”Ei tämä hyvältä näytä” – etujärjestön johto huolestui ruotsin­suomalaisten korkeasta kuolleisuudesta - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

”Ei tämä hyvältä näytä” – etujärjestön johto huolestui ruotsin­suomalaisten korkeasta kuolleisuudesta

Ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisista iso osa on jo yli 70-vuotiaita.

Karoliinisen yliopistosairaalan pihalle pystytettiin koronaviruspotilaita varten teltta Tukholman Solnassa maaliskuussa.

Julkaistu: 19.6. 15:57

Ruotsin kansanterveys­viranomainen julkaisi torstaina selvityksen, jonka mukaan kuolleisuus koronavirukseen on maassa suurinta ruotsinsuomalaisten keskuudessa.

Suomessa syntyneitä on kuollut koronavirukseen Ruotsissa 145 ihmistä 100 000 henkeä kohden. Esimerkiksi Ruotsissa syntyneiden kuolleisuus on vain 32 ihmistä sataatuhatta kohden.

Suomessa ja Ruotsissa syntyneiden kuolleisuutta verrattaessa Suomessa syntyneiden kuolleisuus on siis noin 4,5-kertainen Ruotsissa syntyneisiin verrattuna. Ruotsissa asuu noin 144 500 Suomessa syntynyttä ihmistä.

Ruotsin kansanterveysviranomaisen tilastot perustuvat ajanjaksolle 14. maaliskuuta – 7. toukokuuta.

Mutta mistä suomenruotsalaisten tilastojen valossa huono tilanne johtuu?

Ruotsinsuomalaisten keskusliiton (RSKL) toimijat nostavat mahdolliseksi syyksi korkeaan kuolleisuuteen ruotsinsuomalaisten korkean iän.

RSKL muun muassa vaalii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etuja. Tuoreesta selvityksestä ei ole ehditty RSKL:n puheenjohtajan Pirkko Karjalaisen mukaan vielä kunnolla keskustella.

Jouni Slagner

Järjestön ensimmäinen varapuheenjohtaja Jouni Slagner arvioi, että jos kansanterveys­viranomaisen selvityksen otantaan olisi otettu mukaan myös toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaiset, tilanne ei välttämättä näyttäisi niin pahalta ruotsinsuomalaisille.

Otannassa oli tarkasteltu vain ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisia.

”Ensimmäinen ikäluokka on jo yli 70-vuotiasta”, Slagner toteaa.

Juuri vanhat ihmiset kuuluvat koronaviruksen riskiryhmään.

Kaikkien tutkittujen sairastuneiden mediaani-ikä oli 59 vuotta. Afganistanissa syntyneiden sairastuneiden mediaani-ikä oli 39, Saksassa syntyneiden 82 ja sekä Norjassa että Suomessa syntyneiden 77 vuotta.

Karjalaisenkin henkilökohtainen arvio on, että kuolleisuus voi johtua korkeasta iästä. Hän muistuttaa, että selvityksessä pitää katsoa, mitä verrataan.

”Jos ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisia verrataan kaikkiin kantaruotsalaisiin, verrataan omenoita ja päärynöitä.”

Molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että tilanne on paha.

”Ei tämä hyvältä näytä”, sanoo Slagner.

Ruotsinsuomalaisia on yhteensä arviolta 600 000–700 000, jos mukaan lasketaan myös toinen ja kolmas sukupolvi.

On tutkittu, että ruotsinsuomalaisten fyysinen terveys ei ole yhtä hyvä kuin samanikäisten kantaruotsalaisten.

Suomalaiset ovat lähteneet Ruotsiin 1900-luvulla muun muassa töiden perässä. Suurimmillaan muuttoaalto oli 1960–1970-lukujen vaihteessa, mutta se alkoi jo 1950-luvulla.

”Iso osa ensimmäisen sukupolven ruotsinsuomalaisista tuli tänne raskaisiin teollisuustöihin. En tiedä, miten siihen aikaan huolehdittiin esimerkiksi työterveydestä ja siitä, mitä ihmiset hengittivät teollisuusmiljöissä”, pohtii Karjalainen.

Tutkimusten mukaan ruotsinsuomalaiset miehet esimerkiksi tupakoivat enemmän kuin ruotsalaissyntyiset. Ruotsinsuomalaiset myös kärsivät enemmän korkeasta verenpaineesta ja ylipainosta.

Samoilla linjoilla oli torstaina myös Ruotsin pääepidemiologi Anders Tegnell. Hänen mukaansa koronavirus muodostaa suuremman riskin melkein missä vain muualla syntyneille kuin Ruotsissa syntyneille.

”Syitä on useita. Sosioekonominen asema, elinolot, perussairaudet. Tämä on yksi palanen siinä palapelissä jossa yritämme oppia paremmin miten virus leviää ja vaikuttaa väestöömme”, Tengell luetteli.

 ”Vanhat ihmiset eivät välttämättä katso ohjeistuksia kotisivuilta.”

Slagner näkee myös mahdollisena, että tiedotus on osin pettänyt.

”Vanhat ihmiset eivät välttämättä katso ohjeistuksia kotisivuilta tai ylipäätään internetistä, vaikka tuoreimmat tiedot sinne päivitettäisiinkin. Siinä on sukupolvien kuilu”, Slagner sanoo.

”Tiedotukseen olisi pitänyt ehdottomasti panostaa enemmän.”

Viime vuonna ruotsinsuomalaisten oikeuksia parannettiin vähemmistölain uudistuksella. Nyt kunnissa, jotka ovat suomen kielen hallintoalueita, pitää tarjota vanhustenhuollon palvelu ja hoito kokonaan tai osin suomen kielellä.

Karjalaisen arvion mukaan jo epidemian alussa koronaviruksesta oli runsaasti saatavilla tietoa myös suomeksi. Hän ei siis pidä todennäköisenä, etteikö ohjeistukset koronaviruksen leviämisen estämiseksi olisi tavoittaneet myös ruotsinsuomalaisia.

”Nämä iäkkäät ihmiset todennäköisesti asuvat hoivakodeissa”, Karjalainen arvioi.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat