Entä jos Trump olisi huomannut Marinin tekaistun kommentin Twitterissä? Valtion pitää korjata väärää tietoa koko ajan - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|HS-analyysi

Entä jos Trump olisi huomannut Marinin tekaistun kommentin Twitterissä? Valtion pitää korjata väärää tietoa koko ajan

Kun Venäjän informaatiovaikuttamisesta tuli Suomessa kestouutinen, valtiohallinnossa ajateltiin toisinaan, että somekohuihin on turha puuttua. Nykyään valtioneuvosto torjuu vääriä tietoja ripeästi. Viimeisin esimerkki saatiin viikonloppuna.

Sanna Marin ja Donald Trump.

Julkaistu: 29.6. 18:59, Päivitetty 30.6. 9:40

Amerikkalainen nimimerkki toisti viestipalvelu Twitterissä vitsin. Vitsi oli ihan hauska, mutta se oli valeuutinen.

Jotta vitsin ymmärtää, on ensin tiedettävä että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli entisen neuvonantajansa John Boltonin mukaan kysynyt Boltonilta ennen Suomen-vierailuaan vuonna 2018, onko Suomi osa Venäjää. On tiedettävä myös, että Trump oli tulossa Suomeen tapaamaan Venäjän presidentti Vladimir Putinia. Trumpin poliittiset vastustajat ja monet muukin arvioivat, ettei Trumpilla ole väleissään Venäjän kanssa aivan puhtaita jauhoja pussissa.

Sitten se vitsi.

John Boltonin uusi kirja paljastaa, että Trump luuli Suomen olevan Venäjän kontrollissa. Suomen pääministeri Sanna Marin sanoo: ”jos ollaan rehellisiä, olemme ajatelleet Yhdysvalloista samaa 20. tammikuuta 2017 alkaen.” Rakastan häntä.

Muutkin rakastuivat. Maanantaina puoleenpäivään mennessä lauantaina julkaistua twiittiä oli jaettu lähes 37 000 kertaa, jakajien joukossa muassa keskustiedustelupalvelu CIA:n entinen johtaja, Viron entinen presidentti ja puolalainen meppi.

Twiitti ei ollut totta. Yhdysvaltain Washingtonin-suurlähetystön lehdistöattasea Helena Liikanen-Renger julkaisi Twitterissä korjauksen jo lauantaina. Pääministeri Sanna Marin ei ole sanonut noin. Hän ei ole itse asiassa kommentoinut Boltonin kirjaa mitenkään.

Vahinko oli kuitenkin ehtinyt jo tapahtua. Oikeastaan se tapahtui jo ennen juhannusta, kun Trumpin kysymyksestä Boltonille uutisoitiin. Silloin se kiersi muodossa, jossa Suomi kysyi YK:lta, onko Yhdysvallat osa Venäjää.

Meemi oli syntynyt. Niitä on tunnetusti tapana toistella ilman kummempia tekijänoikeuksia. Niinpä melko samansisältöinen twiitti julkaistiin useita tunteja myöhemmin Britannian yleisradioyhtiö BBC:n esittämän uutisviihdeohjelma Have I Got News Fot You:n tilillä. Ohjelma on paikallinen Uutisvuoto, ja se oli tehostanut twiittiään viittauksella suomalaisiin viranomaisiin.

Twitter on alusta, jossa huomiosta kilpaillaan. Siksi jälkiviisas voisi todeta, että oli vain ajan kysymys, ennen kuin joku tajuaa lisätä meemiin kierroksia. Se tapahtui lauantaina, ja Sanna Marinin kansainvälisen kiinnostavuuden johdosta häntä väärin lainannut nimimerkki sai varmasti mitä halusi.

Valtioneuvostossa ryhdyttiin toimiin varsin ripeästi.

Lue myös: Pääministeri Marinin tekaistu vastaus Trumpin Venäjä-kommenttiin herätti kansainvälistä huomiota – Väitteen oikominen on osoittautunut vaikeaksi, sanoo valtioneuvoston viestintäjohtaja

Pahin mahdollinen vaihtoehto olisi voinut olla esimerkiksi se, että twiitti olisi päätynyt itsensä Donald Trumpin suurennuslasin alle. Presidentti, jolla on lähes 83 miljoonaa seuraajaa ja jonka jokainen twiitti on kansainvälinen mediauutinen, voi saada arvaamattoman laajaa tuhoa aikaan. Varsinkin kun tietää, että presidentti itse on herkkänahkainen, arvaamaton ja on jakanut valeuutisia ennenkin.

Yksittäinen twiitti olisi hyvinkin voinut koitua haitaksi Suomen ja Yhdysvaltojen suhteille monella muullakin tavalla. Esimerkiksi Venäjä voisi Sanna Marinin kommentteja keksimällä lyödä kiilaa Suomen ja Yhdysvaltain väliin ja päästä hyötymään tuloksista itse. Se sopisi Venäjän aiempaan toimintaan, jossa Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa on pyritty horjuttamaan esimerkiksi rotuaktivisteiksi tekeytymällä.

Tässä pari syytä, miksi valheelliseen sisältöön kannattaa puuttua mahdollisimman ajoissa.

Eivät valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski ja lehdistöattasea Liikanen-Renger oikeasti juuri tuollaisia skenaarioita ajatelleet, kun Liikanen-Regner otti Anttikoskeen yhteyttä lauantaina ja kysyi, mitä tehdään.

”Kyllä kaikkea on harjoiteltu. Sitäkin, että valtiojohdon nimiin laitetaan sinne kuulumattomia kommentteja”, Anttikoski vahvistaa HS:lle.

Voisiko nimimerkki olla palkkaa vastaan politiikkaa sekoittava pietarilaisen sometoimiston työntekijä, siis pelätty ”venäjätrolli”? Hänen profiilikuvansa ei ole aito, vaan useilla eri variaatioilla toistuva kuvamuokkaus, jossa cowboy-hattuun pukeutuneen naisen kasvot on vaihdettu milloin kenenkin kasvoiksi. Epämääräisen kuvan käyttö yksinään ei kuitenkaan todellakaan riitä perusteluksi sille, että kaikesta sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta olisi aihetta epäillä juuri Kremlin hallintoa.

Tarkoitushakuista sisältö tietysti oli. Koko tili on. Sen keskeinen pääviesti on tehdä mahdollisimman nopeasti loppu Trumpin presidenttikaudesta.

Myös monet pääministeri Marinia koskenutta twiittiä jakaneet toimivat tarkoitushakuisesti. Tässä suhteessa presidentti Trumpia vastustavat vaikutusvaltaisetkaan twiittaajat eivät toimi sen rehellisemmin kuin Trumpin kannattajat, jotka usein syyttävät muita valeuutisista. Kun viesti miellyttää omaa agendaa, sitä jaetaan miettimättä, onko se totta.

Juuri siksi niihin pitää puuttua. Totuuden takia.

Kun Venäjän tekemä informaatio­vaikuttaminen nousi Suomessa otsikoihin noin puoli vuosikymmentä sitten, valtionhallinnossa ja ministeriöissä ajateltiin vielä usein, ettei somekampanjoihin kannata puuttua. Asiasta huolestuneet yhteydenotot mediastakin tyrmättiin toisinaan kuittaamalla, ettei pidä provosoitua kun provosoidaan. Jos Venäjän mediassa kerrottuun väärään tietoon puututtiin, siihen puututtiin vasta siinä vaiheessa kun valhe oli ehtinyt jo kiertää puoli maailmaa ja vaikuttanut satojentuhansien ihmisten mielikuviin.

Tässä suhteessa moni asia on nyt toisin. Toisaalta ympäristökin on muuttunut, muistuttaa Anttikoski.

”Verkko on tiedon kotipesä, ja asiat tapahtuvat somessa. Käyttäjiä on paljon enemmän kuin kuusi vuotta sitten, kun informaatiovaikuttamisen torjuntaan alettiin kiinnittää huomiota”, Anttikoski sanoo.

Siinä missä ennen istuttiin erilaisissa kokouksissa, on toiminta nyt arkipäiväistynyt.

”Kyllä me olemme laittaneet aika paljon vähäisiä resurssejamme siihen, että seuraamme nyt tarkkaan. Viikoittain on jotain, mihin puutumme.”

Anttikoski mainitsee esimerkiksi erilaiset valtionhallinnon tai ministerien nimissä Twitteriin perustetut valetilit.

Moni ajattelee, että Twitterissä on kovin vähän suomalaisia. Että se saa kokoaan suuremman painoarvon. Mutta valtioneuvoston viestinnän kannalta juuri Twitter on tärkeä, sillä kohderyhmä kuten tutkijat, toimittajat ja poliitikot ovat siellä. Lisäksi Twitter on kansainvälinen areena. Samoja yleisöjä ei saavuteta Facebookissa tai jalkautumalla vaikkapa Kampin Narinkkatorille.

Samalla kun somen käyttö viestintäkanavana on arkipäiväistynyt, myös informaatiovaikuttamisen tuleminen tutuksi on tuonut työkalut ja menetelmät kaikkien ulottuville. Venäjän keinoja kopioidaan ja väärää tietoa tuotetaan ja jaetaan valtavasti joka päivä sekä tahallisesti että tahattomasti.

Tahattomasti tuotettua väärää tietoa kutsutaan misinformaatioksi. Tahallisesti tuotettu väärä tieto on disinformaatiota. On vaikeaa sanoa varmaksi, kumpaa Sanna Marinia koskenut twiitti oli, mutta molempiin on tarpeen puuttua.

Nyt infopallo tuli kierteellä, ja sen oli tarkoitus vahingoittaa presidentti Trumpia. Piti Trumpista tai ei, Trumpin vahingoittamiseen lainattiin Suomen pääministerin arvovaltaa. Sanna Marin esitettiin osallisena johonkin sellaiseen, mihin hän ei ole osallistunut.

Minä rakastan häntä, päätti vitsin kirjoittaja twiittinsä. Mahtoikohan sekään olla totta.

Oikaisu 30.6. klo 9.40: Lehdistöattasea Helena Liikanen-Rengerin nimi oli kirjoitettu virheellisesti muodossa Liikanen-Regner. Oikea muoto on Liikanen-Renger.

Sosiaalinen media|Pääministeri Marinin tekaistu vastaus Trumpin Venäjä-kommenttiin herätti kansain­välistä huomiota – Väitteen oikominen on osoittautunut vaikeaksi, sanoo valtio­neuvoston viestintä­johtaja

Yhdysvallat|Trump kysyi, onko Suomi osa Venäjää, väittää entinen turvallisuus­neuvonantaja muistelmissaan

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat