliittisella tasolla alkanut murtua.

Keskiviikkoiltapäivän tiedotustilaisuudessa Tegnell sanoi, että hänen itsekritiikkiään on tulkittu maailman mediassa liian voimakkain sanankääntein.

”Meistä Ruotsin strategia on edelleen hyvä, mutta aina on parannettavaa”, Tegnell sanoi toimittajille.

Tiedotustilaisuuden jälkeen Tegnell antoi lyhyitä yksityishaastatteluja aiemmasta poiketen sisätiloissa. Erityisempiä turvavälejä toimittajiin ei vaadittu.

HS ja Kauppalehti kysyivät Tegnelliltä, mitä on se uusi tieto, jonka valossa nyt toimittaisiin eri tavalla. Valtionepidemiologi nosti esiin kaksi asiaa, joista ensimmäinen on viruksen kyky tunkeutua vanhustenhoidon yksiköihin.

”Siinä se on ollut jopa tehokkaampi kuin tavallinen influenssa.”

Toinen on leviämisen sattumanvaraisuus. Virus vaikuttaa paikoin leviävän erittäin tehokkaasti, paikoin ei juuri ollenkaan.

”Olemme saaneet suuren epidemian suurkaupungeissa kuten Helsingissä ja Tukholmassa, mutta samalla se ei leviä juuri lainkaan muissa paikoissa. On hyvin vaikea selittää, miksi näin on.”

Tegnellin mukaan tällainen epäselvä ja purskahteleva leviämiskuvio vaikeuttaa oikeanlaisen strategian valintaa.

Aikaisemmin Tegnell on myöntänyt virheeksi, että Ruotsin palvelutaloja ei ole saatu suojattua paremmin koronavirustartunnoilta. Ruotsin radion haastattelu oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun Tegnell asetti edes jollain tapaa kyseenalaiseksi Ruotsin toimien suuren linjan.

”Uskon, että Ruotsin toimissa olisi ollut parantamispotentiaalia. Se on selvä”, hän sanoi. ”Ja olisi hyvä tietää tarkemmin, mitä pitää sulkea, jotta leviämistä saisi paremmin rajoitettua.”

Tegnell on koko epidemian ajan ollut vastahakoinen suosittelemaan toimia, joiden tehosta ei ole aiempien epidemioiden ajalta selkeää tutkimusnäyttöä. Esimerkiksi rajojen sulkemista hän on kutsunut turhaksi moneen otteeseen.

Ruotsin radio kysyi Tegnelliltä, onko liian monta ruotsalaista kuollut tähän mennessä koronavirukseen.

”Kyllä, ehdottomasti”, Tegnell vastasi. Hän ei kuitenkaan suoraan myöntänyt, että kuolemat olisivat olleet estettävissä. Tegnellin mukaan tulevaisuudessa pitää selvittää, olisiko Ruotsi voinut jotenkin estää osan näistä kuolemista.

Tegnellin mukaan Ruotsi ryhtyi toimiin vaiheittain yksi toimi kerrallaan, kun muut maat ottivat käyttöön kerralla melko lailla koko arsenaalin.

”Kaikki maat aloittivat suurella määrällä toimia yhdellä kertaa. Ongelma siinä on se, että silloin ei tiedetä, millä niistä toimista oli paras vaikutus.”

HS-analyysi|Ruotsin koronakonsensus särkyi

Lainsäädäntö|Ruotsista puuttuvat valmiuslait ja Suomessa ministerit ovat ”pikkuitsevaltiaita” – koronatoimien erot juontavat juurensa perustuslakeihin asti

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat