Ratkeaako 34-vuotias mysteeri ja miksi huomio kiinnittyy ”Skandia-mieheen”? Olof Palmen murhatutkinnan syyttäjä kertoo päätöksensä keskiviikkona - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Ruotsi

Ratkeaako 34-vuotias mysteeri ja miksi huomio kiinnittyy ”Skandia-mieheen”? Olof Palmen murhatutkinnan syyttäjä kertoo päätöksensä keskiviikkona

Pääsyyttäjä Krister Petersson on aiemmin sanonut olevansa ”lähempänä ratkaisua”.

Olof Palmen murhatutkinnan tiedotustilaisuudessa Tukholmassa Kungsholmenin poliisitalolla helmikuussa 2016 näytettiin kuvaa murha-aseen mallista. Itse asetta ei ole koskaan löydetty.

Julkaistu: 5.6. 12:21

Tukholma

Ensi keskiviikkona 10.30 Suomen aikaa koko Ruotsi tulee pidättämään hengitystään.

Ruotsin syyttäjänvirasto tiedotti perjantaina, että keskiviikkona pääsyyttäjä Krister Petersson vihdoin kertoo, mikä on hänen päätöksensä Olof Palmen murhatutkinnassa. Petersson on aiemmin sanonut päässeensä ”lähemmäs ratkaisua”.

Nostetaanko syytteet vai onko syyttäjä ehkä löytänyt syyllisen, joka on jo kuollut? Mikä on Peterssonin versio tapahtumista ja onko hänellä uutta konkreettista näyttöä?

Ruotsin maailmankuulu pääministeri Olof Palme ammuttiin kadulle keskellä Tukholmaa 28. helmikuuta 1986, kun hän oli palaamassa vaimonsa Lisbeth Palmen kanssa elokuvista. Murhatutkinta on jatkunut siitä asti keskeytyksettä.

Peterssonin keskiviikkoinen ilmoitus voi merkitä maratontutkinnan päättymistä.

Olof Palme vuonna 1983

Syyttäjä on sattumalta lähes täyskaima narkomaani Christer Petterssonille, joka on ainoa Palme-jutussa joskus tuomion saanut ihminen. Pettersson tuomittiin käräjäoikeudessa Lisbeth Palmen kyseenalaisissa oloissa toteutetun tunnistuksen perusteella. Myöhemmin hovioikeus vapautti Petterssonin.

Syyttäjä Petersson on työskennellyt Palme-tutkinnan parissa vuodesta 2009 alkaen. Hän sanoi jo kaksi vuotta sitten SVT:lle, että hän ei usko kaimansa syyllisyyteen.

Helmikuun puolivälissä Petersson sanoi STV:n Veckans brott -ohjelman haastattelussa, että hän kykenee ratkaisemaan mysteerin.

”Uskon siihen, että pystyn esittämään, mitä murhassa tapahtui ja kuka siitä on vastuussa”, hän totesi.

Palme-murhan tutkinta jakautuu lukemattomiin tutkintalinjoihin. Vastuullisiksi on epäilty muun muassa kurdijärjestö PKK:ta, Etelä-Afrikan tiedustelupalvelua, Ruotsin poliisia, armeijaa ja suojelupoliisia sekä yksittäisiä Palme-vihaajia, joita Ruotsissa tuohon aikaan riitti.

Olof Palmen murhatutkinnan aineistoa poliisitalon kellarissa. 34-vuotta jatkunutta tutkintaa on kutsuttu maailman suurimmaksi murhatutkinnaksi.

Karkeasti teoriat voidaan jakaa ”yksittäistä hullua” etsiviin selityksiin, laajempiin salaliittoihin ja näiden kahden yhdistelmiin. Sosiaalidemokraatti ja idealisti Palme oli voimakkaasti mielipiteitä jakava hahmo sekä kotimaassa että ulkomailla.

Jonkinlaiseen laajempaan salaliittoon viittaavat muun muassa useiden silminnäkijöiden havainnot murhapaikalla liikkuneista radiopuhelinmiehistä.

Kysymyksiä on herättänyt myös se, ovatko poliisin lukuisat virheet ja kohtalokkaat viivytykset tutkinnan ensi metreillä voineet johtua pelkästä shokista ja ammattitaidottomuudesta vai olisiko asiaan voinut vaikuttaa myös poliisin sisäinen tutkinnan sabotointi.

Ruotsin yksi tunnetuimmista Palme-kommentoijista, kirjailija ja kriminologi Leif GW Persson ei usko poliisin sisäiseen sabotaasiin mutta ei myöskään yksittäiseen tekijään.

”Minä en pidä sattumista. Palmella oli lähes aina henkivartijat. Ei hän mennyt tuolla ulkona vartioimatta joka ilta”, Persson sanoi hiljattain ruotsalaislehti Svenska Dagbladetille.

”Tekijä oli tietoinen siitä, että Palmea ei vartioitu tuona iltana, joten sen täytyy olla joku, jolla oli pääsy siihen tietoon. Silloin päädymme jonnekin poliisissa, suojelupoliisissa, armeijassa. Hän ei ollut pidetty niissä piireissä”, hän totesi.

Syyttäjä Peterssonin ilmoituksen sisältöä on luonnollisesti spekuloitu etukäteen Ruotsin mediassa. Näissä spekulaatioissa useimmin on tullut esiin niin sanottu Skandia-mies.

Skandia-mies oli murhapaikalla murhailtana, mutta häntä haastateltiin tutkinnassa silminnäkijänä eikä epäiltynä. Hän kuoli vuonna 2000. Toukokuussa poliisi kävi tutkimassa hänen entistä taloaan Täbyssä.

On kuitenkin mahdollista, että tutkimuksia on tehty myös poissulkumielessä.

 ”Minä en pidä sattumista. Palmella oli lähes aina henkivartijat.”

Kriminologi Leif GW Persson puolestaan on arvaillut, että syyttäjän itsevarmuus ja tutkinnan pakettiin laittaminen voisivat kieliä siitä, että murha-ase olisi vihdoin löytynyt.

Palmen murhasta on kirjoitettu hyllymetreittäin, eikä poliisi ole saanut pitää yksinoikeutta tapauksen selvittelyyn. Yksi viimeisimmistä työläistä yrityksistä ratkaista tapausta oli kirjailija Jan Stocklassan kirja Stieg Larssonin tutkimukset.

Stocklassa kaivautui kuuluisan ja jo edesmenneen Millenium-kirjasarjan kirjoittajan Palme-arkistoihin, ja päätyi sitä kautta teoriaan, joka yhdisteli Etelä-Afrikan tiedustelupalvelua ja Ruotsin tunnetuimpia Palme-vihaajia.

Stocklassa osoitti kirjassa, että Etelä-Afrikan apartheid-hallinnolla olisi ollut motiivi, keinot ja kontaktit Palmen murhaamiseen käyttäen käsikassaranaan ruotsalaista tekijää. Mitään vedenpitävää näyttöä ei tässäkään kirjassa kuitenkaan tuotu esiin.

Syyttäjä SVT:lle: Olof Palmen murha lähellä ratkaisua, syyte voidaan nostaa kesällä

Kommentti: Olof Palmen murhaajan selviäminen olisi jättiuutinen, mutta sen merkitys vähenee vuosi vuodelta

Olof Palmen murha­tutkinta nytkähti eteenpäin Millennium-kirjailija Stieg Larssonin arkiston avulla – teoria yhdistää Etelä-Afrikan agentit ja Ruotsin Palme-vihaajat

Kommentti|Uutuuskirja Olof Palmen murhasta antaa Ruotsin poliisille jälleen uuden syyn itsetutkiskeluun – kipeä haava pysyy auki

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat