Nämä kahdeksan grafiikkaa näyttävät, että mustien ja valkoisten tasa-arvo on Yhdysvalloissa yhä kaukana - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Tasa-arvo

Nämä kahdeksan grafiikkaa näyttävät, että mustien ja valkoisten tasa-arvo on Yhdysvalloissa yhä kaukana

Entistä suurempi osa yhdysvaltalaisista pitää rasismia maan isona ongelmana.

Mielenosoittaja kantoi George Floydin kuvaa Detroitissa 29. toukokuuta.

Julkaistu: 6.6. 2:00, Päivitetty 6.6. 6:21

Millaista on kävellä mustana ihmisenä Amerikassa?

Tutkivan journalismin julkaisu ProPublica ja paikallislehti Florida Times-Union selvittivät muutama vuosi sitten, miten poliisit sakottivat jalankulkijoita floridalaisessa Jacksonvillen kaupungissa vuosina 2012–2017.

Kaupungin asukkaista 29 prosenttia on mustia, mutta sakoista he saivat 55 prosenttia. Sakon saattoi saada esimerkiksi siitä, että ylitti risteyksen väärässä kulmassa tai käveli väärällä puolen tietä.

Sakkoja ei jaettu suhteessa siihen, missä jalankulkijat jäivät auton alle. Niitä jaettiin eniten kaupungin köyhimmillä, mustien asuttamilla alueilla.

Yli puolet sakoista oli perusteettomia.

Mustien kävelijöiden sakottaminen muita useammin on epäkohta, jollaisista yhdysvaltalaiset ovat viime vuosina tulleet entistä tietoisemmiksi.

Kahdeksan vuotta sitten valkoihoinen George Zimmerman ampui mustan 17-vuotiaan Trayvon Martinin kuoliaaksi. Kesällä 2013 Zimmerman vapautettiin syytteistä. Black Lives Matter -kansanliike sai alkunsa siitä.

Liike taas loi näyttämön sille, mitä tapahtuu nyt, historian apulaisprofessori William Sturkey Pohjois-Carolinan yliopistosta sanoo.

”Ihmiset ovat paljon paremmin perillä asioista kuin vielä kymmenen vuotta sitten.”

Aktivistit, toimittajat, tutkijat ja taiteilijat alkoivat tuottaa uutta tietoa siitä, millainen on afroamerikkalaisten asema 2000-luvun Yhdysvalloissa.

”On tullut valtavasti tutkimuksia, elokuvia, dataa.”

Vakavimman väkivallan lisäksi eri puolilla maata on tutkittu myös arkisempia kohtaamisia poliisin kanssa. Jalankulkijoiden sakotusta, pysäytyksiä liikenteessä. Tutkimuksessa toisensa perään afroamerikkalaisten osuus oli suhteettoman suuri.

Vuonna 2017 NPR-radiokanava ja Harvardin yliopisto kysyivät asiasta mustilta itseltään. 60 prosenttia vastaajista kertoi, että poliisi oli joskus epäreilusti pysäyttänyt heidät tai heidän perheensä.

Tällä viikolla julkistetussa Axioksen mielipidekyselyssä vain 36 prosenttia afroamerikkalaisista kertoi luottavansa siihen, että paikalliset lainvalvojat toimivat heidän ja heidän perheensä parhaaksi. Valkoisista samaan luotti 77 prosenttia.

Silti poliisiväkivalta ei koske vain mustia, afroamerikkalainen Sturkey sanoo. Se liittyy myös yhteiskuntaluokkaan. Poliisien käsissä kuolee myös paljon köyhiä valkoisia.

”Näen, että poliisiväkivalta on yhteinen ongelma.”

Jo vuonna 1968 rotumellakoiden jälkeen perustettu Kerner-komitea tuli siihen johtopäätökseen, että poliisiväkivalta on Yhdysvalloissa iso ongelma.

”Olemme tutkineet tätä ennenkin. Olemme perustaneet komiteoita ennenkin”, afroamerikkalaista opiskelija-aktivismia tutkinut historian apulaisprofessori Jelani Favors Claytonin osavaltionyliopistosta Atlantasta sanoo.

Muita ongelmia silloin ja nyt: Afroamerikkalaiset omistavat murto-osan siitä, mitä valkoiset amerikkalaiset. Heidän tulonsa ovat pienemmät. Viidennes mustista elää köyhyydessä, valkoisista kahdeksan prosenttia.

Koska moni kasvaa köyhässä perheessä, mustilla on myös enemmän opintolainaa. Opinnot jäävät taloudellisista syistä useammin kesken.

Koulutus on pitkään ollut tie amerikkalaiseen keskiluokkaan. Toinen on asunnon omistaminen. Useiden selvitysten mukaan mustat amerikkalaiset jäävät edelleen usein ilman pankkilainaa, vaikka samassa taloudellisessa tilanteessa oleville valkoisille sitä myönnetään.

”Rakenteellinen rasismi on syvällä amerikkalaisen elämäntavan instituutioissa”, Favors sanoo.

 

Uutta on se, että entistä useampi yhdysvaltalainen on samaa mieltä Favorsin kanssa.

Vuonna 2011, Barack Obaman ensimmäisen presidenttikauden loppupuolella ja ennen Black Lives Matter -liikettä, ainoastaan 28 prosenttia amerikkalaisista piti rasismia isona ongelmana kotimaassaan, Pew-tutkimuskeskus kertoo.

Vielä vuonna 2014 vähemmistö amerikkalaisista, 46 prosenttia, ajatteli, että Yhdysvaltain on jatkettava muutosten tekemistä, jotta mustat saavuttaisivat samat oikeudet kuin valkoiset. 49 prosenttia ajatteli, että oli tehty jo tarpeeksi.

Sitten tapahtui jotakin. Vuonna 2015 jo puolet amerikkalaisista piti rasismia isona ongelma. Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen luku jatkoi kasvamistaan. Äkkiä ne, joiden mielestä tasa-arvon eteen oli jo tehty tarpeeksi, jäivätkin vähemmistöön.

 

Mielenmuutos on ollut suurinta valkoisten demokraattiäänestäjien keskuudessa. Vasemmistolaisen Data for Progress -tutkimuslaitoksen mukaan vuosi 2016 oli ensimmäinen, jolloin suurin osa valkoisista demokraateista sanoi uskovansa rodullisen eriarvoisuuden johtuvan syrjinnästä eikä mustien ihmisten ”tahdonvoiman puutteesta”.

Vuonna 2016 demokraattiehdokas Hillary Clinton pitikin puheen, jossa hän vaati loppua rakenteelliselle rasismille. Termi oli lyönyt puolueessa läpi.

Samalla se, että suurin osa valkoisista demokraateista alkoi kiinnittää entistä enemmän huomiota mustien ongelmiin, ajoi osan puolueen äänestäjistä republikaanien ja Trumpin luo.

Kuilu demokraattien ja republikaanien ajattelun välillä on suuri. Silti myös entistä suurempi osa republikaaneista eli 36 prosenttia ajatteli vuonna 2017, ettei maa sittenkään ole vielä tehnyt tarpeeksi mustien ja valkoisten tasa-arvon eteen.

Tällä viikolla rakenteellisesta rasismista kirjoitti lausunnossaan myös entinen republikaanipresidentti George W. Bush. Sturkey uskoo, ettei vastaavaa olisi muutama vuosi sitten tapahtunut.

”Kummassakin puolueessa on nyt poliitikkoja, jotka vaativat jonkinlaisia muutoksia.”

Varsinkin nuorille kysymys rakenteellisesta rasismista on tärkeä, ja kumpikin puolue tarvitsee lopulta nuoria leiriinsä. Sturkeyn mielestä republikaanipuolue on mennyt jo niin kauas oikealle, ettei siellä ole enää poliittista pääomaa voitettavaksi.

Siksi hän ei ole tällä kertaa kovin huolissaan vastareaktiosta. Republikaaneilla ei hänestä ole varaa siihen.

”He uhkaavat menettää kokonaisen sukupolven.”

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat