Kiina kiristää tunnelmia, kun Yhdysvallat ja Venäjä yrittävät neuvotella ydinaseita rajoittavasta sopimuksesta - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Ydinaseet

Kiina kiristää tunnelmia, kun Yhdysvallat ja Venäjä yrittävät neuvotella ydinaseita rajoittavasta sopimuksesta

Ydinaseiden määrää rajoittava sopimus päättyy pian. Itävallassa käynnistyville neuvotteluille uhkaa tulla kiire, eikä aika ole ainoa kompastuskivi.

Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov tarkistutti ruumiinlämpönsä koronaviruksen leviämisen varalta saapuessaan Itävallan Wienissä ydinaseiden määrää rajoittavan Start-sopimuksen jatkoneuvotteluihin.

Julkaistu: 22.6. 16:24, Päivitetty 22.6. 22:27

Itävallassa yritetään neuvotella uudesta ydinaseiden kieltosopimuksesta.

Yhdysvallat ja Venäjä aloittivat neuvottelut strategisia ydinaseita rajoittavan Start-sopimuksen uusimisesta maanantaina. Venäjän varaulkoministerin Sergei Rjabkovin ja Yhdysvaltain tuoreen asevalvonnan lähettilään Marshall Billingslean johtamat delegaatiot aloittivat neuvottelut Wienissä.

Koko päivän kestäneet neuvottelut päättyivät illalla hieman ennen kello kahdeksaa Suomen aikaa eli noin kello 19 paikallista aikaa.

Neuvotteluissa Rjabkov ja Billingslean keskustelivat globaaleista turvallisuusasioista ja erityisesti Start-sopimuksen jatkosta, Venäjän ulkoministeriö kertoo uutistoimisto Reutersin mukaan. Lisäksi maanantaina neuvoteltiin vakauden ja ennakoitavuuden ylläpitämisestä keskipitkän matkan ohjuksia koskevan INF-sopimuksen kaatumisen jälkeen.

Varsinkin Yhdysvallat on toivonut, että myös Kiina liittyisi mukaan neuvotteluihin. Maanantaina näytti siltä, että toive on turha. Kiinan edustajille varatut istumapaikat pysyivät tyhjinä, Billingsleanin twiitistä näkyy.

Kiinan asevalvontaministeriön pääjohtaja Fu Cong vastasi Billingsleanin twiittiin ihmetellen, miksi Kiinan lippuja on esillä neuvottelupöydässä ilman Kiinan suostumusta.

”Miten alas voitte vajota?”, hän kirjoitti.

Viimeisin osapuolten neuvottelema Start-sopimus raukeaa ensi helmikuussa. Niinpä uskotaan, että uusissa neuvotteluissa tulee kiire.

Sopimuksen umpeutumisen määräaikaa on ehdotettu lykättäväksi, jotta neuvotteluille saataisiin riittävästi aikaa. Uutistoimisto AFP:n haastattelema Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettiläs ei suhtautunut lykkäyksen onnistumismahdollisuuksiin optimistisesti. Brittilehti The Guardianin mukaan Venäjä olisi valmis jatkamaan edellisen sopimuksen voimassaoloaikaa.

Neuvottelut strategisten ydinaseiden vähentämisestä aloitettiin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä jo vuonna 1982. Sopimus allekirjoitettiin 1991, ja se rajoittaa molempien maiden ydinohjusten taistelukärkien määrän alle kuuteentuhanteen.

Osapuolet jatkoivat sopimalla lisärajoituksista Start II -sopimuksessa, mutta tämä sopimus ei käytännössä koskaan tullut voimaan Yhdysvaltain ohjustorjuntajärjestelmästä syntyneen kiistan vuoksi.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain edellinen presidentti Barack Obama sopivat kuitenkin lisärajoituksista 2011 niin sanotulla Uusi Start -sopimuksella. Tämä sopimus raukeaa ensi helmikuussa, ellei toisin sovita. Viimeisimmän sopimuksen on ollut tarkoitus rajoittaa strategisten ydinkärkien määrä 1 550:een.

Uutistoimisto AFP kertoo, että Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin eli Sirpin mukaan Venäjällä on 6 375 ydinkärkeä ja Yhdysvalloilla 5 800. Kiina on kolmantena, ja sillä on 320 ydinkärkeä.

Ranskalla niitä on 290 ja Britannialla 215. Näiden jäljessä tulevat vielä muut ydinasevaltiot, joilla on vähemmän: esimerkiksi Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea.

Kiinan Dongfeng-5B -ydinohjuksia sotilasparaatissa Pekingin Tiananmenin aukiolla lokakuussa 2019.

Kiina tähtää oman ydinasearsenaalinsa kasvattamiseen. Uutistoimisto AFP:n haastattelema pekingiläinen Kiinan sotilasvoimien asiantuntija Song Zhongping arvioi, että Kiinalle sopiva määrä ydinkärkiä on noin kaksituhatta. Sen verran tarvitaan Yhdysvaltain ydinpelotteeseen vastaamiseksi.

”Kiina ei tule koskaan osallistumaan ydinaseiden rajoittamiseen tähtääviin neuvotteluihin Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa”, Song sanoi AFP:lle. ”Yhdysvaltain ehdotus neuvotteluista on pelkkä ansa.”

Kiinan ulkoministeriö oli aiemmin kesäkuussa muotoiluissaan diplomaattisempi. The Guardianin mukaan ministeriö totesi neuvotteluihin osallistumisesta, että ”aika ei ole vielä kypsä”.

Kiinan ja kiireen lisäksi sopimusneuvotteluja kiristävät osapuolet Venäjä ja Yhdysvallat itse. Venäjä on halunnut neuvottelupöytään myös Yhdysvaltain liittolaiset Ranskan ja Britannian. Yhdysvallat puolestaan on syyttänyt Venäjää siitä, että se on viime aikoina modernisoinut useita ydinkärkiä siten, että ne jäävät sopimuksen ulkopuolelle.

Yhdysvallat on listannut aiemmin kuluvana vuonna myös muita asevalvontasopimusten rikkomuksia. Niihin ovat Yhdysvaltain mukaan syyllistyneet muutkin kuin Venäjä, esimerkiksi Iran, Syyria ja Myanmar.

Yksi Venäjän ja Yhdysvaltojen neuvotteluja hankaloittavista tekijöistä ovat presidentit.

Yhdysvaltain ja Venäjän huonot suhteet johtivat keskipitkän matkan ydinohjuksia rajoittavan INF-sopimuksen kaatumiseen. Obaman hallinto syytti Venäjää sopimusrikkomuksista, ja lopulta Donald Trumpin hallinto päätti irtisanoutua sopimuksesta helmikuussa 2019.

Venäjän hallinto vastasi heti irtisanoutuvansa myös sopimuksesta, ja sopimuksen voimassaolo päättyi elokuussa.

Presidentti Macron: EU-maiden olisi syytä keskustella Ranskan ydinaseiden roolista Euroopan puolustuksessa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat