Venäjä äänestää perustuslaki­uudistuksesta, joka sallii Putinin jatkaa presidenttinä vuoteen 2036 – HS listasi kolme huomiota äänestyksestä - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|HS-analyysi

Venäjä äänestää perustuslaki­uudistuksesta, joka sallii Putinin jatkaa presidenttinä vuoteen 2036 – HS listasi kolme huomiota äänestyksestä

Vaalitarkkailujärjestöt arvioivat, että Venäjän järjestämä äänestys on ongelmallisin ainakin 25 vuoteen. Kremlin oletetaan yleisesti saavan haluamansa tuloksen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kesäkuussa 2020.

Julkaistu: 30.6. 2:00, Päivitetty 30.6. 7:57

Venäjän johdon hanke perustuslain muuttamiseksi huipentuu keskiviikkona, joka on kansalaisille tarkoitetun äänestyksen pääpäivä.

Muutoksista tärkeimmät betonoivat presidentti Vladimir Putinin vallan. Ne sallivat hänen jatkaa presidenttinä myös nykyisen kauden päättyessä vuonna 2024, sillä hänen aiemmat kautensa ”nollataan”. Putin voi siis jatkaa presidenttinä vielä kaksi uutta kautta vuoteen 2036. Samalla luodaan uusia tehtäviä, joihin hän voi halutessaan siirtyä.

Yleisesti Putinin on oletettu jatkavan presidenttinä, mutta hän sanoo vain, ettei ”sulje ehdokkuutta pois”.

Kansalaiset voivat viime viikolla alkaneessa äänestyksessä joko tukea tai vastustaa pitkää muutoslistaa. Jos siis kannattaa eläkkeiden korotusten mainitsemista perustuslaissa, pitää hyväksyä myös Putinin mahdollinen jatko presidenttinä.

Käytännössä kyse on eräänlaisesta pseudokansanäänestyksestä, joka oli määrä järjestää jo huhtikuussa. Koronavirus pakotti vallanpitäjiä lykkäämään sitä. Epidemia on Venäjällä edelleen hankala, mutta vallanpitäjien suosion heikkenemisen ja taloustilanteen selvän huonontumisen vuoksi äänestystä ei selvästikään haluttu lykätä kovin pitkälle.

Äänestys ei ole virallisesti kansanäänestys vaan tätä varten räätälöity. Parlamentin molemmat huoneet ovat jo hyväksyneet muutokset, ja Putin on vahvistanut ne. Laki ei edellytä kansalta kysymistä.

Perustuslain muutoslista on pitkä

Lista perustuslakiin tulevista muutoksista on pitkä. Kun hallituksen lehti Rossijskaja Gazeta julkaisi muutokset, niitä oli lehdessä kolme isoa broadsheet-sivua.

Mukana on niin maininta Jumalasta kuin Venäjästä ateistisen Neuvostoliiton seuraajavaltionakin. Avioliitto linjataan miehen ja naisen liitoksi. Sosiaalikysymyksistä näkyvimmät liittyvät eläkkeiden indeksitarkastuksiin sekä minimipalkkoihin ja -etuisuuksiin.

Mukana on myös pykälä historiallisesta totuudesta, joten kulloinenkin virallinen käsitys toisesta maailmansodasta saa perustuslain suojan. Venäjän laki määritetään ensisijaiseksi suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin.

Lisäksi huomiota on herättänyt venäläisten mainitseminen ”valtiota muodostavaksi” kansaksi, sillä tähän asti Putin on korostanut Venäjän monikansallisuutta.

Muutoslista tarjoaa siis lähes jokaiselle jotakin. Sitä on pidetty keinona saada ihmiset äänestämään.

Mielipidemittauksia tekevän Levada-keskuksen varajohtaja Denis Volkov arvioi HS:lle sosiaalikysymyksiin liittyvien muutosten olevan monelle niin tärkeitä, että samassa paketissa olevat poliittiset muutokset ovat sivuseikka.

Poliittiset muutokset ovat silti merkittäviä.

Päätavoitetta on kuitenkin piiloteltu

Äänestystä on edeltänyt näkyvä valtiollinen mainoskampanja, jossa Putinin jatkon mahdollistaminen on sivuutettu lähes kokonaan. Joistain viranomaisten kansalaisille julkaisemista listoista se on puuttunut täysin.

Putinin suosio on heikentynyt jo jonkin aikaa, sillä vaikka useat venäläiset arvostavat monia hänen toimiaan, kasvava joukko on kyllästynyt häneen. Venäläiset haluavat muutosta, eikä jo parikymmentä vuotta vallassa olleen Putinin uskota tuovan sitä.

Koronavirusepidemian aikana suosio on vähentynyt entisestään. Nyt se on ennätyksellisen heikko, 59 prosenttia, joka toki kuulostaa länsimaisittain kovalta. Epidemian taloudelliset seuraukset todennäköisesti lisäävät tyytymättömyyttä, joka on muutenkin kasvanut.

Kansalaiset eivät ainakaan sosiologi Sergei Belanovskin mittauksen mukaan kannata Putinin kausien nollaamista, vaan 75 prosenttia suhtautuu siihen kielteisesti. Belanovskin tutkimuksia seurataan, sillä hän onnistui muun muassa ennakoimaan loppuvuonna 2011 alkaneen mielenosoitusaallon, vaikka kriitikoitakin on.

Nollaamisesta ärtyneet voivat silti muista syistä tukea muutoksia. Levadan toukokuisessa mittauksessa 44 prosenttia sanoi äänestävänsä puolesta ja 32 prosenttia vastaan. Lisäksi 24 prosenttia sanoi, että asiaan on vielä vaikea vastata.

Putin on alkanut julkisestikin puolustaa kausiensa nollaamista ja sen tuomaa mahdollisuutta jatkaa presidenttinä. Hänen mukaansa on kaikkien kannalta parempi, ettei turhaan spekuloitaisi.

”Sanon suoraan. Tiedän kokemuksesta, että jos tätä ei tehtäisi, parin vuoden päästä virkakoneiston monilla tasoilla alettaisiin normaalin työn sijaan vilkuilla ympärille seuraajaa etsien”, Putin sanoi hiljattain televisiohaastattelussa.

Asiantuntijat kiistelevät nyt siitä, aikooko Putin jatkaa presidenttinä vai onko tarkoituksena vaientaa seuraajaspekulaatiot ja rauhoittaa keskinäiseen valtataisteluun valmistautuvia eliitin ryhmiä.

Putin yllätti lähes koko eliitinkin, kun hän ehdotti tammikuussa perustuslain muuttamista. Alkuun esillä ei ollut uusien presidenttikausien mahdollistaminen, mutta tarkkaa koreografiaa seuranneessa käsittelyssä parlamentin alahuone pyysi Putinia suostumaan kausiensa nollaamiseen.

Äänestyksestä on raportoitu epäselvyyksiä ja painostusta

Monenlaisista epäselvyyksistä on jo raportoitu runsaasti.

Esimerkiksi Moskovassa ja Nižni Novgorodissa voi äänestää myös sähköisesti. Televisiokanava Doždin toimittaja onnistui heti äänestämään kahdesti: ensin sähköisesti ja sitten perinteisesti. Israelissa asuva venäläisnainen taas kertoi äänestäneensä ensin sähköisesti ja sitten kahdessa edustustossa, siis kolmesti.

Erityisesti julkisen sektorin työntekijät ovat kertoneet, että heitä on painostettu äänestämään. Samanlaisia viestejä on tullut myös suurista yrityksistä.

Tavoitteena on kasvattaa äänestysprosenttia. Samasta syystä ihmisiä on kannustettu äänestämään muun muassa arpajaisilla, joissa on näyttäviä palkintoja.

Erilaisia toimia tarvitaan, sillä varsinaisen vilpin sietämisessä on rajansa, kuten vuoden 2011 duumavaalien jälkeen nähtiin. Kremlin on kerrottu nyt haluavan muutoksille noin 70 prosentin tuen, minkä lisäksi äänestysprosentin on oltava säällinen. Näitä tarvitaan, jotta vallanpitäjät voivat esittää muutokset legitiimejä.

Silti ongelmia on paljon, arvioi vaalitarkkailujärjestö Golos. Äänestämään pakottamisen ja moninkertaisen äänestämisen lisäksi vaalisalaisuus horjuu, kun koronaviruksen varjolla äänestyspisteitä on kantojen päällä, pihakeinuissa ja autojen takakonteissa.

”Pelisääntöjen osalta tämä yleisvenäläinen äänestys on selvästi pahempi kuin mikään äänestys Venäjällä 25 viime vuoden aikana”, sanoi Golosin johtaja Stanislav Andreitšuk HS:lle maanantai-iltana.

Kremlin haluama tulos todennäköisesti saavutetaan, eikä juuri kukaan jännitä virallista lopputulosta. Vallanpitäjät vaikuttavat itsevarmoilta, eikä muutenkin syrjäytetty ja vainottu oppositio ole ollut asiassa kovin aktiivinen.

Valtiollinen mielipidemittauslaitos Vtsiom julkaisi maanantaina ovensuukyselyn, jonka mukaan 76 prosenttia sanoi äänestäneensä muutosten puolesta. Kriitikot pitivät sitä vielä yhtenä vaikutusyrityksenä.

Essee|Vielä 16 vuotta Putinia? Venäjä on aivan liian merkittävä Euroopalle ja Suomelle, jotta tämän viikon tapahtumiin voisi suhtautua yliolkaisesti, kirjoittaa professori Vladimir Gelman

Venäjä|Moskovalaisten roskia oli tarkoitus kipata Arkangeliin, ja siitä sai alkunsa ”emäntien kapina” – Nyt myös suhtautuminen Putiniin on muuttunut

HS-analyysi|Vuosi sitten isot EU-maat onnistuivat pitämään Venäjän osana Euroopan neuvostoa, nyt Venäjä säätää veto-oikeutta ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiin

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat