Putin syytää Libyaan hävittäjiä, pommittajia, palkka­sotilaita ja paino­tuoretta rahaa suoraan Moskovasta - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|HS-analyysi

Putin syytää Libyaan hävittäjiä, pommittajia, palkka­sotilaita ja paino­tuoretta rahaa suoraan Moskovasta

Venäjä pelasti Khalifa Haftarin eikä jätä enää Libyaa.

Venäläinen Mig-29-hävittäjä Libyan ilmatilassa 26. toukokuuta.

Julkaistu: 7.6. 2:00, Päivitetty 7.6. 14:40

Asuin Moskovassa vuosina 2014–2018, ja silloin pyöräilin tai kävelin kymmenet kerrat Mytnaja-katu 17:n ohitse. Kiinteistö nimittäin sijaitsi aika lähellä asuntoani ja kauppahallimatkani varrella.

Paluumatkalla torilta pistäydyin usein viistosti Mytnajakatu 17:ää vastapäätä sijaitsevassa Diksi-myymälässä täydentämässä ostoksiani, mutten kiinnittänyt mitään erityistä huomiota kadunpuoleiseen rakennukseen tuossa osoitteessa.

Sievä ja vanha kaksikerroksinen, vaaleaksi rapattu talo, jossa on kunnostettu ullakkokerros mustan mansardikaton alla. Noitahan Moskovassa riittää. Sisäpihalle vievä portti suljettuna peltiovilla, portinvartijan kopperossa ei mitään liikettä.

Olisi ehkä pitänyt nojata pyörään hetki, ihailla taloa ja kurkistella takapihan rakennuksiin. Osoitteessa sentään pyöritetään firmaa, jonka vuosittainen liikevaihto on yli puoli miljardia euroa. Siinä sijaitsee Goznak-yhtiön pääkonttori.

Goznak on Venäjän valtion rahapajayhtiö, joka painaa seteleitä ja lyö kolikoita Venäjän keskuspankin lisäksi muillekin asiakkaille kuten Libanonille, Jemenille, Guatemalalle ja Ruandalle. Ja tekee lisäksi vaikka mitä: postimerkkejä, mitaleja, luottokortteja, valtioiden joukkovelkakirjoja.

Yhtiön toimista nousi kansainvälinen kohu viime viikon tiistaina, kun Maltan hallitus ilmoitti takavarikoineensa kansainvälisen operaation tuloksena väärennettyjä Libyan seteleitä yhteensä 1,1 miljardin Libyan dinaarin arvosta. Väärän rahan tekijäksi kerrottiin Goznak ja rahat olivat matkalla itäiseen Libyaan.

Yhdysvaltain ulkoministeriö tuomitsi Venäjän toimet jyrkästi ja kertoi rahojen tilaajan olevan ”laiton rinnakkaistaho”. Yhdysvallat pyysi Maltaa säilyttämään väärennetyt rahat ”todistusaineistona”, Britannia taas vaati Maltaa tuhoamaan rahat, kertoi Malta Today.

Venäjä puolestaan vaati Maltaa palauttamaan joka dinaarin. Moskovan näkemyksen mukaan raha ei ole väärennettyä, sillä sen tilaaja on Libyan keskuspankin itäinen haarakonttori, eikä Tripolissa valtaa pitävä ”kansallisen sovun hallitus” ole väittänyt rahoja väärennetyiksi, ja kaiken kukkuraksi ”väärennetyt” rahat voi erottaa muista Libyan seteleistä vähintäänkin sarjanumeroiden perusteella.

Ehkä voi erottaa, ehkä ei, mutta käytössä venäläisiä dinaareita on ollut Libyassa sekä idässä että lännessä tukuittain jo aika pitkään. Uutinen 1,1 miljardista väärennetystä venäläisdinaarista on nimittäin melko vanha.

Ensinnäkin Times of Malta -sanomalehti kertoi kyseisestä takavarikosta jo tuoreeltaan eli silloin kuin se tehtiin Vallettan satamassa viime loka-marraskuun vaihteessa. Lehden mukaan viranomaiset löysivät vääriä dinaareita kaksi merikontillista.

Jos kyseessä ovat olleet Libyan viiden, kymmenen ja 20 dinaarin setelit ja summa on Maltan ilmoittama 1,1 miljardia dinaaria, ovat yli 50 kuution seitsenmetriset kontit hyvinkin voineet olla aika täynnä Goznakin tavaraa.

Toisekseen venäläislehti Nezavisimaja Gazeta kertoi jo lokakuussa 2017, että Goznak oli lyönyt Libyan ensimmäisen yhden dinaarin kolikon ja että käteisen painaminen Libyaan oli aloitettu jo kesällä 2016.

Rahan tilaaja oli Venäjän uusi ystävä, itäisessä Bengashin kaupungissa päämajaansa pitävä sotamarsalkka Khalifa Haftar. Ainakin ensimmäiset rahatilaukset teki Libyan keskuspankin Bengasin-konttori.

Tripolia hallitsevan, YK:n tunnustaman kansallisen sovun hallituksen pääministeri Fayez al-Sarraj ei tuominnut tuolloin ainakaan suoraan rahatilausta.

Ja tilauksia riitti. Uutistoimisto Reuters kertoi viime viikon lopulla toimittajansa nähneen asiakirjat, joiden mukaan yksistään viime vuoden helmikuun ja kesäkuun välisenä aikana venäläiset rahtasivat neljässä erässä yhteensä lähes 4,5 miljardia dinaaria Libyaan.

Dinaarin virallinen kurssi jäykistettiin jo yli kymmenen vuotta sitten euroissa vajaaseen 64 senttiin, mutta virallinen pankkikurssi on lähinnä vitsi. Diktaattori Muammar Gaddafin kuollessa kapinallisten kynsissä lokakuussa 2011 pankit olivat konkurssissa kansalaisten nostettua 24 miljardin dinaarin säästönsä patjan alle.

The Libyan Observer -lehden tämän viikon noteerauksen mukaan dinaarin katukurssi on 15 senttiä. Niinpä Goznakin painokoneet ovat syytäneet Haftarille, hänen LNA-joukoilleen ja idän hallinnolle vähintäänkin satoja miljoonia euroja.

Libyan suurimmat öljykentät ja tärkeimmät vientisatamat ovat Haftarin hallussa, joten hän on voinut maksaakin rahatoimituksista Goznakille jotain. Presidentti Vladimir Putinin huolista rahapajan tase on kuitenkin pienin.

Putin ryhtyi aseistamaan Haftarin LNA-joukkoja viimeistään vuonna 2017 Arabiemiraattien ja Egyptin avustuksella samaan aikaan, kun sotilaallinen yhteistyö kiistettiin. Seuraavaksi LNA:n tueksi saapui venäläisen palkkasotilasyhtiö Wagnerin joukkoja, joita YK-raportin mukaan on maassa 800–1 200.

Viime vuoden huhtikuun alussa Haftar olikin joukkoineen jo Tripolin porteilla. Vastarinta oli kuitenkin sitkasta, ja varsinainen vastaisku tuli tämän vuoden alussa: Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti lähettävänsä joukkoja Tripolin tueksi.

Kevään mittaan turkkilaiset ja erityisesti heidän miehittämättömät lennokkinsa käänsivät sotaonnen Sarrajin hallituksen joukkojen puolelle. Toissa sunnuntaina uutistoimistot raportoivat Haftarin joukkojen venäläisine liittolaisineen vetäytyneen pääkaupungin eteläpuolelta niin, että lähimmät asemat jäivät 60 kilometrin päähän Tripolista.

Sarrajin neuvonantaja Muhammed Ali Abdullah riemuitsi The Wall Street Journalin mukaan ”venäläisten palkkasotilaiden nöyryyttävästä evakuoinnista Tripolin alueelta”.

Kaksi päivää myöhemmin Maltan hallitus tiedotti rahatakavarikosta. Uutinen jäi vähälle huomiolle, sillä Yhdysvaltain Afrikan-esikunta heitti samana päivänä julkisuuteen suuremman uutisen: Venäjä on lennättänyt sotilaskoneitaan Libyaan.

Afrikan-esikunta pitää nimestään huolimatta päämajaansa Stuttgartissa Saksassa, ja aihetta käsittelevä tiedotustilaisuus pidettiin Washingtonissa.

Amerikkalaiset julkaisivat satelliittikuviaan ja kertoivat, että Venäjä on lennättänyt Al Jufran tukikohtaan Hounin kaupungin kupeeseen keskelle Libyaa 14 Mig-29-hävittäjää ja lisäksi joukon Suhoi-24-rynnäkkökoneita, jotka kykenevät kantamaan tonneittain ohjuksia.

Koneet lennätettiin Venäjältä amerikkalaisten mukaan ensin Khmeimimin tukikohtaan Syyriaan, jossa niistä maalattiin venäläiset tunnukset piiloon.

Kolmesataa kilometriä Sirten satamakaupungin eteläpuolella sijaitsevan Al Jufran suojaksi on Yhdysvaltain mukaan toimitettu ilmatoruntajärjestelmä, ja rahtilennot Venäjältä keskelle Libyaa ovat olleet jatkuvia.

Mitä tästä pitäisi ajatella? Ensinnäkin on selvää, että Putinilla ei ole aikomustakaan jättää sotamarsalkka Haftaria kärsimään samaa kohtaloa, jonka Putinin edellinen hyvä libyalaisystävä Gaddafi koki. Ja toisekseen Putinilla ei ole mitään tarvetta peitellä sotilaallista tukeaan Haftarille, hän antaa sen suoraan ja avoimesti.

Ja kolmanneksi, Yhdysvallat on Putinin päättäväisyydestä hyvin huolissaan. Goznakin rahabisnesten ja Venäjän ilmavoimien lentojen yhtäaikainen julkaisu kertoo tästä.

Useimpien kommentoijien mukaan Venäjän perimmäinen tarkoitus on saada Libyaan jonkinlainen sillanpääasema. Monet kuitenkin muistuttavat, että kysymys on jälleen kerran Turkin ja Venäjän nokittelusta, ja että molemmat haluavat loppujen lopuksi pitää kaikki ovet avoinna sekä Lähi-idässä että Pohjois-Afrikassa.

Venäläinen veteraanijournalisti ja Deutsche Wellen nykyinen Baltian-kirjeenvaihtaja Konstantin Eggert menee arviossaan hieman pidemmälle. Hän uskoo, että Putinin tavoite on perustaa Libyan rannikolle keskeinen sotilastukikohta. Se muodostaisi yhdessä Venäjän Syyrian-tukikohtien kanssa ketjun, joka takaisi Venäjän pysyvän ja vahvan läsnäolon Välimeren alueella.

Eggertin arvion mukaan tukikohta on Venäjän Mustanmeren laivaston vastuulla, mutta laivasto ei ole aivan iskussa, ja sen kehittäminen on pitkäpiimäistä puuhaa. Niinpä Libyaan perustetaan ensiksi vahva ohjustukikohta.

”Siinä mielessä Haftarin johtamat asevoimat ovat pohjoisafrikkalainen versio itsenäiseksi julistautuneista Luhanskin ja Donetskin ’kansantasavalloista’”, Eggert kirjoittaa.

Epäluuloinen pessimisti voisi ajatella Putinin tehneen pihtiliikkeen, jonka jälkeen Yhdysvaltain eurooppalaiset liittolaiset ovat uhattuna sekä idästä että etelästä. Eikä näin ajatellakseen itse asiassa tarvitse edes olla epäluuloinen pessimisti.

Marsalkka Haftar, 75, aikoo vallata Tripolin

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat