Ruotsalaisessa vanhain­kodissa tehtiin paljon oikein ja silti virus tartutti puolet dementia­osastosta, yksi vanhuksista kantoi virusta täysin oireetta – ”Se oli pelottavaa” - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Ruotsalaisessa vanhain­kodissa tehtiin paljon oikein ja silti virus tartutti puolet dementia­osastosta, yksi vanhuksista kantoi virusta täysin oireetta – ”Se oli pelottavaa”

Ruotsalaisen Villa Tollaren tarina osoittaa, kuinka erilaisista lähtökohdista Ruotsin vanhainkodit ottivat koronaepidemian vastaan.

Maryna Umanets, Ann-Marie Erixon, Ingrid Döbling, Daria Lubowiecka ja Kitty Pihl lähtivät kävelylle Villa Tollaren viereiseen puistoon. Oli 10. kesäkuuta eli päivä, jolloin syyttäjä piti infotilaisuuden Olof Palmen murhatutkinnasta. Tapaus puhutti asukkaita, jotka muistavat murhapäivän hyvin.

Julkaistu: 16.6. 15:15, Päivitetty 16.6. 17:17

Nacka

Vanhusten palvelutalo Villa Tollaren 91-vuotias asukas Ann-Marie Erixon työntää rollaattoria paratiisilinnun väreissä hehkuvassa takissaan sellaista vauhtia, että HS:n toimittaja ja talon johtaja Johanna Saläng jäävät jälkeen jokaisella askeleella.

Samassa etujoukossa kulkevat myös Erixonin palvelutalonaapurit Ingrid Döbling, 74, ja Kitty Pihl, 94. Puisto odottaa raikkaana ja helakan vihreänä. Kesä on tullut.

Kolmikkoa saattaa kaksi visiirein varustettua hoitajaa. Visiiri on myös johtaja Salängillä.

”Tällä hetkellä meillä ei ole talossa yhtään koronatartuntaa. Täytyy koputtaa puuta”, Saläng sanoo.

Johanna Saläng johtaa Villa Tollaren vanhainkotia Nackassa.

Villa Tollare sijaitsee Tukholman naapurikunnassa Nackassa saariston äärellä. Ruotsissa vanhustenhoito on kuntien vastuulla ja erot eri kuntien välillä ovat suuria. Koronakriisi on tuonut erot esiin.

Salängin kanssa puhuessa käy pian selväksi, että Villa Tollare edustaa sitä parempaa päätä. Hoidon järjestävä säätiö aloitti päivittäiset koronakokoukset jo ennen kuin Ruotsissa oli ensimmäistäkään tartuntaa ja kun Ruotsin kansanterveysviranomainen vielä arvioi ruotsalaisen epidemian riskin hyvin pieniksi.

”Saimme tilattua suojavarusteita silloin kun niitä vielä sai. Nyt niitä riittää moneksi vuodeksi”, Saläng sanoo.

Tuoksuvassa ilmassa on juhannuksen odotusta, vaikka eihän midsommar tule olemaan kuten ennen. Ei ainakaan riskiryhmäläisille. Ruotsi asetti kansallisen vierailukiellon vanhainkoteihin maaliskuun viimeisenä päivänä kaksi viikkoa Suomen jälkeen, eikä sitä ole voitu poistaa. Virus leviää Ruotsissa yhä selvästi taajempaan kuin muissa Pohjoismaissa.

Ann-Marie Erixon sai kävelyseuraa fysioterapeutti Daria Lubowieckasta. Ingrid Döblingin vieressä kulki sairaanhoitaja Maryna Umanets.

Ohitamme puiston nurkalle sijoitetun juhlateltan. Teltassa on pöytä, jonka jakaa läpinäkyvä suojalevy.

”Tuolla asukkaat saavat tavata omaisiaan”, Saläng selittää.

Ruotsi on aloittanut itsetutkiskelun koronakriisinsä hoidosta. Olisiko jotakin voinut tehdä toisin, jotta 4 939 ihmisen ei olisi tarvinnut jo kuolla? Suomessa koronavirukseen on kuollut 326 ihmistä.

Keskustelun ytimessä ovat juuri Villa Tollaren kaltaiset paikat, eli erilaiset ikäihmisten asumisyksiköt. Kuolleista lähes puolet on ollut niiden asukkaita.

Villa Tollaren asukkaille järjestetään ohjelmaa myös korona-aikana. Örjanskören-kuoro lauloi Ruotsin kansallislaulun parkkipaikalta asukkaiden katsellessa parvekkeilta. Päivä oli 7. kesäkuuta eli päivä Ruotsin kansallispäivän jälkeen.

Ensin kysyttiin, olisiko vanhustenkoteja voitu suojata paremmin. Nyt pintaan alkaa nousta myös toinen, vielä kipeämpi kysymys: ovatko kaikki vanhusten asumisyksiköissä kuolleet ihmiset todella saaneet kaiken sen hoidon, josta heille olisi voinut olla hyötyä?

Paine sairaaloissa oli epidemian pahimmassa vaiheessa kriittinen ja hellittämätön.

HS luki tätä artikkelia varten Ruotsissa koronavirukseen kuolleiden omaisten Facebook-ryhmää ryhmän ylläpitäjän luvalla. Ryhmässä tulee vastaan useita tarinoita, joissa omaiset ihmettelevät, kuinka lääkäri saattoi tehdä päätöksen saattohoidon aloittamisesta puhelimitse näkemättä potilasta.

Örjanskören-kuoron laulajat vilkuttivat yleisölleen, joka pysytteli korkealla Villa Tollaren parvekkeiden suojissa.

Dagens Nyheter -lehti kirjoitti jopa tapauksesta, jossa poika pelasti isänsä hengen vaatimalla hänen ruokintansa aloittamista uudelleen. Sama lehti selvitti myös, että epidemian pahimmalla alueella eli Tukholmassa vain joka kymmenes vanhainkotien koronapotilas päätyi sairaalahoitoon elämänsä loppuvaiheessa. Monissa muissa maakunnissa sairaalaan oli otettu joka kolmas.

Ruotsin hallitus on jo päättänyt perustaa ”koronakomission”, joka alkaa tutkia Ruotsin tähän asti tekemiä koronatoimia.

Villa Tollaren puistossa synkät kysymykset tuntuvat kaukaisilta. Naiskolmikko on istunut puistonpenkille. Naurua kuuluu vähän väliä. Heillä on omat juttunsa.

Ingrid Döbling, 74, Ann-Marie Erixon, 91, ja Kitty Pihl, 94, ovat ystäviä.

Johtaja Johanna Saläng on kuitenkin oppinut kunnioittamaan virusta. ”Ajattelimme jo selvinneemme ja sitten se olikin täällä”, hän sanoo.

Oli huhtikuun loppu, ja hyvin moni muu vanhainkoti oli jo kohdannut ensimmäisen korona-aaltonsa, kun virus löysi tiensä myös Villa Tollareen. Saläng ei tiedä, miten se tapahtui.

Todennäköisesti viruksen on tuonut joku hoitajista. ”Olemme koko ajan olleet hyvin tarkkoja siitä, että pienimmistäkin oireista on jäätävä kotiin”, Saläng sanoo. Välillä se johti tilanteisiin, joissa piti valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta: mennäänkö alimiehityksellä vai palkataanko tuntityöläisiä, jotka kasvattavat hoidettavien kontaktien määrää ja sitä kautta myös riskiä?

Kun ensimmäinen tartunta oli todettu talon dementiaosastolla, Saläng päätti testauttaa koko osaston. Tämä ei ole Ruotsissa mikään standarditoimenpide, vaan talon oma ratkaisu. Monesta muusta paikasta on puuttunut sekä testejä että suojia.

Dementiaosaston seitsemästätoista ihmisestä kahdeksalla oli tartunta. ”Löytyi myös yksi asukas, jolla oli virus, mutta ei minkäänlaisia oireita. Ei minkäänlaisia”, Saläng kertoo. ”Se oli pelottavaa.”

Korona on vähentänyt omaisten tapaamista, mutta ulos onneksi pääsee.

Jos kerran vanha ja hauras ihminen saattoi kantaa virusta ilman oireita, miten ihmeessä Saläng pystyisi huolehtimaan siitä, ettei virus tule taloon nuoren henkilökunnan mukana?

Nyt noista kahdeksasta ihmisestä seitsemän on parantunut ja yksi on kuollut. Hän oli yli 90-vuotias ja hänellä oli muita perussairauksia. ”Emme voi olla varmoja, oliko korona se tärkein kuolinsyy”, Saläng sanoo.

Ruotsissa koronaan kuolleeksi tilastoidaan kaikki sellaiset kuolleet, jotka ovat saaneet koronatestistä positiivisen tuloksen. Todellisuus on tilastoja monimutkaisempaa.

 ”Meillä on täällä hyvää ruokaa ja hyvää seuraa.”

Saläng toivoo, että Villa Tollaressa ei enää koronavirusta tavattaisi. Erityistoimista hän ei näillä näkymin kuvittelekaan luopuvansa. ”Tiedän, että joissakin yksiköissä on koettu toinen ja vielä kolmaskin kierros.”

Miksi erot eri hoivakotien välillä ovat niin suuria? Saläng uskoo osan erosta selittyvän henkilökunnan ammattitaidolla. ”Joissakin paikoissa ongelmia on ihan perusasioissa, kuten oikeanlaisessa käsien pesussa ja käsidesin käytössä.”

Salängin mukaan Villa Tollaressa kiinnitetään paljon huomiota suojavarusteiden käytön kouluttamiseen. ”Väärin käytettynä ne vain lisäävät riskiä.”

Pääministeri Stefan Löfven ja pääepidemiologi Anders Tegnell ovat myöntäneet, että viruksen kyky löytää tiensä vanhainkoteihin yllätti heidät.

Sen sijaan Ruotsissa ei juurikaan ole puhuttu siitä, olisiko erilainen koronastrategia voinut suojata vanhuksia sitä kautta, että tartuntoja olisi ylipäänsä ollut liikkeellä vähemmän. Hoivakotien henkilökunta liikkuu ulkona yhteiskunnassa muiden tapaan. Tätä ajatusta pääepidemiologi Anders Tegnell ja pääministeri Stefan Löfven eivät ole halunneet pohtia ääneen.

Löfven sanoi sunnuntaina Ruotsin yleisradion Agenda-ohjelmassa, että suurella määrällä vanhainkotien koronakuolemia ”ei ole mitään tekemistä” Ruotsin valitseman strategian kanssa.

Tästä Saläng on eri mieltä. ”Uskon, että hiukan tiukemmasta suhtautumisesta heti alussa olisi voinut olla hyötyä.”

Saavutamme puistonpenkin, jolla Ingrid Döbling, Ann-Marie Erixon ja Kitty Pihl istuvat.

Heidän kanssaan saa jutella, kunhan pitää etäisyyttä ja käyttää hengityssuojaa. Kolmikko näyttää tyytyväiseltä.

”Meillä on täällä hyvää ruokaa ja hyvää seuraa”, Döbling aloittaa.

Kun naisilta kysyy koronasta ja omaisten vierailujen vähyydestä, he toteavat lähes kuorossa, että ”meillä on toisemme”.

Maryna Umanets, Ingrid Döbling, Ann-Marie Erixon, Kitty Pihl ja Daria Lubowiecka viettivät hyvän hetken ulkosalla. Hoitajilla täytyy olla ulkonakin visiirit, kun he ovat asukkaiden lähellä.

Johtaja Salängin mukaan vierailuasiasta on kuultu enemmän huolta omaisilta kuin asukkailta. Döbling, Erixon ja Pihl viihtyvät hyvin keskenään ja viettävät välillä ”tyttöjen iltoja” kattoterassilla viinilasien kera.

Lapsenlapsien kaipuu on silti varsinkin Erixonilla kova. Heitä saa tavata silloin tällöin pleksin takaa tai puistossa matkan päästä.

”Tuntuu niin maagiselta, kun he yhä tunnistavat!” hän huudahtaa. ”He haluaisivat kiivetä sen pleksin yli.”

Vanhustenhoito Ruotsin koronakeskustelun ytimessä

Ruotsissa on kuollut koronavirukseen 4 939 ihmistä.

Kuolleista 90 prosenttia on ollut 70-vuotiaita tai sitä vanhempia.

Heistä puolet oli vanhustenhoidon asumisyksiköiden asukkaita ja lisäksi neljäsosa sai kotihoidon palveluita.

Luvut ovat herättäneet Ruotsissa keskustelun siitä, olisiko riskiryhmiä voitu suojata paremmin.

HS-analyysi|Ruotsin koronakonsensus särkyi

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat