Yhdysvalloissa uusi paheksunnan kohde: Mount Rushmore -vuoren seinämään hakatut presidenttien kasvot, sillä ne kytkeytyvät sekä alkuperäisväestön että orjien oikeuksien polkemiseen - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Historia

Yhdysvalloissa uusi paheksunnan kohde: Mount Rushmore -vuoren seinämään hakatut presidenttien kasvot, sillä ne kytkeytyvät sekä alkuperäisväestön että orjien oikeuksien polkemiseen

Presidentti Donald Trump aikoo järjestää Mount Rushmore -monumentilla suuret juhlallisuudet itsenäisyyspäivän aattona heinäkuun 3. päivänä.

Mount Rushmoren kallioon on ikuistettu George Washingtonin, Thomas Jeffersonin, Theodore Rooseveltin ja Abraham Lincolnin kasvot.

Julkaistu: 26.6. 18:44

Suomalaisillekin lukuisista populaarikulttuurituotteista tutut kiveen hakatut kasvot ovat päätyneet seuraavaksi kiistakapulaksi liikkeessä, jossa vaaditaan eri maiden ongelmalliseen historiaan liittyvien monumenttien kriittistä uudelleentarkastelua.

Asiasta kertoo muun muassa AP News.

Neljän presidentin, eli George Washingtonin, Thomas Jeffersonin, Theodore Rooseveltin ja Abraham Lincolnin kasvot hakattiin Etelä-Dakotassa sijaitsevan Rushmore-vuoren seinämään vuosina 1927–1941.

Jo tuolloin alueen alkuperäisväestöön kuuluvat lakotat protestoivat hanketta, joka toteutettiin heidän pyhillä maillaan.

Nyt keskustelu Mount Rushmore National Memorial -nimellä tunnetun monumentin kohtalosta käy jälleen kuumana. Black Lives Matter -liikkeen innoittamana orjuuteen ja kolonialismiin liittyviä patsaita on kaadettu tai tärvelty niin Yhdysvalloissa, Britanniassa kuin esimerkiksi Belgiassakin.

Osa aktivisteista vaatii Mount Rushmore -monumentin poistamista ja vuoren palauttamista alueen alkuperäiskansalle. Toiset taas pyytävät osuutta alueelle suuntautuvan turismin tuomista taloudellisista hyödyistä.

Presidentti Donald Trump on suunnitellut vierailevansa kivinaamojen luona itsenäisyyspäivän aattona heinäkuun kolmantena päivänä. Paikalle on suunniteltu suurta show’ta, johon kuuluu hävittäjänäytös ja ilotulituksia, joita on kritisoitu niiden sisältämien myrkkyjen ja metsäpalovaaran takia.

Amerikan alkuperäisväestöön kuuluvat aktivistit aikovat protestoida Trumpin vierailua vastaan.

”Mount Rushmore on symboli valkoisesta ylivallasta ja rakenteellisesta rasismista, jotka elävät yhä nyky-yhteiskunnassamme”, sanoo aktivisti Nick Tilsen, joka kuuluu lakota-kansaan.

”On epäoikeudenmukaista aktiivisesti varastaa alkuperäiskansoille kuuluvaa maata ja sitten kaivertaa sinne kansanmurhan toteuttaneiden valloittajien valkoisia naamoja.”

Presidentti Trump ihailee kiviin kaiverrettuja presidenttejä, ja on useaan otteeseen itsekin maininnut haluavansa naamansa kallioon näiden presidenttien joukkoon, AP News kertoo.

Monumentin historia alkoi jo 1920-luvulla, kun etelädakotalainen historioitsija Doane Robinson sai idean turistivetonaulan rakentamiseksi kotiosavaltioonsa.

Ilmeisesti Robinsonin ensimmäisenä ajatuksena oli hakkauttaa rinteeseen paikallisia suurhenkilöitä sekä alkuperäisväestöön kuuluvan päällikön kasvot.

Kuvanveistäjä Gutzon Borglum toteutti hankkeen. Borglum valitsi teoksen aiheeksi neljä presidenttiä kuvastamaan Yhdysvaltain kehittymisen neljää eri vaihetta.

Washington edustaa kansakunnan syntyä, Jefferson laajensi elintilaa länteen, Lincoln yhdisti maan ja paransi mustien oikeuksia, ja Roosevelt ajoi teollisuuden kehittymistä.

Monumentin historiikin kirjoittanut John Taliaferro sanoo, että eri ihmiset näkevät Mount Rushmore -teoksessa eri asioita.

Monumentin äärellä käydään keskusteluja Yhdysvaltain demokratian ristiriitaisesta taustasta, eli kuinka vapauden aatteeseen perustuva kansakunta on samalla myös rakennettu orjuuden ja maiden ryöstelyn varaan.

Lakota-kansaan kuuluva toimittaja Tim Giago sanoo, että hän näkee kalliossa neljä valkoista miestä, jotka pitivät orjia, antoivat rasistisia lausuntoja tai edesauttoivat maiden viemistä alkuperäisväestöltä.

Sekä Washington että Jefferson omistivat orjia.

Lincolnia on yleisesti pidetty kansojen yhdistäjänä ja presidenteistä parhaana, mutta hänkin hyväksyi 38 alkuperäisväestöön kuuluvan miehen hirttämisen Minnesotassa sen jälkeen, kun nämä ajautuivat konfliktiin valkoisten uudisasukkaiden kanssa.

Oman kierteensä monumenttien ongelmallisuuteen tuo kuvanveistäjä Borglum, jolla oli itsellään yhteyksiä rotusortojärjestö Ku Klux Klaniin.

Etelä-Dakotan republikaanikuvernööri Kristi Noem on sanonut, että hän ei hyväksy graniittisten presidenttien hävittämistä.

”Näissä miehissä on vikansa, tietenkin jokaisessa johtajassa on, mutta menetämme tässä mahdollisuuden keskusteluun heidän hyveistään ja teoistaan tämän maan eteen, ja sen seikan, että tämä on se perusta, jolle meidät on rakennettu”, Noem sanoi Fox Newsin haastattelussa.

Britannia|Rasismia vastustavat mielenosoittajat kaatavat nyt patsaita: Bristolissa heitettiin jokeen orjakauppias, Lontoossa töhrittiin Churchill

HS-analyysi|Lapuan liikkeen aikana haluttiin kaataa Senaatintorin Aleksanteri II, nyt tärvellään orjakauppiaita ja Kolumbusta – Mutta mitä patsaiden täystuho edistää?

Nyt.fi|Selvitimme asiantuntijoilta: Onko Suomessa orjakaupan historiasta muistuttavia patsaita, jotka joutaisivat jokeen? Löysimme yhden, tavallaan

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat