Pikavauhtia ja pikkuisen piilotellen – Peking pani Hongkongin turvallisuuslait ohituskaistalle, ja ne voivat tulla voimaan jo alkuviikosta - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Hongkong

Pikavauhtia ja pikkuisen piilotellen – Peking pani Hongkongin turvallisuuslait ohituskaistalle, ja ne voivat tulla voimaan jo alkuviikosta

Kiina ei ole kertonut lakien tarkkaa sisältöä. Asiantuntijat uskovat, että lait esitellään vasta julkisesti vasta sitten, kun ne on jo hyväksytty. Lait ovat Kiinan tähän asti voimakkain toimi Hongkongin itsemääräämisoikeuden nakertamiseksi.

Hongkongissa kansallisen turvallisuuden lakien puolesta on kampanjoitu näyttävällä mainoskampanjalla.

Julkaistu: 27.6. 18:49

Hongkongin kiisteltyjen turvallisuuslakien odotetaan tulevan voimaan mahdollisesti jo alkuviikosta. Kiinan kansankongressi siunasi lait toukokuussa, ja siitä lähtien Peking on edistänyt niitä pikavauhdilla.

Kansallista turvallisuutta koskevat lait ovat Kiinan ehdottomasti voimakkain toimi Hongkongin itsemääräämisoikeuden nakertamiseksi sen nykymuotoisen olemassaolon aikana.

Lakiprosessi on ollut normaalista poikkeava muutenkin kuin vain aikataulun puolesta. Yleensä tämän kaltaisiin lakiprosesseihin kuuluu esimerkiksi 30 päivän kuulemisjakso, mutta nyt sellaisesta ei ole annettu tietoa.

Myöskään lakien tarkkaa tekstisisältöä ei ollut perjantai-iltaan mennessä kerrottu.

Mielenosoittajat vastustivat turvallisuuslakeja toukokuussa Hongkongissa.

”Peking haluaa päämäärätietoisesti hyväksyä lain mahdollisimman pian. Se haluaa julkiselle keskustelulle mahdollisimman lyhyen ajan, jotta eriäviä mielipiteitä tulisi mahdollisimman vähän”, Kiinan keskushallintoa tunteva lähde kertoi hongkongilaislehti South China Morning Postille.

Sunnuntaina koolla on Kiinan kansankongressin pysyvän komitean ylimääräinen kokous, joka kestää kolme päivää. Asiantuntijat pitävät mahdollisena, että turvallisuuslait hyväksytään tiistaina – päivää ennen Hongkongin Kiinalle luovutuksen vuosipäivää, joka on 1. heinäkuuta.

Mistä on kyse?

Kiina on ajanut kiisteltyjä kansallisen turvallisuuden lakeja Hongkongiin siitä asti, kun Iso-Britannia luovutti erityishallintoalueen Kiinalle vuonna 1997. Lakeja yritettiin säätää vuonna 2003, mutta aikeet aiheuttivat valtavat mielenosoitukset, ja niistä luovuttiin sillä erää.

Turvallisuuslait mainitaan Hongkongin peruslaissa, mutta erityishallintoalueen lainsäätäjät ovat kuitenkin siirtäneet lakien käsittelyä vuodesta toiseen odottamaan ”sopivaa aikaa ja poliittista ilmapiiriä”.

Sitä ei ole tullut. Toukokuussa Pekingissä koolla ollut kansankongressi ilmoitti säätävänsä lait.

Mielenosoitukset ovat jatkuneet viime keväästä asti. Kuva on marraskuulta 2019.

Se oli Hongkongille vakava ja valtava isku. Britannia ja Kiina olivat sopineet Hongkongille korkean tason itsemääräämisoikeuden 50 vuodeksi eli vuoteen 2047 asti. Riippumaton oikeuslaitos ja lainsäädäntövalta ovat olleet olennaisia tekijöitä Hongkongin nousussa kansainväliseksi finanssikeskukseksi.

Kiinan näkökulmasta lait ovat välttämättömät, jotta se saa Hongkongin mielenosoitukset ja levottomuudet hallintaansa.

Hongkongissa lait herättävät vastustusta, koska ne lisäävät Kiinan määräysvaltaa Hongkongissa. Monet pelkäävät, että niitä käytetään keppihevosena, kun demokratian kannattajia, ihmisoikeuksien puolustajia tai journalisteja halutaan hiljentää. Sellaista on nähty Manner-Kiinassa.

Mitä lait määräävät?

Perjantai-iltaan mennessä Kiina ei ole kertonut lakien tarkkaa sisältöä. Asiantuntijat pitävät mahdollisena, ettei niitä esitellä etukäteen julkisesti vaan vasta sitten, kun ne on jo hyväksytty.

Esimerkiksi Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam on sanonut, ettei hän ole nähnyt lakitekstejä, kertovat esimerkiksi BBC ja CNN.

Osia turvallisuuslaeista on kuitenkin kerrottu julki tai tietoja on vuodettu eri vaiheissa prosessia. Esimerkiksi Kiinan valtion vastainen toiminta, keskushallinnon horjuttaminen, terrorismi ja ulkovaltojen kanssa liittoutuminen ovat rangaistavia tekoja.

Ennen juhannusta Kiinan virallinen uutistoimisto Xinhua kertoi, että uusien lakien myötä Kiina perustaa Hongkongiin kansallisen turvallisuusviraston, joka saa kerätä vakoilutietoa ja käsitellä kansallista turvallisuutta vastaan tehtyjä rikoksia.

Myös Pekingiä tukevia mielenosoituksia on. Kuva on perjantailta Yhdysvaltain pääkonsulaatin edestä.

Lain valmistelussa mukana oleva hongkongilainen poliitikko Tam Yiu-chung on sanonut hongkongilaismedian mukaan, että kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta voi saada uusien lakien mukaan 5–10 vuoden tuomion.

Lakimuutoksen jälkeen Hongkongin ylin johto voi valita, kuka tuomari käsittelee kansalliseen turvallisuuteen liittyviä asioita. Jos jokin Hongkongin laki on ristiriidassa uusien Pekingin määräämien turvallisuuslakien kanssa, Pekingin lait ovat aina etusijalla. Pekingillä on myös valta lain tulkinnan suhteen.

Hongkongin yliopiston oikeustieteen professori Johannes Chan on sanonut BBC:lle, että ”on selvää, että lailla on vakava vaikutus ilmaisunvapauteen ellei jopa hongkongilaisten henkilökohtaiseen turvallisuuteen”.

Miten muut ovat reagoineet?

Kiinan aikeet ovat herättäneet vastustusta muissa maissa ja useissa ihmisoikeusjärjestöissä.

Yhdysvallat ilmoitti heti toukokuussa kansankongressin aikaan, ettei se hyväksy Kiinan aikeita. Presidentti Donald Trump varoitti, että jos Hongkongin itsemääräämisoikeuteen puututaan, Yhdysvaltain reaktio tulee olemaan kova.

Trump on uhkaillut muun muassa, että Manner-Kiinaa koskevat pakotteet voivat koskea tulevaisuudessa myös Hongkongia. Hongkongilla on nyt erityisasema Yhdysvaltain lainsäädännössä. Esimerkiksi kauppasodan tariffit eivät koske samalla tavalla Hongkongia kuin Manner-Kiinaa.

Lue lisää: USA:n ja Kiinan välille on syntymässä Hongkongin takia koston kierre

Yhdysvaltain senaatti hyväksyi torstaina lakiesityksen, joka määrää pakotteita Kiinan viranomaisille, jotka ovat mukana heikentämässä Hongkongin autonomiaa eli edistämässä turvallisuuslakeja. Seuraavaksi lakiesitystä käsittelee edustajainhuone.

Perjantaina Hongkongissa pienessä mielenilmauksessa vaadittiin Britannian pääkonsulaatilta toimia uusien turvallisuuslakien vastustamiseksi.

Myös Britannia ja Euroopan unionin johtajat ovat ilmaisseet huolensa.

Euroopan komission johtaja Ursula von der Leyen sanoi alkuviikosta, että Kiina ottaa hyvin negatiivisten seurausten riskin, jos se säätää kansallisen turvallisuuden lait Hongkongiin.

Hongkongin demokratiamieliset ryhmät ovat pyytäneet äänekkäästi tukea muilta mailta lakien vastustamiseen. Sellaiset pyynnöt voidaan tulevaisuudessa tulkita rikolliseksi toiminnaksi.

Reutersin tilaaman tuoreen kyselyn mukaan 56 prosenttia hongkongilaisista vastustaa Pekingin turvallisuuslakeja paljon tai jonkin verran. 34 prosenttia vastaajista ilmoitti tukevansa lakeja paljon tai jonkin verran.

Samassa kyselyssä hongkongilaisten tuki mielenosoituksille oli laskenut 58 prosentista 51:een. Edellisen kerran kysely tehtiin maaliskuussa.

Millä aikataululla lait etenevät?

Toukokuussa Kiinan kansankongressi hyväksyi, että Peking ottaa lait säätääkseen. Sunnuntaista alkaen koolla on pysyvä komitea, jolla on valtaa säätää laki.

Ei kuitenkaan ole täysin varmaa, että komitea käsittelee lakia juuri tänä viikonloppuna, mutta eri asiantuntijat pitävät sitä hyvin todennäköisenä. Lain uskotaan tulevaan voimaan nopeasti, kunhan se on säädetty.

Pekingissä lakia on edistetty pikavauhtia. Viikko sitten laki tuli ulos ensimmäiseltä kierrokselta, ja on täysin mahdollista, että se hyväksytään toisen kierroksen jälkeen eli lähipäivinä.

Katujen varsille on liimattu julisteita, joissa vastustetaan turvallisuuslakeja.

Heinäkuun 1. päivä on Hongkongin Kiinalle siirtymisen vuosipäivä. Viime vuonna samana päivänä mielenosoitukseen osallistui puoli miljoonaa ihmistä. Tänä vuonna järjestäjät ovat hakeneet lupaa seitsemän kertaa, mutta poliisi ei ole myöntänyt yhtäkään.

Poliisi vetoaa koronaviruksen vaatimiin turvarajoituksiin. Human Rights Frontin edustaja Jimmy Sham totesi SCMP:lle, että järjestäjät ovat valmiita toimittamaan suojavälineitä ja huolehtimaan turvaväleistä.

”Jos poliisi esimerkiksi haluaa, että annamme marssijoille kirurgiset maskit, luulen, että voimme tehdä sen. Mutta he eivät suostu sanomaan, millä ehdoilla marssi voitaisiin järjestää.”

Monet pitävätkin poliisin kieltoa poliittisena eikä kansanterveydellisenä ratkaisuna.

Hongkong|Tuhannet osoittivat mieltään Hongkongissa Kiinan kaavailemaa turvallisuuslakia vastaan – Ainakin 180 ihmistä otettiin kiinni

Kiina|Hongkongin loppu? Kiina otti käyttöön historiallisen kovat keinot, ja se voi lopulta jakaa maailmaa entistä enemmän kahtia

Hongkong|Kiina paljasti yksityiskohtia uusista turvallisuuslaeista – Hongkongiin perustetaan ”kansallinen turvallisuusvirasto”

HS-analyysi|USA:n ja Kiinan välille on syntymässä Hongkongin takia koston kierre

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat