Teurastamolla puhkesi epidemia: Miten Saksan liha­teollisuudesta tuli virus­linko? - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Saksa

Teurastamolla puhkesi epidemia: Miten Saksan liha­teollisuudesta tuli virus­linko?

Teurastamotyöläisten joukossa levinnyt koronavirusepidemia herättää kovaa kritiikkiä liha-alan jättifirmaa vastaan Saksassa.

Sianpäänaamariin pukeutunut mielenosoittaja protestoi lauantaina Tönniesin tehtaalla.

Julkaistu: 22.6. 20:15, Päivitetty 23.6. 6:50

Berliini

Edullisista elintarvikkeista ja runsaasta lihansyönnistä tunnettu Saksa on joutunut nyt kohtaamaan elintarviketuotantomallinsa karun kääntöpuolen: Lihateollisuus on Saksassa koronaviruslinko.

Vaikka koronavirus on muuten saatu maassa hyvin aisoihin, lihateollisuudessa tartuntamäärät ovat rajuja. Syynä tilanteeseen pidetään hintakilpailun paineessa heikennettyjä työoloja.

Teurastamot toimivat pitkälti vierastyövoimalla. Saksalaisen teurastamojätin Tönniesin työntekijöistä noin puolet 6 500 työntekijästä työskentelee ulkomailta työvoimaa tuovan alihankkijafirman palveluksessa.

Tönniesin työntekijöistä Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa, Rheda-Wiedenbrückissä tähän mennessä yli 1 300 on saanut koronavirustestistä positiivisen tuloksen.

Lauantaihin mennessä yrityksessä saatiin vietyä loppuun tällä erää 6 139 ihmisen massatestaus. Testejä on tehty myös aiemmin keväällä. Alueella on työskennellyt terveysviranomaisten tukena kansalaisjärjestöjä ja sotilaita.

Puolet Tönniesillä tartunnan saaneista on romanialaisia siirtotyöläisiä. Romanialaisten lisäksi lihanjalostuksessa työskentelee paljon bulgarialaisia ja puolalaisia.

Työntekijät asuvat usein neljän hengen huoneissa suurissa taloissa, joissa kaikki käyttävät samaa kylpyhuonetta, kertoo Nordrhein-Westfalenissa työskentelevän Arbeit und Leben -kansalaisjärjestön koulutusvastaava Catalina Guia.

Hänen mielestään teurastamoepidemian syy on se, että turvavälien noudattaminen ei ole työssä eikä asuntolassa mahdollista. Työ- ja elinolot on vedetty hyvin tiukoiksi, ja työntekijät ovat koko ajan suurissa ryhmissä.

Suurimmalle osalle romanialaisista teurastamotyöntekijöistä maksetaan minimipalkkaa eli 9,35 euroa tunnilta bruttona, osalle hieman enemmän.

Teurastamoilla työskennellään kahdessa tai kolmessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa, ja vuoron pituus on Guian mukaan vähintään 12 tuntia, usein 13–14 tuntia. Guian mukaan Tönniesillä työskennellään jopa kaksi viikkoa ilman vapaapäiviä.

Työ pakottaa työntekijät olemaan lähellä toisiaan, hän sanoo.

Työskentelyolosuhteet ovat rankat, sillä teurastamossa on vain parin asteen verran lämpöä. Teurastamojen kylmää lämpötilaa pidetään yhtenä mahdollisena syynä viruksen leviämiseen

Guian mukaan romanialaiset työntekijät elättävät usein Romaniassa olevaa perhettään tai tulevat Saksaan töihin säästääkseen rahaa tulevaa elämäänsä varten Romaniassa.

Monilla syy lähteä pois teurastamotyöstä on yksinkertaisesti loppuunpalaminen, Guia sanoo.

Järjestö on havainnut, että teurastamojen työntekijöitä painostetaan ja he pelkäävät työnsä menettämistä. Työntekijöitä on kehotettu olemaan puhumatta asiasta julkisesti.

HS on tavoittanut kaksi romanialaista teurastamotyöntekijää, jotka ovat kertoneet, etteivät halua puhua työstään edes nimettömänä.

Miksi työolot ovat niin huonot ilman, että niihin puututaan? Guian mukaan valvontaa on ollut liian vähän. Toinen syy hänen mukaansa on se, että romanialaiset eivät yleensä valita helposti, sillä he tarvitsevat työpaikkansa.

Arbeit und Leben -järjestöllä on käynnissä Euroopan sosiaalirahaston projekti, jossa työvoiman vapaan liikkuvuuden pelisääntöjä valvotaan.

Saksan suurimman lihanjalostajan Tönniesin tehtaalla puhjenneen epidemian takia yli 7 000 ihmistä on määrätty karanteeniin. Tönnies sulki keskiviikkoa teurastamonsa Rheda-Wiedenbrückissä viruksen leviämisen takia väliaikaisesti. Kaikki alueen koulut ja päiväkodit suljettiin viime viikolla.

Nyt yritykselle on tiedossa niin taloudellisia kuin oikeudellisiakin seurauksia.

Viranomaiset selvittävät myös väitteitä laittoman työvoiman käytöstä. Mediatietojen mukaan työntekijöiden jäljittämisessä on ollut ongelmia puuttuvien osoitetietojen takia.

Saksan työministeri Hubertus Heil sanoi sunnuntaina Bild-lehden haastattelussa, että luottamus Tönniesiin on nolla. Monet poliitikot ovat ilmaisseet kovaa kritiikkiä Tönniesiä kohtaan.

Heilin mukaan Tönnies on ottanut koko alueen panttivangikseen ja yrityksen on kannettava epidemiasta oikeudellinen vastuu.

Tönniesin suuromistaja ja toimitusjohtaja Clemens Tönnies ehti jo aiemmin julistaa, että Tönniesillä työntekijöiden terveys on etusijalla, kun koronavirus levisi muissa alan firmoissa.

Tönniesin lihafirmalla on 6,69 miljardin euron liikevaihto vuosittain. Saksan sianlihantuotannosta sillä on vajaan kolmanneksen markkinaosuus. Viime vuonna firma teurasti 16,7 miljoonaa sikaa.

Clemens Tönnies on miljardööri, joka omistaa myös Bundesliigassa pelaavan Schalke 04 -jalkapallojoukkueen.

Tönnies on yksi Euroopan suurimmista lihafirmoista, ja sillä on tuotantoa myös Tanskassa, Puolassa, Britanniassa ja Ranskassa. Nyt koko firma on kriisissä.

Tönniesissä on käynnissä myös omistajien välinen julkinen riita. Clemens Tönniesin veljenpoika, toinen suuromistaja ja koko firman 1970-luvulla perustaneen ja jo edesmenneen Bernd Tönniesin poika Robert Tönnies on vaatinut Handelsblatt-lehden mukaan Clemens-setäänsä siirtymään sivuun liikkeenjohdosta koronavirusskandaalin takia.

Liha-alan työlainsäädännön rikkomuksista on raportoitu Saksassa jo vuosia sitten, mutta muutosta ei ole tapahtunut. Nyt alihankinta aiotaan kieltää, mutta laki tulee voimaan vasta vuodenvaihteessa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat