Venäläiset äänestävät perustus­laki­muutoksista, mutta suomalais­asiatuntijan mukaan niiden sisältö on sumu­verho - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Venäjä

Venäläiset äänestävät perustus­laki­muutoksista, mutta suomalais­asiatuntijan mukaan niiden sisältö on sumu­verho

Venäjän perustuslakiuudistus on massiivinen mediaspektaakkeli, jonka keskiössä on Putinin vallan oikeuttaminen.

Äänestäjä antoi äänensä perustuslakimuutoksia koskevassa kansanäänestyksessä torstaina Vladivostokissa.

Julkaistu: 28.6. 17:56, Päivitetty 28.6. 18:54

Venäläiset ovat aloittaneet aktiivisesti äänestämisen perustuslakimuutoksesta, valtion tiedotusvälineet kertoivat perjantaina.

Valtion omistama Ykköskanava uutisoi, että yli miljoonasta sähköiseen äänestysjärjestelmään rekisteröityneistä venäläisestä 70 prosenttia oli antanut äänensä viikonlopun aikana.

Koronapandemian vuoksi kansanäänestys järjestetään osittain sähköisesti. Myös vaalihuoneistot avattiin ennakkoäänestystä varten jo torstaina. Varsinainen äänestyspäivä on 1. heinäkuuta eli ensi keskiviikkona.

Venäjällä 110 miljoonaa ihmistä on oikeutettu äänestämään perustuslakia koskevista muutoksista. Valtiovalta on mainostanut kansalaisilleen äänestystä keinona vaikuttaa omaan ja tulevien sukupolvien tulevaisuuteen.

Valtion tiedotusvälineet muistuttivat, että äänestyspaikoilla on tarjolla kasvomaskeja ja käsidesiä. Sisäänkäynneillä äänestäjiltä mitataan kuume ja henkilöllisyystodistus tarkistetaan turvavälejä noudattaen.

Viikonloppuna valtion tiedotusvälineet kertoivat, että venäläisten vaalijärjestelyitä koronan aikana tullaan ihmettelemään ulkomailta asti.

Äänestyspaikkoja on avattu myös suurten tehtaiden kupeeseen, jotta työntekijät pääsisivät äänestämään työn lomassa. Niille venäläisille, jotka syystä tai toisesta eivät pääse vaalipaikalle, on tarjolla ”liikkuva vaaliuurnapalvelu”.

Moskovan alueella on järjestetty liikkuvat äänestysuurnat. Vaalitoimitsijat tulevat kotiin, mikäli ihminen ei syystä tai toisesta pääse vaalipaikalle itse.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo, että perustuslakiuudistus on tärkeä arvovaltakysymys Venäjän presidentille Vladimir Putinille.

Ensisijaisesti sen tarkoitus on nykyisen presidentin virkakausien määrän nollaaminen ja Putinin aseman turvaaminen. Venäjän nykyisen perustuslain mukaan yksi henkilö voi olla presidenttinä kaksi peräkkäistä kuusivuotista kautta.

Uuden perustuslain kaikki muut kohdat ovat Lassilan mukaan sumuverhoa.

”Kansanäänestys on tärkeä rituaali legitimiteetin osoitukseksi”, Lassila sanoo.

Kansanäänestyksellä itsellään ei ole muodollisesti mitään merkitystä, sillä muutokset perustuslakiin on jo hyväksytty Venäjän parlamentissa ja perustuslakituomioistuimessa. Lassilan mukaan tämä ei kuitenkaan yksinään riitä legitimoimaan valtakausien pidentämistä edes Venäjällä.

Viimeksi tiistaina Putin vakuutti puheessaan, että muutokset perustuslakiin otetaan käyttöön ainoastaan siinä tapauksessa, jos kansalaiset tukevat niitä.

Viranomaisten mukaan ennakkoäänestys vaalipaikoilla on täysin turvallista. Kuvassa nainen äänestyspaikalla Moskovan lähellä sijaitsevassa kaupungissa.

Putin on ollut vaitonainen siitä, aikooko hän asettua presidenttiehdokkaaksi vuonna 2024. Lassilan mukaan perustuslakimuutoksella Putin ainakin lopettaa spekuloinnit siitä, että hänelle kaavailtaisiin seuraajaa.

Putinin on arveltu siirtyvän presidenttikautensa päätteeksi valtakunnanneuvostoon taustahahmoksi, kuten teki Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev. Hän teki tilaa seuraajalleen Kasym-Žomart Tokajeville vuonna 2019. Vaikka Nazarbajev siirtyi virallisesti kulisseihin, hän on edelleen maansa vallan tosiasiallinen käyttäjä.

Ongelma onkin se, että Venäjän valtajärjestelmä ei taivu moiseen järjestelyyn. Lassilan mukaan Putinilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin perustuslain muuttaminen.

”Valtakausien pidentämisellä Putin hakee itselleen aikalisää.”

Venäjän presidentti Vladimir Putin torstaina.

Valtion omistama venäläinen uutistoimisto Tass haastatteli useita asiantuntijoita, jotka olivat yksimielisiä siitä, että Venäjän perustuslakia pitää päivittää.

Tassin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan muutoksissa perustuslakiin lisätään kohtia, jotka puuttuvat nykyisestä perustuslainsäädännöstä. Näitä ovat esimerkiksi ympäristöasiat ja tietoturva.

Lisäksi asiantuntijat pitivät tärkeänä, että muutokset perustuslaissa eivät rajoita ihmisoikeuksia, mutta vahvistavat kansallista identiteettiä ja kirkastavat venäläisiä arvoja.

Lassila kommentoi, että 1993 säädetyssä perustuslaissa on se ”ongelma”, että se oli liian demokraattinen liberaaleine oikeuksineen, vaikka siinäkin presidentillä oli lähes rajoittamattomat oikeudet.

”Uusi perustuslaki antaa mahdollisuuden poistaa tämä ristiriita ja tehdä siitä entistä autoritaarisempi poistamatta liberaaleja tavoitteita.”

”Eli tietyllä tavalla Venäjän perustuslakiuudistus on ristiriitainen kokoelma”, Lassila toteaa.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi tiistaina uutiskana NTV:n mukaan, että suurin osa venäläisistä ymmärtää perustuslakimuutoksen tarpeellisuuden ja ymmärtää muutosten ratkaisevan merkityksen koko maan kehitykselle.

Peskov jätti vastaamatta jatkokysymykseen, kuinka pian perustuslakimuutosten vaikutukset näkyisivät Venäjällä.

Hän kuitenkin kannusti venäläisiä vaaliuurnille.

Koronatilanteen takia kansanäänestys on järjestetty muiden muassa Moskovassa sähköisesti, mutta ennakkoon voi äänestää myös fyysisesti vaalipaikoilla.

Vapaaehtoiset vaalilautakunnan jäsenet kiertävät ihmisten kodeissa keräämässä äänilipukkeita. Venäläisiltä kysytään äänestyksessä muiden muassa, mitä mieltä he ovat siitä, että presidentin virkakaudet nollataan.

Heti sähköisen äänestyksen alettua torstaina venäläiset virkamiehet joutuivat kiusalliseen tilanteeseen, kun oppositiomedian toimittaja Pavel Lobokov kertoi videolla äänestäneensä kahdesti perustuslakimuutoksia vastaan ensin sähköisesti ja sitten vaalipaikalla.

Samaa kertoi vaaleja valvovan kansalaisjärjestön edustaja ja aktivisti Vasili Vaisenberg.

Hän kertoi Facebookissa, että oli rekisteröinyt sähköiseksi äänestäjäksi, mutta päättikin äänestää ennakkoon äänestyspaikalla.

Vaisenbergin mukaan häntä varoitettiin, että kahdesti äänestämisestä voi saada kolmenkymmenen­tuhannen ruplan (noin 385 euron) sakon. Hän sai silti äänestyslipukkeen.

Venäläisten tiedotusvälineiden mukaan Moskovan piirin vaalilautakunnan puheenjohtaja Juri Jermolov kommentoi perjantaina, että sähköisessä äänestysjärjestelmässä on olemassa turvamekanismit, joiden avulla useasti äänestäneet voidaan tunnistaa.

Jermolov sanoi muiden muassa, että ”provokaattorit, jotka yrittävät äänestää kahdesti” joutuvat rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Oppositiomedian toimittajasta on aloitettu tutkinta. Häntä uhkaa syyte useasti äänestämisestä. Sisäasiainministeriö tiedotti, että useiden äänestäjien lausuntojen samanaikaisuus ja laaja julkisuus tiedotusvälineissä viittaa ennalta suunniteltuun kampanjaan Moskovan alueen äänestyksen sabotoimiseksi.

Tämän nojalla Lobokovia uhkaa myös liuta muita syytteitä, kuten huliganismi sekä kansalaisten elämää ja turvallisuutta uhkaavien väärien tietojen levittäminen.

Pietarissa oli torstaina aurinkoista ja äänestyspaikkoja pystytettiin ulos.

Venäläinen sanomalehti Vedomosti kertoi jo tammikuussa mielipidemittauksista, jotka valottavat venäläisten suhtautumista perustuslain muutoksiin.

Tuolloin 47 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että muutokset otetaan käyttöön Putinin itsensä eduksi eli hänen valtansa laajentamiseksi. 44 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että muutokset perustuslakiin on tehtävä hallinnon parantamiseksi ja enemmistön etujen ajamiseksi.

Teatteri|Venäläisohjaaja Kirill Serebrennikoville kolmen vuoden ehdollinen vankeustuomio kavalluksesta

Venäjä|Venäjällä alkoi äänestys perustuslakimuutoksesta – sinetöisi Putinin mahdollisuuden jatkokausiin

Rajat|Yhdysvallat, Venäjä ja Brasilia jäänevät rannalle, kun EU pohtii rajojen avaamista – Suomen kriteerit suosituksia tiukemmat

Voitonpäivä|Venäjä esitteli sotilaallista vahvuuttaan korona­viruksen myöhästyttämässä voiton­päivän paraatissa – video- ja kuvakooste tapahtumasta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat