Protestit jatkuvat Yhdysvalloissa, ja mielen­osoittajilla on uusi vaatimus: Viekää poliisilta rahat - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|USA:n mielenosoitukset

Protestit jatkuvat Yhdysvalloissa, ja mielen­osoittajilla on uusi vaatimus: Viekää poliisilta rahat

Poliisin rahoituksen leikkaamisesta on keskusteltu useissa kaupungeissa. Vaatimukset ovat herättäneet myös vastareaktioita.

Poliisit tönivät 75-vuotiaan mielenosoittajan Martin Guginon maahan Buffalossa Yhdysvalloissa viime torstaina.

Julkaistu: 6.6. 12:24

Yhdysvalloissa mielenosoittajat vaativat poliisien rahoituksen leikkaamista. Osan mielestä poliisilaitoksiin uppoaa liikaa julkista rahaa, ja radikaalimmat vaativat koko poliisijärjestelmän lakkauttamista ja rakentamista uudelleen.

Uudistamisvaatimuksilla on historialliset juuret: varsinkin Yhdysvaltojen etelävaltioissa poliisijärjestelmän syntyyn liittyi orjuudenaikainen tarve perustaa joukkoja jotka ottivat karkaavia orjia kiinni. Monissa osavaltioissa poliisilaitosten funktio oli vielä orjuuden lopettamisen jälkeenkin ensisijaisesti levottomuuksien torjunta. Rikostutkinnan rooli on kasvanut vasta myöhemmin.

Vaatimus ”defund the police” (viekää poliisilta rahat) on kuultu protestoijilta ympäri Yhdysvaltoja New Yorkista Los Angelesiin, kertoo uutistoimisto Reuters. Miksi Yhdysvaltojen julkisista varoista maksetaan järjestelmä, joka sortaa osaa kansasta, rahoitusuudistuksen kannattajat kysyvät.

Poliisit partioivat New Yorkin Central Parkissa perjantaina 5. kesäkuuta.

Osan mielestä koneisto käy yksinkertaisesti liian kalliiksi ja on tehoton. Rahaa siihen kiistatta kuluu: esimeriksi Oaklandin kaupungissa Kaliforniassa lainvalvonta nielee uutistoimisto Reutersin mukaan 41,2 prosenttia kaupungin julkisista varoista. Paikalliset erot rahoituksessa ovat valtavia. Esimerkiksi New Yorkin kaupungissa lainvalvontaan kuluu 8,2 prosenttia julkisista varoista.

Minneapolisissa, josta valtava protestiaalto lähti liikkeelle, poliisin osuus julkisista varoista on 35,8 prosenttia.

Valkoihoinen poliisi otti toukokuun 25. päivänä kiinni mustan George Floydin kun lähellä olevasta kaupasta oli tullut ilmoitus väärennetystä setelistä. Kiinniottotilanteessa poliisi piti polveaan Floydin kaulan päällä useita minuutteja, vaikka Floyd valitti, ettei saa henkeä. George Floyd kuoli.

Sivullinen videoi tilanteen ja kun video julkaistiin, protestit käynnistyivät lähes välittömästi. Nyt ne ovat jatkuneet lähes kaksi viikkoa ja levinneet paitsi ympäri Yhdysvaltoja, myös muualle maailmaan.

”Aiomme hajottaa Minneapolisin poliisilaitoksen. Sitten kun olemme valmiita, emme aio vain liimata sitä takaisin kokoon”, kirjoitti Minneapolisin kaupunginvaltuuston jäsen Jeremiah Ellison viestipalvelu Twitterissä.

Ellisonin mukaan on aika miettiä uudelleen julkista turvallisuutta ja hätätilanteisiin vastaamista. Minneapolisissa Ellisonin puheiden tukena on The New York Timesin mukaan muitakin, muun muassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Varsinkin Minneapolisissa kovat äänenpainot herättävät kaltaisiaan vastareaktioita. The New York Timesin haastattelema eläkkeelle jäänyt komisario Gwen Gunter uskoo, että vaatimukset poliisin lakkauttamisesta heikentävät jo koville joutuneiden poliisien moraalia.

”Tuo ei ole vastaus, mutta osa minusta toivoo tätä ajavien onnistuvan”, mustien poliisien järjestön jäsen Gunter sanoi.

”Haluaisin nimittäin nähdä, kuinka kauan kestää ennen kuin he sanovat että oho, taidamme sittenkin tarvita poliisilaitoksen.”

Useille poliisin rahoituksen leikkaamista kannattaville kyse ei ole tarpeesta luisua anarkiaan ja lopettaa poliisien olemassaolo. Kyse on rahasta ja sen järkevästä käyttämisestä.

Esimerkiksi Los Angelesissa käsitellään parhaillaan 150 miljoonan dollarin leikkausta poliisilaitoksen kolmen miljardin dollarin budjettiin. Pormestari Eric Garcettin mukaan pyrkimyksenä on vapauttaa varoja jotta niitä voitaisiin suunnata työllisyyden, terveydenhuollon ja koulutuksen tukemiseen.

New Yorkin kaupunkia vaivaa yhdeksän miljardin dollarin budjettivaje. Kaupunginvaltuuston jäsenet torjuivat pormestari Bill De Blasion aloitteen leikata poliisin rahoituksesta prosentti samalla kun nuorisotoimesta oli ehdotettu leikattavaksi kolmannes. Jäsenet tekivät oman aloitteensa, jossa kaikilta aloilta leikattaisiin viidestä seitsemään prosenttia – myös poliisilta.

Keskustelussa rahoituksen jakamisesta heijastuu ymmärrys siitä, että afroamerikkalaiset, latinot ja valkoiset ovat keskenään epätasa-arvoisessa asemassa yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa.

Esimerkiksi valkoisten kotitalouksien mediaanivarallisuus on Yhdysvaltojen keskuspankin tilastojen mukaan noin kymmenen kertaa suurempi kuin mustien. Yliopistotutkinnon suorittaa harvempi musta kuin valkoinen, ja väestömäärään suhteutettuna mustien riski kuolla poliisin luotiin on huomattavasti suurempi kuin valkoisilla.

Lue lisää: Nämä kahdeksan grafiikkaa näyttävät, että mustien ja valkoisten tasa-arvo on Yhdysvalloissa yhä kaukana

Tasa-arvo on paljon muutakin kuin poliisin toimintaa. Siksi ongelman korjaamiseksi kohdistuu paineita myös muualla julkisessa rahoituksessa. Uutistoimisto Reutersin haastattelema Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen Val Demings on afroamerikkalainen, nainen ja Orlandon kaupungin entinen poliisipäällikkö.

”Meidän ei tarvitse valvoa lakia ja järjestystä ja olla kiinnittämättä huomiota maassa makaavaan”, Demings sanoi. ”Me voimme tehdä molemmat.”

Ilman rahaa se tuskin onnistuu.

Yhdysvaltaiset poliisit ovat melkoisessa ristipaineessa jo ilman vaatimuksia palkanmaksunsa lopettamisesta. Buffalon kaupungissa loppuviikosta sattunut tapaus reaktioineen kertoo jotain poliisin sisäisistä ristiriidoista.

Buffalon poliisin ensivasteyksikön kaksi jäsentä tönäisi torstaina valkohiuksista mielenosoittajaa, joka kaatui. Videolle tallentuneessa tilanteessa näkyy, miten mielenosoittaja lyö takaraivonsa katuun ja menettää tajuntansa. Poliisit pyörivät ympärillä hivenen epätietoisina, mutta eivät tee asialle mitään vaikka sivulliset huutavat että paikalle tarvitaan ambulanssi.

Tönäisijäpoliiseilta vietiin virka määräajaksi ja tapauksesta aloitettiin selvitys. Perjantaina kaikki muut yksikön jäsenet, yhteensä 57 poliisia, irtisanoutuivat. He protestoivat kollegoihinsa kohdistuvaa kurinpitomenettelyä.

Mielenosoittajat ovat toistuvasti arvostelleet poliisin protesteissa käyttämiä voimakeinoja.

Keskustelu heijastuu väistämättä myös käynnissä olevan presidentinvaalien kampanjointiin.

Demokraattiehdokas Joe Biden on vaatinut rikosoikeudellisia uudistuksia, esimerkiksi oikeusministeriön poliisiväkivaltaan liittyvien tutkintojen sekä päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisten ja poliisin yhteistyön tehostamista. Biden on itse asiassa ehdottanut lainvalvontatyön uudistamiseen myös rahoitusta.

Reutersin mukaan Bideniltä kysyttiin torstaina Los Angelesin kaupungin leikkaussuunnitelmista. Biden sanoi että suunnitelmissa on järkeä, mutta niitä täytyy arvioida aluekohtaisesti.

”Pohjimmiltaan kyse on ihmisten kohtelemisesta kunnioittavasti”, Biden sanoi.

Vastaehdokas, istuva presidentti Donald Trump, on vaatinut toistuvasti kovia keinoja mielenosoitusten hillitsemiseksi. Varsinkin öiseen aikaan protestit ovat äityneet väkivaltaisiksi useissa kaupungeissa ja niiden yhteydessä esiintyy tuhopolttoja ja ryöstelyä.

Trump on ottanut iskulauseen defund the police (poliisilta rahat pois) mukaan twiitteihinsä ja kutsuu sitä radikaalivasemmiston keksinnöksi. Viimeisimpänä Trump väitti, että hänen vastaehdokkaansa Biden haluaa viedä poliisilta rahat.

Todellisuudessa Biden ehdotti kesällä 2019, että poliisireformiin varattaisiin 300 miljoonaa dollaria.

Tasa-arvo|Nämä kahdeksan grafiikkaa näyttävät, että mustien ja valkoisten tasa-arvo on Yhdysvalloissa yhä kaukana

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat